Akava Works -selvitys: Koronapandemia muutti työn teon tapoja ja työn kuormitusta

Akava Works selvitti vuoden 2020 syyskuussa, kuinka akavalaisten työn teon tavat ja työn kognitiivinen kuormitus ovat muuttuneet verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen aikaan.

2.11.2020

Akava Worksin toteuttaman koronaselvityksen aineistona käytettiin kyselyä, johon vastasi 14 400 akavalaista 32 Akavan jäsenjärjestöstä. Kyseessä on ensimmäinen laaja korkeakoulutetuille suunnattu työelämäkysely koronapandemian aikana.

Selvitys pdf-tiedostona

Koronaselvitys 2020 – Koronapandemia muutti työn tapoja ja kuormitusta v2 (pdf)

Työn teon tavat muuttuivat

Ennen koronapandemian alkua 45 % kyselyyn vastanneista akavalaisista ei tehnyt lainkaan etätöitä. Vähintään 3-4 etätyöpäivää viikossa tehneitä akavalaisia oli 6 %, ja pelkästään etätöitä tekeviä akavalaisia oli vain vähän.

Vuoden 2020 syyskuussa sellaisten vastaajien osuus, jotka eivät tehneet lainkaan etätyötä, oli pudonnut 26 prosenttiin. Samaan aikaan kolmannes akavalaisista työskenteli pelkästään tai lähes pelkästään etänä. Yleisin työn teon tapa akavalaisilla oli etä- ja läsnätyön yhdistäminen. (Kaavio 1.)

01 Akavalaiset työskentelevät entistä enemmän etänä

01 Akavalaiset työskentelevät entistä enemmän etänä

Työn teon tapojen muutoksissa havaittiin merkittäviä eroja toimialojen välillä.

Etätyötä tekevien osuuden kasvu oli suurinta teollisuuden aloilla pois lukien tietotekniikkateollisuus, jossa etätyön tekeminen oli muihin toimialoihin verrattuna yleistä jo ennen koronapandemian alkua.

Etätyötä tekevien osuuden kasvu oli pienintä liikenne-, matkailu- ja majoitusalalla. Silti tälläkin alalla 70 prosenttia akavalaisista teki vähintään osan työstään etänä.

Etätyötä tehtiin vähiten opetus-, sosiaali- ja kuntoutus- ja terveyspalvelualoilla. Näilläkin, kuten kaikilla muilla toimialoilla tehtiin kuitenkin syyskuussa 2020 enemmän etätöitä kuin ennen koronapandemian alkua.

 

Työn kognitiivisessa kuormituksessa on eroja

Kognitiivisen kuormituksen (esim. kiire, usean eri asian yhtäaikainen tekeminen ja häiritsevät keskeytykset) muutoksissa havaittiin merkittäviä eroja eri toimialojen välillä.

Osalla toimialoista työn kuormitus kasvoi koronapandemian aikana, osalla havaittiin merkittävää kuormituksen vähenemistä.

Työn kognitiivisten kuormitustekijöiden kasvua havaittiin erityisesti opetusalalla, sosiaalialalla ja kuntoutus- ja terveyspalvelualalla.

Kiireen ja usean eri asian yhtäaikaisen tekemisen kokemuksiin vähiten muutoksia koronapandemia toi tietotekniikan palvelualoille. Alalla työskentelevistä vastaajista selvä enemmistö arvioi kiireen (67 %) ja usean eri asian yhtäaikaisen tekemisen (65 %) aiheuttavan vuoden 2020 syyskuussa yhtä paljon haitallista kuormitusta kuin ennen koronapandemiaa.

Työn kuormituksen väheneminen ei ole yksiselitteisesti myönteinen havainto. Kuormituksen väheneminen voi olla myös seurausta toimialan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Työn määrän vähentyessä myös työn kognitiivinen kuormitus vähenee.

Kiireen, häiritsevien keskeytysten ja usean eri asian yhtäaikaisen tekemisen vähentyminen oli yleisintä liikenne-, matkailu, ja majoitusalalla.

Akava Worksin kuukausittain julkaistavasta lomautuskatsauksesta havaitaan, että esimerkiksi lentoliikenteessä lomautettujen määrät ovat olleet koronapandemian aikana poikkeuksellisen suuria. On hyvin mahdollista, että kuormituksen vähentyminen edellä mainituilla aloilla selittyy juuri työn määrän vähentymisellä.

 

Uudet työn teon tavat näyttävät vähentävän työn kuormittavuutta

Eräs selvityksen kiinnostavimmista havainnoista on se, että työn kognitiivinen kuormitus vähentyi erityisesti vastaajilla, joilla viikoittainen etätyöpäivien määrä oli kyselyhetkellä suurempi kuin ennen koronapandemian alkua. Osalla korkeakoulutetuista asiantuntijoista uudet työn teon tavat vaikuttavat siis vähentäneen työn kognitiivista kuormitusta.

Muutokset työn kognitiivisessa kuormituksessa olivat yhteydessä työn määrän muutoksiin. Ne, joiden työn määrä väheni koronapandemian aikana, kokivat muita todennäköisemmin työnsä kuormituksen vähentyneen.

Aineistosta tarkasteltiin edelleen, selittyykö kuormituksen vähentyminen työn määrän vähentymisellä vai liittyykö kuormituksen vähentyminen työn teon tavoissa tapahtuneisiin muutoksiin.

Alla oleva kaavio (kaavio 2) kuvaa työn teon tapojen ja kognitiivisen kuormituksen vähentymisen välistä yhteyttä.

Kognitiivisen kuormituksen vähentymistä mitataan tässä summamuuttujalla. Summamuuttujassa on laskettu yhteen arvot, jotka kuvaavat muutoksia kiireen, häiritsevien keskeytysten ja usean eri asian yhtäaikaisessa tekemisessä.

Tarkastelu on tässä rajattu ainoastaan niihin akavalaisiin, joilla työn määrässä ei ole tapahtunut muutoksia. Heidän kohdallaan työn määrän muutos ei siis selitä työn kognitiivisen kuormituksen vähentymistä.

02 Etätyö vaikuttaa vähentävän kognitiivista kuormitusta

02 Etätyö vaikuttaa vähentävän kognitiivista kuormitusta

Kaavio 2 havainnollistaa, että kognitiivisen kuormituksen vähentyminen oli merkittävästi yleisempää niillä akavalaisilla, joilla etätyöpäivät lisääntyivät kuin heillä, joilla etätyöpäivät eivät lisääntyneet.

Vastaajista, joilla viikoittainen etätyöpäivien määrä oli kyselyhetkellä suurempi kuin ennen koronapandemian alkua, 42 % koki kuormituksen vähentyneen. Niillä, joilla etätyöpäivien määrä ei lisääntynyt, osuus oli selvästi pienempi – 12 %.

 

Ratkaisu työn hyvinvoinnin ja tuottavuuden haasteisiin?

Työelämän tulevaisuuden kannalta merkittävä havainto oli se, että työn kognitiivisen kuormituksen vähentymistä havaittiin erityisesti heillä, joilla työn teon tavat olivat muuttuneet etätyöskentelyn lisäännyttyä.

Havainto kannustaa pohtimaan, olisiko etätyöskentelyn lisääminen keino vähentää erityisesti asiantuntijatyössä viime vuosina yleistynyttä kognitiivista kuormitusta.

Etätyön lisääntyminen on toisaalta tuonut mukanaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen vähäisyydestä johtuvaa kuormitusta. Vetäytyminen pelkkään etätyöhön tuskin siis edistää hyvinvointia työssä. On myös selvää, että etätyö soveltuu toisille aloille paremmin kuin toisille.

Etätyön lisääntymisen ja työn kognitiivisen kuormituksen vähentymisen välinen myönteinen yhteys havaittiin teollisuudessa, yksityisen sektorin palvelualoilla ja julkisessa hallinnossa. Julkisen sektorin opetusalalla tätä myönteistä yhteyttä ei havaittu.

Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että työhyvinvoinnin kannalta paras ratkaisu on etä- ja läsnätyön joustava yhdistäminen työn erityispiirteet huomioiden.

Koronapandemian aikana syntyneet hyvät työhön liittyvät käytännöt kannattaa säilyttää työpaikoilla. Uusista opeista saattaa versoa tulevaisuudessa hyvinvointia ja työn tuottavuuden kasvua

 

Aineiston keruun ajankohta

Selvityksen aineisto kerättiin 30.8–16.9., juuri ennen koronapandemian ”toisen aallon” kiihtymistä.

Lisätietoja:

Joonas Miettinen

Joonas Miettinen

tutkija

+358 44 515 3511

Vesa Saarinen

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta