Ekonomisti Roger Wessman perustelee pamfletissaan, miksi Suomen viime vuosien julkinen velkaantuminen ei ole kestävällä pohjalla. Tulevien sukupolvien velanhoitokykyä rajoittavat muun muassa työikäisen väestön supistuminen, ikääntyvän väestön aiheuttama huoltotaakka ja ilmastonmuutoksen haasteet.

Alueiden ja kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen -raportti tarkastelee Suomen maakuntien kehitystä eri näkökulmista.

Artikkeli tuo näkökulmia yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Siinä kuvataan tapausesimerkkinä Nokian TKI-toimintaa, jolla oli tärkeä merkitys Suomen teknologisessa kehityksessä ja kansantaloudelle, mutta myös kansainvälisesti matkaviestinteknologian edelläkävijänä. Artikkeli nostaa esiin TKI-toiminnan rahoitusmalleja ja menestyksellisiä yhteistyötapoja.

Artikkeli käsittelee korkeakoulutuksen saavutettavuutta työllisyyden edistäjänä. Selvitys on poikkihallinnollinen katsaus vammaisten henkilöiden työllistymisen esteisiin ja siinä annetaan toimenpide-ehdotuksia tilanteen muuttamiseksi. Artikkelin kirjoittaja on asiantuntija Anni Kyröläinen.

Suomi näyttää selviävän koronaviruspandemiasta huomattavan pienellä kokonaistuotannon pudotuksella verrattuna moniin muihin maihin. Arvioimme, että Suomen kokonaistuotanto supistuu 3,2 prosenttia vuonna 2020 eli selvästi alkuvuoden aikana esitettyjä arvioita vähemmän.

Kokoaikaisesti lomautettuina olevien henkilöiden määrä kääntyi lokakuussa nousuun. Kokoaikaiset lomautukset lisääntyivät erityisesti keskiasteen tutkinnon suorittaneilla. Eniten lomautukset kasvoivat majoitus- ja ravitsemisalalla, rakentamisessa ja lentoliikenteessä.

Post-doc -tutkija Heidi Härkönen tarkastelee suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallinnon sukupuolijakaumaa.