Työttömyys- ja lomautuskatsaus 3/2024: Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut lisää

Työttömien määrä kasvaa, mutta lomautettujen määrä näyttää kääntyneen pieneen laskuun marraskuun 2023 jälkeen. Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy korona-ajan korkeimpia lukuja ja nykyisellä vauhdilla saavuttaa sen jo huhtikuussa. Tämä saattaa ennakoida työttömyyden laajempaa kasvua, vaikka muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on toistaiseksi noussut verraten vähän.

3.4.2024

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa helmikuun lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:

  • Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 31 600 enemmän kuin vuotta aiemmin.
  • Kokoaikaisesti lomautettuja oli 35 330 eli noin 11 050 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden kuin korkeakoulutettujen lomautukset näyttävät kääntyneen pieneen laskuun vuoden 2023 lopulla.
  • Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli 20 560 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 6 250.
  • Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy edelleen korona-ajan korkeimpia lukuja, mutta hieman hidastuneella vauhdilla. Nykyisellä nousutahdilla ne saavutetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua huhtikuussa. Tämä on erityisen kiinnostavaa sen vuoksi, että korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua.
  • Työttömyys yhteensä ja muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt toistaiseksi verraten vähän. Niinpä työttömyyden noususta on puhuttu julkisuudessa niukasti.
  • Korkeakoulutettujen työttömyys on noussut kaikissa ikäluokissa. Ikäryhmissä 40–49-vuotiaat ja yli 60-vuotiaat työttömiä on enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2011 jälkeen. Alle 40-vuotiaiden työttömyys on noussut nopeasti ja lähestyy korona-ajan korkeimpia lukuja. Sen sijaan 50–59-vuotiaiden työttömyys ei näytä hälyttävältä, vaikka onkin noussut jonkin verran viimeisen vuoden aikana.

Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.

Työttömien määrä kasvaa, mutta lomautettujen määrä ehkä ei enää

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli helmikuun lopussa vajaat 289 700 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Se on noin 31 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin helmikuussa 2023. Korkeakoulutettuja työttömiä oli runsaat 8 300 ja muita kuin korkeakoulutettuja noin 23 300 vuodentakaista enemmän.

Kuvio 1 näyttää, että työttömien työnhakijoiden määrän myös kausivaihtelusta puhdistettuna (paksu viiva). Sen perusteella työnhakijoiden määrän kasvu on hidastunut selvästi parin viime kuukauden aikana.

Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli helmikuun lopussa 35 330 henkilöä, mikä on 11 051 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin.

Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät

Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)

 

Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Lomautettujen määrä on arviomme mukaan noussut syyskuun 2022 jälkeen hieman vajaalla 13 000 henkilöllä. Kuvion perusteella vaikuttaa siltä, että lomautettujen määrän nousu olisi pysähtynyt marraskuussa 2023, jonka jälkeen se olisi vähentynyt noin 1 000 henkilöllä. Lomautusten väheneminen näyttäisi koskevan pääasiassa muita kuin korkeakoulutettuja. Arvio lomautusten suunnasta täsmentyy lähikuukausien aikana.

Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan

 

Lomautettuja on vuoden takaista enemmän sekä korkeakoulutetuissa (+2 026) että muissa kuin korkeakoulutetuissa (+9 025). Taulukko 2 näyttää, että korkeakoulutettujen lomautukset ja niiden määrien nousu painottuu alemman korkea-asteen suorittaneisiin. Muilla kuin korkeakoulutetuilla lomautukset koskevat selvästi eniten keskiasteen tutkinnon suorittaneita.

Seuraamme lomautusten määriä säännöllisesti myös valikoiduilla tutkinnon aloilla (katso taulukko 3). Lomautukset kasvoivat tammikuussa vuodentakaisesta eniten insinööreillä (+817 henkilöä), diplomi-insinööreillä (+187 henkilöä), tradenomeilla (+163 henkilöä) ja arkkitehdeillä (+106 henkilöä).

Arkkitehtejä on viime kuukausina ollut lomautettuna eniten koskaan vuodesta 2006 alkavan tilastoinnin aikana, yli kaksinkertainen määrä korona-ajan korkeimpiin lukuihin verrattuna. Asuntojen uudistuotannon jyrkkä pudotus on vähentänyt suunnittelun tarvetta.

Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan

 

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina ja kausipuhdistettuna.

Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan

 

Työttömyyden nousu alkoi kiihtyä kesän 2023 aikana. Helmikuun lopussa työttömiä oli 254 341, mikä on 20 560 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 6 250 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli helmikuun lopussa työttömänä hieman yli 14 300 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys kasvaa, mutta viime kuukausien aikana myös perusasteen suorittaneiden työttömien määrä on kasvanut vuoden takaiseen verrattuna.

Kuvio 4 esittää korkeakoulutettujen työttömien määrän. Se on noussut yllättävän nopeasti ja alkanut lähestyä korona-ajan korkeimpia lukuja. Kausipuhdistettujen lukujen mukaan työttömiä korkeakoulutettuja oli helmikuun lopussa noin 7 640 enemmän kuin kesäkuussa 2022, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen. Arvioimme, että korkeimpaan koronakriisin aikaiseen korkeakoulutettujen työttömien määrään (toukokuu 2020) on enää matkaa noin 870 henkilön verran. Jos nykyisen kaltainen nousu jatkuu, korkeakoulutettujen työttömyys kohoaa viimeistään huhtikuussa 2024 korkeammaksi kuin se oli koronakriisin aikana.

Korkeakoulutettujen työttömien määrä on noussut suhteellisesti eniten teknistaloudellisilla aloilla, luonnontieteilijöillä sekä taide- ja kulttuurialoilla.

Kuvio 4: Korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kehitys on ollut huomattavan erilaista kuin korkeakoulutettujen. Työttömien määrä pysyi pitkään verraten muuttumattomana ja alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen noin 15 000 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan huippuun on edelleen matkaa yli 29 000 työttömän verran.

Työttömyyden viimeaikaista nousua pidetään edelleen varsin maltillisena. Korkeakoulutettujen työttömyyden nopeaan nousuun ollaan vasta havahtumassa. Kokonaiskuvaan vaikuttaa paljon se, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys ei ole vielä kasvanut kovin paljon.

Korkeakoulutettujen työttömyys on usein noussut ennen laajempaa työttömyyden nousua. On epäselvää, kohoaako työttömyys tälläkin kertaa korkeakoulutettujen perässä. Käynnissä olevat poliittiset lakot lisäävät ainakin jonkin verran lomautuksia ja työttömyyttä. Vaikutuksen suunta on selvä, mutta sen suuruus hyvin epävarma. Niinpä lakkojen vuoksi työttömyyden todellista suuntaa voi olla vaikea tunnistaa maaliskuun ja huhtikuun ajalta.

Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)

 

Työttömyys iän mukaan

Tarkastelemme lopuksi lyhyesti työttömyyttä iän mukaan.

Käytämme TEM:in ikäryhmittäistä työttömyysdataa kolmen kuukauden välein (eli se on neljännesvuosidataa) vuoden 2011 alusta lähtien. Aineisto kuvaa helmikuun, toukokuun, elokuun ja marraskuun, eli kunkin vuosineljänneksen keskimmäisen kuukauden, lopun tilannetta.

Katsomme ainoastaan työttömien lukumäärän kehitystä kussakin ikäluokassa. Lomautetut eivät ole mukana näissä luvuissa.

Kannattaa muistaa, että ikäluokkien koot muuttuvat ajan myötä. Sillä on varmasti vaikutusta myös työttömien määrään kussakin ikäluokassa. Tätä ei ole seuraavassa millään tavalla kontrolloitu tai otettu huomioon.

Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut nopeasti

Työttömiä alle 30-vuotiaita oli helmikuun lopussa noin 57 260. Lisäystä vuotta aiemmasta on 7 380 henkilöä. Kuvio 6 näyttää, että vuonna 2011 alkavalla tarkastelujaksolla alle 30-vuotiaiden (kausivaihtelusta puhdistettu) työttömyys oli matalimmillaan vuoden 2023 toisella vuosineljänneksellä.

Muita kuin korkeakoulutettuja alle 30-vuotiaita oli työttömänä 51 035, mikä on noin 5 860 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Korkeakoulutettujen työttömyys oli alimmillaan korona-ajan jälkeen jo lähes kaksi vuotta sitten toukokuussa 2022 (kuvio 7). Sen jälkeen työttömyys on kohonnut varsin nopeasti, arviolta noin 1 830 henkilöllä. Nyt työttömiä alle 30-vuotiaita on arviolta noin 730 vähemmän kuin enimmillään korona-aikana.

Kuvio 6: Työttömät alle 30-vuotiaat yhteensä (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Kuvio 7: Työttömät alle 30-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

30–39-vuotiaiden työttömyys on kasvanut selvästi

Ikäryhmässä 30–39 työttömien kokonaismäärä ei missään vaiheessa palautunut koronakriisiä edeltäneelle tasolle tai sen alapuolelle. Työttömyyden pohja osui toukokuuhun 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on kohonnut vajaalla 7 800 henkilöllä ja oli helmikuussa 2024 hieman yli 57 820 (ilman kausipuhdistusta).

Korkeakoulutettujen 30–39-vuotiaiden työttömyys painui koronan jälkeen lyhyeksi aikaa kriisiä edeltäneen tason alapuolelle (kuvio 8). Myös heillä työttömyys oli alimmillaan toukokuussa 2022. Sen jälkeen työttömien määrä on kohonnut runsaalla 2 600 henkilöllä ja on nyt vajaat 12 890 (ilman kausipuhdistusta).

 

Kuvio 8: Työttömät 30–39-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Työttömyys on kasvanut myös 40–49-vuotiaiden ikäluokassa

Myös ikäryhmässä 40–49-vuotiaat työttömyys on noussut toukokuun 2022 jälkeen. Viimeksi kuluneen vajaan kahden vuoden aikana työttömien määrä on kasvanut niin korkeakoulutetuilla kuin muilla. Helmikuun lopussa 40–49-vuotiaita työttömiä oli vajaat 49 800. Heistä oli korkeakoulutettuja 10 800.

Kuvio 9 näyttää, että tässä ikäryhmässä korkeakoulutettuja on työttömänä enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuoden 2011 alun jälkeen. Vastaavaa ei havaita ei-korkeakoulutetuilla, joita on vähemmän työttömänä kuin vuosina 2011–2017 tai korona-aikana, jolloin heitä oli työttömänä eniten vuoden 2011 jälkeen.

Kuvio 9: Työttömät 40–49-vuotiaat korkeakoulutetut (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Työttömiä 50–59-vuotiaita on vähemmän kuin vuosina 2011–2020

Työttömiä 50–59-vuotiaita oli helmikuussa yhteensä hieman vajaat 53 100. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella arvioimme, että tässä ikäluokassa on vähemmän työttömiä kuin kymmenen vuoden jaksolla 2011–2020. Vuoden takaisista alimmista työttömyysluvuista määrä on noussut vain 1 600 henkilön verran (kuvio 10).

Tämän ikäryhmän matala työttömyys koskee ainoastaan ei-korkeakoulutettuja. Sen sijaan korkeakoulutettujen työttömyys näyttää varsin tavanomaiselta. Heitä on työttömänä jonkin verran enemmän kuin ennen koronakriisiä.

 

Kuvio 10: Työttömät 50–59-vuotiaat (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Vähintään 60-vuotiaiden työttömyys on jäänyt korkeaksi

Vähintään 60-vuotiaita työttömiä oli helmikuun lopussa kaikkiaan 36 430. Koronasta toipuminen vei kauan aikaa ja jäi lisäksi pahasti kesken. Viimeisen vuoden aikana työttömien määrä on jälleen kasvanut vajaalla 1 200 henkilöllä (kuvio 11).

Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Merkittävästä toipumisesta koronan jälkeen ei voi edes puhua (kuvio 12). Viimeisen vuoden aikana työttömien määrä on jälleen kasvanut ja heitä on absoluuttisesti enemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2011. Epäilemättä myös yli 60-vuotiaiden korkeakoulutettujen kokonaismäärä on noussut tänä aikana.

Kuvio 11: Vähintään 60-vuotiaat työttömät (kausivaihtelusta puhdistettuna)

 

Kuvio 12: Vähintään 60-vuotiaat korkeakoulutetut työttömät (kausivaihtelusta puhdistettuna)

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271

Lue lisää aiheesta