Työttömiä oli huhtikuussa vain 4 816 vähemmän kuin vuosi sitten
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli huhtikuun 2021 lopussa yhteensä runsaat 318 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä on 114 650 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin huhtikuussa 2020, jolloin työttömyys oli juuri saavuttanut koronaviruspandemian aikaisen huippunsa. Näissä luvuissa ovat mukana myös kokoaikaisesti lomautetut, mikä vaikeuttaa niiden tulkitsemista.
Edellä kuvattu työttömien työnhakijoiden väheneminen (lähes 115 000 henkilöllä) tulee valtaosin siitä, että kokoaikaisesti lomautettuja on nyt paljon vähemmän kuin vuosi sitten. Huhtikuun 2021 lopussa oli 53 890 henkilöä kokoaikaisesti lomautettuna. Vuotta aiemmin, huhtikuun 2020 lopussa lomautukset olivat huipussaan ja silloin lomautettuna oli peräti 163 724 henkilöä. Lomautettujen määrä on siis vähentynyt 109 834 henkilöllä. Se selittää enemmän kuin 95 prosenttia työttömien työnhakijoiden vähenemisestä.
Kun lomautettuja ei lueta mukaan, työttömiä oli kuluvan vuoden huhtikuun lopussa 264 516 (kts. alla kuva 1). Se on ainoastaan 4 816 työtöntä vähemmän kuin huhtikuussa 2020, jolloin lukema oli 269 332.
Kuva 1: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)
Työttömyyden väheneminen vuoden takaisesta on niin vähäistä, että sitä on syytä avata tarkemmin. Pienen vähenemisen takaa paljastuu isoja erisuuntaisia muutoksia, jotka riippuvat työttömyyden kestosta.
Uusia työttömyysjaksoja on viime kuukausina alkanut tavanomaista vähemmän, mutta vuoden 2020 huhtikuussa ja toukokuussa ne kasvoivat jyrkästi. Niinpä nyt huhtikuussa 2021 enintään kolme kuukautta työttömänä olleita oli yli 43 700 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vastaavasti 3-12 kuukautta työttömänä olleita oli vajaat 1 500 enemmän. Niinpä enintään vuoden työttömänä olleita on nyt 42 212 vähemmän (katso Kuva 2).
Korona-aika on pitkittänyt työttömyysjaksoja. Pitkäaikaistyöttömiä eli vähintään vuoden työttömänä olleita oli huhtikuun lopussa 102 443. Heidän lukumääränsä kasvoi vuotta aiemmasta peräti noin 37 400 henkilöllä.
Alle vuoden mittaiset työttömyydet siis vähenivät (-42 212) ja yli vuoden mittaiset työttömyydet lisääntyivät (+37 396). Niiden summana saadaan työttömien hyvin vaatimaton väheneminen (-4 816).
Kuva 2: Työttömien määrä työttömyyden keston mukaan (kausipuhdistettu)
On mahdollista, että edellinen pitkäaikaistyöttömyyden huippu (vajaat 123 000 heinäkuulta 2016) saavutetaan yllättävän pian. Matkaa sinne on 20 000 työttömän verran ja tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää ainakin Kuvan 2 perusteella olevan paremminkin kiihtymään kuin laantumaan päin.
Taulukko 1 näyttää työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät ja niiden muutokset koulutusasteen mukaan. Työttömien määrä oli huhtikuussa pienempi kuin vuotta aikaisemmin sekä korkeakoulutetuilla että muilla kuin korkeakoulutetuilla. Pitkäaikainen työttömyys oli sitä vastoin selvästi vuodentakaista yleisempää kaikissa koulutusryhmissä. Niinpä pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä kohosi vuoden aikana keskimäärin 14,6 prosenttiyksiköllä 38,7 prosenttiin. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneilla osuus on hieman tätä korkeampi.
Taulukko 1: Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät koulutusasteen mukaan (Lähde: TEM)
Taulukko 2 kertoo samat tiedot suoritetun tutkinnon mukaan. Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt huomattavasti kaikilla seuraamillamme tutkinnon aloilla. Niinpä pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista saman tutkinnon suorittaneista työttömistä on kohonnut huomattavasti ja kohoaa esimerkiksi diplomi-insinööreillä ja oikeustieteilijöillä jo 45 prosentin yläpuolelle.
Taulukko 2: Työttömät ja pitkäaikaistyöttömät suoritetun tutkinnon mukaan (Lähde: TEM)
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.
Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
