Tammi–maaliskuussa 2025 korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat noin kaksi prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Ansiokehitys ei poikkea yleisestä ansiokehityksestä. Palkat ovat kasvaneet kunta- ja hyvinvointialueilla muuta sektoria nopeammin. Ero selittyy kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelmalla, joka selittää myös naisten parempaa palkkakehitystä. Naisten kokonaisansiot ovat kasvaneet nopeammin kuin miesten.

Euroopan komission toukokuun ennusteen perusteella tekemämme laskelman valossa Suomen kustannuskilpailukyky paranee lievästi vuonna 2025 ja pysyy ennallaan vuonna 2026. Arvio ei ole muuttunut edellisestä.

Korkeasti koulutettujen reaaliansiot olivat 2024 viimeisellä neljänneksellä 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuotta aikaisemmin, mutta eivät edelleenkään yllä kesän 2021 tasoon. Ansiokehitys korkeasti koulutetuilla vastaa yleistä palkkakehitystä. Naisten ansiot ovat kasvaneet vuodesta 2019 lähtien nopeammin kuin miesten kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelman ansiosta.

Euroopan komission marraskuun ennusteen perusteella tekemiemme laskelmien valossa Suomen kustannuskilpailukyky olisi vuonna 2024 yli kolme prosenttia parempi kuin 2023.

Korkeasti koulutettujen reaaliansiot ovat nousussa, mutta lisää kasvua tarvitaan, jotta inflaation aiheuttama reaaliansioiden lasku saadaan tasattua. Kunta- ja hyvinvointialueiden palkkaohjelma on nostanut sektorin ansioita. Naisten palkat ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin miesten, mutta ero on pienentynyt.

Huolimatta kilpailijamaita hitaammasta palkkakehityksestä, viime vuonna Suomen kustannuskilpailukyky heikkeni 2,6 prosenttia suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Syynä ovat vertailumaita heikompi tuottavuuden kasvu, vienti- ja tuontihintojen epäedullisempi suhde ja Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen.

Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee aavistuksen verran vuonna 2023, koska vienti- ja tuontihintamme ovat kehittyneet epäedullisemmin kuin kilpailijamaissa. Myös Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen on vaikuttanut Suomen kustannuskilpailukykyyn.

Valtionvarainministeriö julkaisi vastikään neljän tutkijan tiimimme raportin ”Vaalikauden 2019–2023 talouspolitiikan sukupuolivaikutusten arviointi”. Minun vastuullani oli raportin osa, jossa kerrotaan konkreettisin numeroin, miten vaalikauden päätökset sosiaaliturvaetuuksien ja henkilöverotuksen muutoksista ovat välittömästi vaikuttaneet miesten ja naisten välisiin tuloeroihin.

Keskipalkan muutos voi olla nopeampi tai hitaampi kuin jokaisen yksittäisen työntekijän palkan muutos. Tämä johtuu siitä, että keskipalkan muutoksen suuruus määräytyy kolmesta tekijästä: paljonko kasvoivat niiden palkat, jotka ovat olleet töissä sekä mittausjakson alussa että lopussa, mikä oli niiden palkkataso, jotka olivat jakson alussa töissä, mutta ei lopussa sekä millaisilla palkoilla uudet työntekijät tulivat töihin.

Artikkeli tarjoaa tuoretta tietoa isien vanhempainvapaiden pituuden vaikutuksista perheen budjettiin. Artikkelissa tarkastellaan muun muassa, onko taloudellisesti kannattavaa, että isä pitää kokonaan ne vanhempainrahakauden päivät, joita ei voi siirtää äidille, jotta äidin kotihoidontuella olema aika lyhenisi. Artikkelin on kirjoittanut Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.