Akava Works

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta lasku pysähtynyt – työttömyyskatsaus toukokuu 2019

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on edellisvuotta matalammalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden laskun pysähtyneen. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 huhtikuun lopussa yhteensä 33 056. Määrä on 2 551 henkilöä eli 7,2 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

Lue lisää:

Työttömyyskatsaus, toukokuu 2019 (pdf)

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on edellisvuotta matalammalla tasolla, mutta lasku on pysähtynyt – työttömyyskatsaus huhtikuu 2019

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on edellisvuotta alhaisemmalla tasolla, mutta kausi- ja satunnaisvaihtelusta puhdistettu trendi näyttää työttömyyden laskun pysähtyneen. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 maaliskuun lopussa yhteensä 33 317. Määrä on 3 144 henkilöä eli 8,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Akava julkaisee kuukausittain työttömyyskatsauksen. Katsauksessa avataan korkeakoulutettujen työttömyyslukuja. Luvut perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoihin. Luvut eivät sisällä lomautettuja.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona:
Korkeakoulutettujen työttömien määrä edellisvuotta matalammalla tasolla mutta lasku on pysähtynyt Tyottomyyskatsaus huhtikuu 2019

Näkökulmia jatkuvaan oppimiseen ja työuran hallintaan

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Salla Toppinen-Tanner ja tutkimusprofessori Jukka Vuori sekä Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija Hannu Karhunen tarttuvat artikkeleissaan Akavalle ja akavalaisille keskeisiin kysymyksiin työelämässä olevien oppimisen tukemisesta.

Molemmat artikkelit käsittelevät vaikuttavuutta. Kirjoittajat pohtivat, miten rahoitus ja muut toimet tulisi suunnata, jotta ne vaikuttaisivat mahdollisimman paljon osaamiseen, työllisyyteen sekä vakaisiin ja pitkiin työuriin. Työterveyslaitoksen Toppinen-Tanner ja Vuori kertovat tutkimustuloksista, joissa tarkastellaan, miksi työuralla oleville tulisi suunnata laajasti palveluita tukemaan työuran hallinta -taitoja. Karhunen analysoi artikkelissaan erityisesti, miten julkinen rahoitus tulisi suunnata aikuiskoulutukseen.

Lue artikkeli (pdf):

Nakokulmia_jatkuvaan_oppimiseen_ja_tyouran_hallintaan_Artikkeli_20_2018(1)