Lomautukset vähenivät selvästi useiden tutkintojen tai koulutusalojen osalta. Sellaisia ovat diplomi-insinöörit, insinöörit, ekonomit, tradenomit, filosofian maisterit (sekä humanistit että luonnontieteilijät), kasvatustieteilijät, sosionomit, teologit ja valtiotieteilijät. Agronomeja on jo lomautettuna vähemmän kuin maaliskuussa.
Syksyn lomautuslukemien alapuolelle eivät yllä esimerkiksi humanististen tieteiden kandidaatit, lastentarhanopettajat, lentäjät, lentokoneasentajat ja luonnontieteilijät. Ennätyksellisen paljon lomautuksia on lennonjohtajilla.
Korkeakoulutettujen lomautukset vähenivät selvästi
Kokoaikaisesti lomautettuna olevien korkeakoulutettujen määrä väheni tammikuussa selvästi enemmän kuin se oli kohonnut joulukuussa. Korkeakoulutettuja olikin tammikuussa lomautettuna vähemmän kuin kertaakaan maaliskuun jälkeen. Lomautukset vähenivät selvästi kautta linjan, sekä alemman että ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneilla.
Lomautukset vähenivät selvästi useiden tutkintojen tai koulutusalojen osalta. Sellaisia ovat diplomi-insinöörit, insinöörit, ekonomit, tradenomit, filosofian maisterit (sekä humanistit että luonnontieteilijät), kasvatustieteilijät, sosionomit, teologit ja valtiotieteilijät. Agronomeja on jo lomautettuna vähemmän kuin maaliskuussa.
Syksyn lomautuslukemien alapuolelle eivät yllä esimerkiksi humanististen tieteiden kandidaatit, lastentarhanopettajat, lentäjät, lentokoneasentajat ja luonnontieteilijät. Ennätyksellisen paljon lomautuksia on lennonjohtajilla.
Lisääntyikö työttömyys lomautusten vähentyessä?
Lomautusten on pelätty päättyvän irtisanomisiin. Jos näin käy, meidän pitäisi havaita alkaneiden työttömyysjaksojen nousevan samaan aikaan, kun lomautukset vähenevät. Tällaisesta ei onneksi näy minkäänlaisia merkkejä. Tämä pätee sekä korkeakoulutettuihin että kaikkiin muihinkin.
Enintään kuukauden kestäneiden työttömyysjaksojen määrä tammikuussa ei poikkea (kausivaihtelusta puhdistettuna) millään tavalla vuoden 2020 jälkipuoliskon kuukausien luvuista. Tilanne oli aivan toinen maalis–huhtikuussa, jolloin alkavia työttömyysjaksoja oli paljon tavanomaista enemmän.
Työttömyys vähenee hyvin hitaasti
Uusia työttömyysjaksoja alkaa tällä hetkellä jopa vähemmän kuin vuosi sitten tai keskimäärin parina edellisenä vuotena. Siitä huolimatta työttömien määrä vähenee hyvin hitaasti. Tämä johtuu siitä, että työttömyysjaksot pitkittyvät. Yli 12 viikkoa kestäneet työttömyydet eivät juurikaan vähene. Korkeakoulutetuilla ne näyttäisivät olevan jopa kasvussa.
Omien trendilaskelmiemme mukaan työttömien määrä (ilman lomautettuja) kohosi koronakriisin iskiessä hyvin nopeasti helmikuusta toukokuuhun noin 61 500 henkilöllä. Tuosta lukemasta työttömien määrä on pudonnut tammikuun loppuun mennessä vain vajaat 19 200 henkilöä (eli runsaat 30 prosenttia). Työttömiä on siis kaikkiaan reilut 42 000 enemmän kuin ennen kriisiä.
Korkeakoulutettujen työttömyys kohosi helmikuusta toukokuuhun 8 800 henkilön verran. Tuosta noususta oli tammikuun loppuun mennessä sulanut pois vain runsas viidesosa.
Teksti: Pasi Sorjonen
Tilastot: TEM, Macrobond, Tomi Husa, Pasi Sorjonen
Kuvaajat: Pasi Sorjonen
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
