Keitä ovat perusasteen koulutuksen varassa olevat?

Tässä yhteydessä haetaan lukumäärätietoja, kuinka moni henkilö on töissä, työtön tai työvoiman ulkopuolella. Henkilön pääasiallisen toiminnan tarkastelussa kiinnitetään erityisesti huomiota ikäryhmiin ja mahdollisiin eroihin niiden välillä. Iän huomioiminen voi olla myös jatkossa tarpeen, kun haetaan ratkaisuja perusasteen varaan jääneiden työllistymisen edistämiseksi.

Enintään perusasteen suorittaneita 18–64-vuotiaita henkilöitä oli vuoden 2017 lopulla 577 000. Suurin osa heistä on miehiä. Suhteellisesti eniten perusasteen varassa olevia on yli 59-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Pääasialliselta toiminnaltaan perusasteen varassa olevat ovat varsin heterogeeninen ryhmä.

Perusasteen varassa olevien työllisyysaste on heikompi kuin muilla koulutusasteilla. Tästä huolimatta selvästi suurin yksittäinen ryhmä työikäisissä enintään perusasteen suorittaneissa on työlliset, joita oli vuoden 2017 lopulla 256 000.

Lisätietoja:

Tomi Husa

asiantuntija

tomi.husa@akava.fi

+358 44 3664 011

Lue lisää aiheesta

Ikä ja työkyky − näkökulmia työelämän kestävyyteen

Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.

1.11.2024

Artikkelit

Työttömyyden pitkittyminen: miten koulutusaste, kansallisuus ja työttömäksi jäämisen ajankohta vaikuttavat?

Noin puolet työttömien työnhakijoiden työttömyysjaksoista kestää alle kolme kuukautta. Lomautuksista vastaavasti puolet päättyvät jo yhden kuukauden sisällä. Työttömyyden pitkittymiseen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi työttömäksi jäämisen kalenterikuukausi. Etenkin kesän lomakausi hidastaa työllistymistä, mikä korostuu korkeakoulutetuilla sekä ulkomaan kansalaisilla.

30.1.2024

Artikkelit

Kestävyysosaaminen on mahdollisuus ja kilpailuetu

Suomi ja koko maailma ovat suuren muutoksen äärellä ekologisen kestävyyskriisin takia, jossa on kolme ulottuvuutta: ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus. Tilanne vaatii ripeitä toimia, sillä hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista palveluista ja hyödyistä. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon kantokykyä ja ilmastonmuutos on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Ilman luontoa emme kerta kaikkiaan selviä.

11.4.2023

Blogit

Ilmasto ja osaaminen -artikkelisarja 2023

Tämän artikkelisarjan tarkoitus on tuoda näkökulmia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun osaamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

5.4.2023

Koulutus, inhimillinen pääoma ja talouskasvu

Tässä raportissa pureudutaan työn tuottavuuteen, jolle Suomen taloudellinen hyvinvointi perustuu sekä koulutuksen merkitykseen tuottavuuskasvussa.

5.4.2023

Raportit