Suomen väestökehitys

Suomen väkiluku 31.5.2019 oli oli 5 519 586 henkeä.

Tulevina vuosikymmeninä Suomen väkiluku kääntyy laskuun. Suomalaisten syntyvyys pienenee ja väestön keski-ikä nousee.

Nettomaahanmuutto pysyy tulevina vuosikymmeninä ennusteiden perusteella jotakuinkin ennallaan.

Suomen väestön kehitys 1950-2070. Ennuste katkoviivalla. Lähde: Akava Works ja Tilastokeskus. Päivitetty 2/2020.

Kuvaajia ja tilastoja väestökehityksestä

Alla olevasta valikosta löydät tilastoja sekä kuvaajia Suomen väestöstä ja väestökehityksestä.

Kuvaajat selitteineen ovat vapaasti lainattavissa omaan käyttöön. Lähteet (ilmoitettu kunkin kuvaajan yhteydessä) on kuitenkin aina ilmoitettava.

Suomen väestön kehitys ikäryhmittäin 2009-2069

Kuvaaja esittää Suomen väestökehityksen ikäryhmittäin 2009-2069. Ennuste vuosille 2020-2069 on merkitty katkoviivalla.

Ennusteen mukaan 15-64-vuotiaiden sekä alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä pienenee. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä lisääntyy.

Suomen väestön kehitys ikäryhmittäin 2009-2069. Lähde: Akava Works ja Tilastokeskus. Päivitetty: 2/2020.

Koko väestön ja työikäisen väestön muutos 2010-2070

Kuvaajassa esitetään koko Suomen väestön sekä työikäisen väestön vuosittainen muutos vuosille 2010-2018 sekä ennuste vuosille 2019-2070.

Suomen koko väestö kasvaa noin vuoteen 2030 saakka. Työikäisen väestön henkilömäärä vähenee.

Koko väestön ja työikäisen väestön muutos 2010-2070. Lähde: Akava Works ja Tilastokeskus. Päivitetty: 2/2020.

Avainsanat

tietopankki työllisyys väestö

Lue lisää aiheesta

Ikä ja työkyky − näkökulmia työelämän kestävyyteen

Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.

Työttömyyden pitkittyminen: miten koulutusaste, kansallisuus ja työttömäksi jäämisen ajankohta vaikuttavat?

Noin puolet työttömien työnhakijoiden työttömyysjaksoista kestää alle kolme kuukautta. Lomautuksista vastaavasti puolet päättyvät jo yhden kuukauden sisällä. Työttömyyden pitkittymiseen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi työttömäksi jäämisen kalenterikuukausi. Etenkin kesän lomakausi hidastaa työllistymistä, mikä korostuu korkeakoulutetuilla sekä ulkomaan kansalaisilla.

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut edelleen

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on kannustaa kotitalouksia ostamaan oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä, kotitaloustyötä sekä hoiva- tai hoitotyötä ulkopuolisen tarjoamina palveluina.

Työttömyyskatsaus 2/2023: Työttömyys näyttää aiempaa vakaammalta

Työttömyyden suuntaa on tällä hetkellä vaikea tunnistaa. Pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) on edelleen vähentynyt ja alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä kohonnut. Kaiken kaikkiaan työttömyys on pysynyt likimain ennallaan ja on hieman korkeampaa kuin ennen koronaviruspandemiaa. Näkymät ovat lupaavat ainakin siinä mielessä, että alkavat työttömyysjaksot eivät ole lähteneet nousuun.

Talousennuste 12/2022: Kahdet kasvot

Inflaation jyrkkä kiihtyminen sekä suuri epävarmuus energian hinnasta ja riittävyydestä tulevana talvena ovat painaneet eurooppalaisten kuluttajien luottamuksen poikkeuksellisen matalaksi.

Suomen väestökehitys