Työttömyyskatsaus 4/2022: Työmarkkinoiden hyvä vire jatkui

Maaliskuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat ensimmäiset, joissa Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset talouskehitykseen voisivat jollain tavalla näkyä. Merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole havaittavissa. Työmarkkinoiden vire jatkui hyvänä.

6.5.2022

Työmarkkinoiden hyvä vire jatkui maaliskuussa. Ainoastaan uusien työttömyysjaksojen väheneminen näyttää pysähtyneen. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä väheni lisää uuteen ennätykseen ainakin viimeksi kuluneen 16 vuoden aikana. Lomautettujen määrä on varsin tavanomainen.

Pitkäaikaistyöttömiä on paljon, mutta heidän määränsä vähenee jo. Uudenmaan työttömyys on edelleen selvästi koholla, kun taas muualla Suomessa työttömiä on vähemmän kuin ennen koronapandemian alkua.

 

Lomautettuja on melko tavanomainen määrä

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lukujen mukaan kokoaikaisesti lomautettuna oli maaliskuun 2022 lopussa kaikkiaan 20 957 henkilöä. Kuva 1 näyttää, että lomautettuja ei ole enää epätavallisen paljon. Nykyistä useampi oli lomautettuna esimerkiksi maaliskuussa 2010, 2014, 2015 ja 2016. Tämä sama toteamus koskee myös korkeakoulutettuja, joita oli maaliskuussa lomautettuna 1 977.

Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

 

Työttömyys on vähentynyt lisää

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun 2022 lopussa 250 722, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema on noin 12 400 henkilöä suurempi kuin kolme vuotta aikaisemmin, lähes vuosi ennen koronaviruspandemian alkua maaliskuun lopussa 2019.

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopussa vajaat 230 000. Verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan, kolmen vuoden taakse maaliskuuhun 2019, ilman työpaikkaa oli vajaat 6 400 henkilöä enemmän. Korkeakoulutettuja työttömiä oli maaliskuussa vajaat 34 800, mikä on 1 470 enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Työttömien määrä on vähentynyt viime kuukausina nopeasti. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys ilman lomautuksia (Kuva 2) on jo miltei palannut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, mutta ei kuitenkaan ihan. Arvioimme, että työttömien määrä väheni maaliskuun aikana huomattavan paljon, jopa 4 750 henkilön verran kuukautta aiemmasta. Niinpä työttömiä näyttäisi olevan enää vajaat 4 000 enemmän kuin helmikuussa 2020, juuri ennen pandemiaa.

Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)

Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)

 

Uudenmaan työttömyys on koholla, muun Suomen ei ole

Työttömiä työnhakijoita (pois luettuna kokoaikaisesti lomautetut) oli siis maaliskuussa 2022 vain vajaat 4 000 enemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Uudellamaalla oli noin 10 700 työtöntä enemmän kuin ennen pandemiaa (Kuva 3). Muualla Suomessa (kuin Uudellamaalla) työttömiä oli puolestaan jo yli 6 500 vähemmän kuin ennen pandemian alkua (Kuva 4).

Kuva 3: Työttömät työnhakijat Uudellamaalla ja muualla Suomessa (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 3: Työttömät työnhakijat Uudellamaalla ja muualla Suomessa (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

 

Kuva 4: Työttömät työnhakijat muualla Suomessa kuin Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 4: Työttömät työnhakijat muualla Suomessa kuin Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

 

Alle vuoden työttömänä olleiden määrä vähenee lisää

Kuva 5 näyttää työttömien määrän työttömyyden keston mukaan. Työttömät on siinä jaoteltu kahteen ryhmään – enintään vuoden ja yli vuoden työttömänä olleisiin (pitkäaikaistyöttömät). Kumpikin aikasarja on puhdistettu kausivaihtelusta. Niissä esitetyt luvut eivät sisällä kokoaikaisesti lomautettuja.

Pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun. Maaliskuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli noin 96 250. Se on 54,2 prosenttia eli lähes 34 000 henkilöä enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin maaliskuussa 2020. Paluu koronapandemiaa edeltäneisiin lukuihin voi kestää kauan. Sen vuoksi korkeaa pitkäaikaistyöttömyyttä voi hyvästä syystä pitää Suomen työmarkkinoiden vaikeimpana ongelmana tällä hetkellä.

Lyhytaikainen työttömyys on vähentynyt lisää. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä palasi jo toukokuussa 2021 koronapandemiaa edeltäneelle tasolle ja on pienentynyt sen jälkeen joka kuukausi. Maaliskuussa alle vuoden työttömänä olleita oli yli 30 000 vähemmän kuin ennen pandemian alkua. Vähennys edellisestä kuukaudesta on parin tuhannen henkilön luokkaa. Jo muutamien kuukausien ajan alle vuoden työttömänä olleita on ollut vähiten yli 16 vuoteen (eli vuoden 2006 alusta, jolta tilastotietoa on saatavilla). Maaliskuu rikkoi jälleen edellisen ennätyksen.

Kuva 5: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 5: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

 

Sota ei näy työttömyysluvuissa

Maaliskuun työllisyys- ja työttömyysluvut ovat ensimmäiset ajalta, jona Venäjä on käynyt hyökkäyssotaa Ukrainassa. Tilastojen valossa työmarkkinat vetävät edelleen hyvin, eikä sodasta aiheutuvaa heikkenemistä ole havaittavissa. Epävarmuuden lisääntyminen ja ennakoitu talouskasvun hidastuminen näkyvät luultavasti ensimmäisenä uusien työttömyysjaksojen lisäyksenä sekä mahdollisesti vastavalmistuneiden työttömyyden kohoamisena ja avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Minkäänlaista merkittävää heikkenemistä ei toistaiseksi voi havaita.

On kuitenkin jotain seuraamisen arvoista lähikuukausille. Uusien työttömyysjaksojen eli 0-4 viikon mittaisten työttömyyksien määrä näyttää vakautuneen matalalle tasolle (Kuva 6). On epäselvää, onko se jo saavuttanut pohjansa, kenties vähitellen kääntymässä nousuun, ja missä määrin mahdollinen muutos olisi sodan aiheuttamaa. Tätä kannattaa tarkkailla seuraavien kuukausien työttömyysluvuissa.

Kuva 6: Enintään 12 viikkoa työttömänä olleiden määrä (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 6: Enintään 12 viikkoa työttömänä olleiden määrä (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358 50 557 5271

Lue lisää aiheesta