Lomautus- ja työttömyyskatsaus 12/20: Väheneekö työttömyys lisää?

Työttömyyden väheneminen on hidastunut ja on vaarassa pysähtyä kokonaan. Uudet työttömyysjaksot (kesto alle 3 kk) ovat palautuneet koronakevään voimakkaan nousun jälkeen normaalille tasolle. Pitkäaikaistyöttömyys on viime kuukausina kasvanut lähes saman verran kuin 3–12 kuukauden mittaiset työttömyysjaksot ovat vähentyneet. Kokoaikaiset lomautukset lisääntyivät selvästi joulukuussa.

4.2.2021

Työttömyyden väheneminen on hidastunut ja on vaarassa pysähtyä kokonaan. Uudet työttömyysjaksot (kesto alle kolme kuukautta) ovat jo palautuneet koronakevään voimakkaan nousun jälkeen normaalille tasolle. Ne eivät luultavasti voi vähentyä enää kovin paljon lisää. Yli vuoden kestänyt työttömyys eli pitkäaikaistyöttömyys on viime kuukausina kasvanut lähes saman verran kuin 3–12 kuukauden mittaiset työttömyysjaksot ovat vähentyneet. Toisin sanoen, vähintään kolmen kuukauden mittaiset työttömyydet ovat pysyneet miltei ennallaan. Tämä osa työttömyydestä pitäisi saada alenemaan, jotta työttömien kokonaismäärä vähenisi.

Korkeakoulutettujen tilanne vaikuttaa hieman tätä hankalammalta. Vähintään kolmen kuukauden mittaiset työttömyysjaksot ovat yhä loivassa nousussa. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut enemmän kuin 3–12 kuukauden työttömyys on vähentynyt.

Kokoaikaiset lomautukset lisääntyivät selvästi joulukuussa. Tähän vaikutti luultavasti se, että nopeutetun lomauttamisen mahdollistaneen tilapäisen lainsäädännön voimassaolo päättyi vuodenvaihteessa.

 

Työttömyys vähenee hitaasti

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli joulukuun 2020 lopussa yhteensä runsaat 357 000 työtöntä työnhakijaa. Määrä on lähes tarkalleen 100 000 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Näissä luvuissa ovat mukana myös kokoaikaisesti lomautetut. Kun lomautettuja ei lueta mukaan, työttömien määrä oli joulukuun lopussa noin 279 600, mikä on vajaat 44 600 korkeampi määrä kuin vuotta aiemmin (noin 235 000).

Oheinen kuva esittää työttömien määrän (ilman lomautettuja) kausivaihtelusta puhdistettuna. Kun koronapandemia alkoi, työttömien määrä nousi ensin helmikuusta toukokuuhun runsaalla 61 000 henkilöllä. Sen jälkeen työttömyys on vähentynyt vain vähän, arviolta hieman runsaalla 17 000 henkilöllä eli pudotusta on kertynyt hieman yli neljäsosa alkuperäisestä nousupiikistä. Työttömiä on siten edelleen noin 44 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa.

 

Uusien työttömyysjaksojen väheneminen on alentanut työttömyyttä

Mistä tuo työttömyyden aleneminen tulee? Entä mikä sitä jarruttaa? Vastauksia antaa työttömyyden tarkastelu sen keston mukaan.

Työttömyyden väheneminen tulee lähes kokonaan siitä, että 0–12 viikon työttömyysjaksot ovat vähentyneet koronan aiheuttaman nousun jälkeen kriisiä edeltäneelle tasolleen ja jopa sen alle. Sen sijaan yli 12 viikkoa työttömänä olleiden määrä ei ole vähentynyt juuri lainkaan viime kuukausina. Jälkimmäisiä on noin 200 000 eli lähes 50 000 enemmän kuin ennen pandemiaa. Työttömyyden vaihtelu yli ajan tulee pääasiassa juuri näistä yli 12 viikon mittaisiksi venyvistä työttömyysjaksoista, eikä suinkaan sitä lyhyemmistä työttömyysjaksoista. Voidaan karkeasti yksinkertaistaen sanoa, että työttömyyden pitkittyminen aiheuttaa sen suhdannevaihtelun.

01 Työttömien määrä 01-06 - 12-20, kausipuhdistettu

01 Työttömien määrä 01-06 – 12-20, kausipuhdistettu

 

Katsotaan seuraavaksi erikseen 0–12 viikon ja yli 12 viikon työttömyysjaksoja. Aloitetaan lyhyemmästä päästä.

Oheinen kuva näyttää, että kun koronapandemia alkoi, uusien työttömyysjaksojen määrä (kesto 0–4 viikkoa) nousi nopeasti maalis- ja huhtikuussa. Uusia työttömyysjaksoja alkoi näiden kahden kuukauden aikana yhteensä yli 30 000 tavanomaista enemmän. Moni niistä näyttää venähtäneen pidemmäksi, mikä näkyy vähän myöhemmin 5–12 viikkoa kestäneiden työttömyysjaksojen määrän voimakkaana nousuna.

Tärkeä huomio on, että maalis–huhtikuuhun osunut uusien työttömyysjaksojen nousu oli tilapäinen. Toukokuusta lähtien alkavia työttömyysjaksoja on ollut melko tavanomainen määrä ja jopa sitä vähemmän. Tämän myötä myös enintään 12 viikon mittaiset työttömyydet ovat vähentyneet normaalille tasolle. Akuutin kriisin hoito näyttää siinä mielessä sujuneen varsin hyvin.

Hyvä uutinen on sekin, että lomautukset eivät näytä alkaneen muuttua irtisanomisiksi, ainakaan huomattavassa määrin. Sellainen näkyisi tietenkin uusien työttömyysjaksojen määrän nousuna. Uhka on toki edelleen olemassa, sillä lomautusten määrä on poikkeuksellisen suuri. Siihen palataan tarkemmin lopuksi.

02 Työttömät, 0-12 viikkoa, kaikki

02 Työttömät, 0-12 viikkoa, kaikki

 

Huono uutinen sen sijaan on, että uudet työttömyysjaksot eivät luultavasti voi enää vähentyä kovin paljon nykyiseltä matalalta tasoltaan. Niinpä työttömyyden laskun täytyy jatkossa nojata pääasiassa yli 12 viikon mittaisten työttömyysjaksojen vähenemiseen. Katsotaan seuraavaksi, mitä niille on tapahtunut.

Yli 12 viikkoa työttömänä olleiden määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan kuuden viime kuukauden ajan ja on lähes 50 000 henkilöä suurempi kuin ennen koronakriisiä. Oheisessa kuvassa tämä työttömien joukko on jaettu kahteen osaan, 3–12 kuukautta ja yli 12 kuukautta työttömänä olleisiin (pitkäaikaistyöttömät).

Huomattakoon pari päivänselvää asiaa. Ensimmäiseen ryhmään ”työtön 3–12 kuukautta” pääsee vain oltuaan ensin työttömänä alle 3 kuukautta. Siitä pääsee pois työllistymällä tai, työttömyyden pitkittyessä, siirtymällä jälkimmäiseen ryhmään pitkäaikaistyöttömäksi tai poistumalla kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle, esimerkiksi opiskelun, eläkkeen tai muun syyn vuoksi. Selvää on myös, että pitkäaikaistyöttömäksi päätyäkseen pitää olla ensin työttömänä alle vuoden ajan.

Kesäkuun 2020 jälkeen 3–12 kuukauden mittaiset työttömyysjaksot ovat vähentyneet noin 16 400 henkilöllä. Samaan aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut lähes yhtä paljon, noin 15 500 henkilöä. Työttömyys pitkittyy.

Työttömyyden vähentämiseksi on tärkeää (1) saada estettyä uusien työttömyysjaksojen kääntyminen nousuun, (2) estää työttömyyden pitkittyminen ja (3) kääntää pitkäaikaistyöttömyys uudelleen laskuun. Ripeä kansalaisten koronarokotusten hoitaminen olisi nykytilanteessa tärkein ja nopein keino hoitaa työttömyyttä.

03 Työttömien määrä, yli 12 viikkoa

03 Työttömien määrä, yli 12 viikkoa

 

Korkeakoulutettujen työttömyys vähenee tahmeasti

Korkeakoulutettujen työttömyys oli joulukuussa kirinyt takaisin vain viidenneksen siitä 8 800 henkilön noususta, joka tapahtui maalis-, huhti- ja toukokuun aikana. Toukokuun koronanousun jälkeen työttömien määrä on vähentynyt noin 1 720 henkilöä. Joulukuun lopussa oli työttömänä kaikkiaan noin 43 800 korkeakoulutettua (kausipuhdistettu luku).

Korkeakoulutetuillakin uudet työttömyysjaksot alenivat nopeasti pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tärkeä ero yleiseen työttömyyden kehitykseen on se, että korkeakoulutetuilla yli kolmen kuukauden työttömyydet ovat nousussa. Tämä johtuu siitä, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kesäkuun jälkeen noussut enemmän (lisäystä noin 2 100 henkilöä) kuin 3–12 kuukauden työttömyydet ovat vähentyneet (noin 1 200). Tämä trendi ei näytä taittuvan. Työttömyysjaksot näyttävät venyvän.

04 Työttömien määrä, korkeakoulutetut yhteensä

04 Työttömien määrä, korkeakoulutetut yhteensä

05 Työttömien määrä, korkeakoulutetut yhteensä

05 Työttömien määrä, korkeakoulutetut yhteensä

 

 

Työttömien määrä on noussut vuotta aikaisemmasta kaikilla tarkastelluilla korkeakoulutettujen tutkinnon aloilla. Eniten työttömien määrä on noussut insinööreillä (1 036 eli 22,5 %), tradenomeilla (lisäystä 871 eli 25,5 %), ekonomeilla (538 eli 25,1 %) ja filosofian maistereilla (hum. aineet), joilla lisäystä on 408 henkilöä eli 17,6 %.

Työttömyyden suunta vaihtelee huomattavasti aloittain. Työttömyyden trendi näyttäisi olevan (loivasti) aleneva vain farmaseuteilla, kasvatustieteilijöillä, lääkäreillä ja sosiaalialalla.

Työttömyyden taso näyttää vakautuneen koronakriisiä edeltänyttä korkeammaksi agronomeilla, ekonomeilla, lastentarhanopettajilla, lastentarhanopettajilla, tradenomeilla ja valtiotieteilijöillä. Taideaineissa työttömyyden suunta on epäselvä.

Nouseva työttömyyden trendi (ainakin loivasti) on arkkitehdeillä, insinööreillä ja diplomi-insinööreillä, humanisteilla, luonnontieteilijöillä, oikeustieteilijöillä sekä teologeilla.

Onko työttömiä paljon? Edellinen vuosien 2015–2017 työttömyyshuippu ylittyy tällä hetkellä täpärästi ainakin ekonomeilla, oikeustieteen maistereilla, taideaineiden korkeakoulutetuilla ja teologeilla.

06 Työttömät korkeaoulutetut 01-01 - 12-20

06 Työttömät korkeaoulutetut 01-01 – 12-20

 

Lomautukset kääntyivät joulukuussa uudelleen nousuun

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä ponkaisi joulukuussa reippaaseen nousuun elo–marraskuun vakaan jakson jälkeen. Joulukuun lopussa kokoaikaisesti lomautettuja oli kaikkiaan noin 77 750. Nousua marraskuusta oli 19 783 lomautetun verran.

Pieni osa lomautusten noususta oli varmasti normaalia kausivaihtelua. Suurin osa siitä aiheutui kuitenkin luultavasti siitä, että tavanomaista nopeammat lomautukset mahdolliseksi tehnyt väliaikaisen lainsäädännän voimassaolo päättyi vuodenvaihteessa. Jos työnantaja arvioi lomauttamisen tarpeen suureksi, sen ”kannatti” lomauttaa jo joulukuun puolella. Uutta samanlaista nousua emme odota tammikuussa. Lomautusten määrä saattaa kuitenkin pysyä joulukuun tasolla.

Näyttää siltä, että lomautukset eivät ole alkaneet muuttua irtisanomisiksi ainakaan havaittavissa määrin. Tulevaisuus voi silti olla erilainen. Lomautusten ja uusien työttömyysjaksojen muutoksia täytyy seurata tarkasti.

07 Kokoaikaisesti lomautetut, 01-07 - 12-20

07 Kokoaikaisesti lomautetut, 01-07 – 12-20

 

Korkeakoulutettujen lomautukset kasvoivat selvästi joulukuussa

Joulukuun lopussa oli kokoaikaisesti lomautettuna kaikkiaan 13 621 korkeakoulutettua. Määrä on 2 708 suurempi kuin kuukautta aikaisemmin. Muutos on suuri, eikä se mitenkään selity tavanomaisella vaihtelulla, vaan paremminkin lomautussääntöjen palautumisella normaaliksi.

Lomautettujen määrät ovat tavanomaista selvästi korkeampia lähes kaikilla seuratuilla tutkintojen aloilla. Eniten lomautettujen määrät kohosivat marraskuun lopusta joulukuun loppuun insinööreillä (+893), diplomi-insinööreillä (+227), sosionomeilla (+126), lastentarhanopettajilla (+80) ja taideaineiden korkeakoulutetuilla (+75).

 

08 Kokoaikaisesti lomautetut, 01-07 - 12-20

08 Kokoaikaisesti lomautetut, 01-07 – 12-20

 

Lopuksi

Työttömyys on alentunut hitaasti keväällä koronaviruspandemiasta aiheutuneen nousupyrähdyksen jälkeeni. Eniten työttömyyttä on vähentänyt se, että uusien työttömyysjaksojen määrä palautui hyvin nopeasti tavanomaiselle tasolleen maalis–huhtikuun jälkeen. Uudeksi ongelmaksi on tullut työttömyyden pitkittyminen. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa lähes samaa tahtia kuin lyhyemmän aikaa työttömänä olleiden määrä vähenee.

Korkeakoulutettujen työttömyys vähenee tahmeammin kuin työttömyys kokonaisuutena. Heillä yli kolme kuukautta työttömänä olleiden määrä on ollut kesän jälkeen nousussa, koska pitkäaikaistyöttömyys kasvaa.

Kokoaikaiset lomautukset kääntyivät joulukuussa uudelleen nousuun. Niitä vauhditti luultavasti se, että lomauttamisen tilapäinen helpottaminen päättyi vuoden lopussa. Lomautusten muuttumisesta irtisanomisiksi ei ole merkkejä, mutta ilmeinen uhka se edelleen on ainakin koronakriisin pahiten runtelemilla aloilla.

 

Teksti: Pasi Sorjonen
Tilastot: TEM, Macrobond, Tomi Husa, Pasi Sorjonen
Kuvaajat: Pasi Sorjonen, Vesa Saarinen

Työttömät Suomessa >

Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.

Lomautetut Suomessa >

Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Tomi Husa

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta