Kokoaikaisesti lomautettujen määrä ponkaisi maaliskuussa ennätyksellisen korkeaksi. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan lomautettuja oli kaikkiaan noin 65 300. Huhtikuun aikana lomautettujen määrän ennakoidaan kohonneen huimasti lisää ja yltäneen ainakin 155 000 henkilöön. Muutos on todella dramaattinen, sillä aikaisempi ennätys oli vajaat 55 400 (ja niinkin kaukaa kuin helmikuulta 1993). Finanssikriisin aikana lomautettuja oli enimmillään hieman vajaat 40 000.
Maaliskuun lopussa oli lomautettuna hieman yli 40 000 keskiasteen koulutuksen suorittanutta ja runsaat 7 600 korkeakoulutettua. Molempia on nyt suurin määrä koskaan. Perusasteen koulutuksen varassa olevia lomautettuja oli hieman vajaat 9 900. Määrä on suuri, mutta se on toistaiseksi kaukana ennätyslukemasta (noin 27 800 vuodelta 1993). Perusasteen varassa olevien matala työllisyysaste oli ongelma jo ennen koronakriisiä ja se saattaa olla kriisin jälkeen entistä vaikeampi haaste.
Korkeakoulutettujen lomautukset ovat kasvaneet jyrkimmin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Maaliskuun lukema, vajaat 5 800, on viisinkertainen edellisiin kuukausiin verrattuna ja myös edelliseen ennätykseen nähden lähes 2,3-kertainen. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita lomautettuja oli vajaat 1 800. Lukema on yli kolminkertainen edellisten kuukausien lukuihin verrattuna ja 50 prosenttia korkeampi kuin aikaisempi ennätys.
Korkeakoulutettujen joukossa lomautettuna oli selvästi eniten tradenomeja (951) ja insinöörejä (898). Lomautettuna oli myös huomattava määrä ekonomeja (235), diplomi-insinöörejä (208), filosofian maistereita (hum., 193), sosionomeja (143), taideaineiden edustajia (143) ja alemman kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita (120).
Lomautuksia on ennätyksellisen paljon hyvin monella koulutusalalla. Kauppatieteellinen ala erottuu selvästi kärjessä. Tradenomeja on lomautettuna 9-kertainen määrä vuodentakaiseen, ekonomeja 5-kertainen ja alemman kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneita 15-kertainen. Vastaavat kertoimet ovat filosofian maistereilla (hum.) ja taideaineissa 13 sekä sosionomeilla 28. Merkittävä poikkeus ovat insinöörit ja diplomi-insinöörit, joiden osalta lomautettujen määrät ovat koholla, mutta eivät läheskään ennätyksellisiä.
Lomautusten kasvu ei vielä näy Tilastokeskuksen työttömyysluvuissa. Siellä työttömäksi luetaan henkilö, joka on toistaiseksi lomautettu tai on ollut yli kolme kuukautta määräaikaisesti lomautettuna. Sen sijaan TEM:in Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautettua pidetään työttömänä. Tämän tilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä kasvoikin maaliskuussa runsaalla 70 000:lla vuotta aiemmasta.
Koronakriisi muuttaa kansantalouksia Suomessa ja muualla. Yrityksiä menee konkurssiin, työpaikkoja katoaa pysyvästi ja talouksien tuotantokapasiteetti on kriisin jälkeen aiempaa pienempi. Suomen kannalta kohtalokas kysymys on, kuinka suuri osa työpaikkoja häviää lomautusten muuttuessa irtisanomisiksi.
Akava Works seuraa lomautettuja kuukausittain. Lisää tietoa sekä kuvaajia lomautettujen määrästä löydät Lomautetut Suomessa -sivulta.