Koetun työkyvyn kehitys Suomessa sekä sen yhteydet psyykkiseen kuormittuneisuuteen vuodesta 2017 koronapandemian keskelle
Psyykkisesti kuormittuneiden työkyvyn kehitys on ollut erityisen huolestuttavaa ja heidän työkykyään olisi tärkeää pystyä kohentamaan. Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden itse arvioitu työkyky heikkeni huomattavasti vuodesta 2017 vuoteen 2020, kun taas muussa väestössä työkyky ei muuttunut.
Paluu monimuotoiseen työn tulevaisuuteen
Teknologian kehitys, väestökehitys, globalisaatio ja ilmastonmuutos vaikuttavat työelämään. Työelämän digitalisoituminen muuttaa työtä. Työelämässä tapahtuu osaamisen ja töiden vaativuuden eriytymistä eli polarisaatiota, mikä johtaa todennäköisesti työhyvinvoinnin ja työkyvyn polarisoitumiseen.
Työhyvinvointi ja työkyvyttömyysriskin pienentäminen julkisen alan työpaikoilla
Artikkeli käsittelee työkykyä ja työkyvyttömyyden kustannuksia julkisella alalla. Työkyvyttömyydestä ja tekemättömästä työstä aiheutuu vuosittain miljardien eurojen kustannukset. Artikkeli nostaa esiin keinoja, joilla työkykyä voidaan tukea tulevaisuudessa.
Työkyvyttömyyden kehitys ja eläkkeiden rahoitus
Artikkeli käsittelee työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä tapahtuneita muutoksia 20 viime vuoden aikana ja sitä, mihin suuntaan työkyvyttömyyseläkeriski voisi kehittyä jatkossa.
Halvan julkisen velan kustannukset paljastuvat vasta seuraaville sukupolville
Ekonomisti Roger Wessman perustelee pamfletissaan, miksi Suomen viime vuosien julkinen velkaantuminen ei ole kestävällä pohjalla. Tulevien sukupolvien velanhoitokykyä rajoittavat muun muassa työikäisen väestön supistuminen, ikääntyvän väestön aiheuttama huoltotaakka ja ilmastonmuutoksen haasteet.
Raportti: Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen
Alueiden ja kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen -raportti tarkastelee Suomen maakuntien kehitystä eri näkökulmista.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ammattikorkeakouluissa
Artikkeli tarkastelee ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa, yhteistyötahoja ja -tapoja, vaikuttavuutta ja kehitysnäkymiä sekä rahoitusta. Näitä näkökulmia pohditaan ammattikorkeakoululain mukaiseen tehtävään suhteutettuna: ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen tulee palvella ammattikorkeakouluopetusta, edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta
Innovaatiopolitiikkaa tuottavuuskasvun edistämiseksi
Artikkeli tuo taloustieteellisen tutkimuksen pohjalta johtopäätöksiä siitä, miten innovaatiopolitiikkaa voitaisiin Suomessa kehittää tuottavuuskasvua edistäväksi.
Maalittamisen kriminalisointiehdotuksen arviointia
Artikkeli tarkastelee maalittamista ja sen vaikutuksia ilmiönä sekä tuo näkökulmia maalittamisen kriminalisointiesityksiin ja arvioi kriminalisoinnin tarpeellisuutta.
Yritysten ja yliopistojen yhteistyöstä TKI-toiminnassa
Artikkeli tuo näkökulmia yliopistojen ja yritysten yhteistyöhön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Siinä kuvataan tapausesimerkkinä Nokian TKI-toimintaa, jolla oli tärkeä merkitys Suomen teknologisessa kehityksessä ja kansantaloudelle, mutta myös kansainvälisesti matkaviestinteknologian edelläkävijänä. Artikkeli nostaa esiin TKI-toiminnan rahoitusmalleja ja menestyksellisiä yhteistyötapoja.
