Akava Works -kysely: korkeakoulutetuista suurin osa kannattaa kilpailukieltoihin täyttä korvausta

Työntekijöiden kilpailukieltosopimusten epäkohdat nousivat julkiseen keskusteluun sen jälkeen, kun Akava teki vuonna 2017 laajan jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin kilpailukieltosopimusten käyttöä ja niihin liittyviä ongelmia. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että kilpailukieltosopimusten käyttö on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Uudessa kyselyssä kartoitettiin korvaukseen liittyviä kysymyksiä korkeakoulutetuille.

24.2.2020

Nykyinen hallitus on sitoutunut muuttamaan työsopimuslakia siten, että kilpailukieltosopimusten käyttöä rajoitetaan. Työn alla on lakimuutos kilpailukieltosopimusten pakollisesta korvauksesta säätämiseksi.

Akava on esittänyt meneillään olevassa kolmikantaisessa lakivalmistelussa täyttä palkkaa vastaavaa korvausta maksettavaksi kilpailukieltoajalta myös Suomessa. Tämä olisi Akavan mielestä tarpeen, huomioiden kilpailukieltojen sekä niiden sidonnaisuusaikojen aiheuttamat toimeentulo-ongelmat työntekijälle.

Lainvalmistelun tueksi Akava Works teetti vuoden 2020 tammikuussa kyselyn korkeakoulutetuille, joilla on kilpailukieltosopimus. Tarkoituksena oli selvittää, millaisen kompensaation he haluaisivat saada kilpailukiellon sidonnaisuusajalta. Kyselyn mukaan vain 10 prosenttia kilpailukieltosopimuksen tehneistä on nykyään sopinut korvauksesta työnantajan kanssa.

Kuvio: Oletko sopinut työnantajasi kanssa korvauksesta, jonka työnantaja maksaa sinulle kilpailukieltoajalta?

Kuvio: Oletko sopinut työnantajasi kanssa korvauksesta, jonka työnantaja maksaa sinulle kilpailukieltoajalta?

Kyselyn mukaan täyden korvauksen haluaisi saada yli puolet (54 %) vastaajista. Johonkin tiettyyn suhteelliseen palkan osaan tyytyisi 25 % vastaajista.

Kuvio: Millä tavalla työnantajan tulisi korvata kilpailukieltoaika?

Kuvio: Millä tavalla työnantajan tulisi korvata kilpailukieltoaika?

Kyselyn tulokset tukevat sitä, että täysi korvaus on perusteltu tapa korvata kilpailukiellon sidonnaisuusaika. Täyttä palkkaa vastaava korvaus pakottaisi työnantajat miettimään tarkkaan, kenen työntekijän kanssa pyrkivät sopimaan työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvasta kilpailukiellosta. Tämä johtaisi siihen, että lainsäätäjän tahto voisi viimeinkin toteutua. Alun perin kilpailukielto on nimittäin tarkoitettu käytettäväksi vain tilanteissa, joissa on erityisen painava syy sen käyttämiseen.

Mielenkiintoista kyselyssä oli havainto siitä, että kilpailukieltojen ohella useilla työntekijöillä oli kilpailukiellon lisäksi kielto asiakkaan palvelukseen siirtymiseksi (15 prosenttia), saman konsernin muiden yhtiöiden kanssa kilpailevan toiminnan kielto (22 prosenttia), asiakkaiden houkuttelukielto (18 prosenttia) ja muiden työntekijöiden houkuttelu- tai rekrytointikielto (12 prosenttia). Erityisen kiinnostavaa tämä on siksi, että Suomen lainsäädäntö ei tällaisia kieltoja tunnista. Tanskassa ja Norjassa tällaisista sopimuksista on laissa säännelty.

 

Kuvio: Mitä seuraavista solmimasi kilpailukieltosopimus tai -ehto sisältää?

Kuvio: Mitä seuraavista solmimasi kilpailukieltosopimus tai -ehto sisältää?

Kilpailukieltojen käytön yleistymiselle on kolme keskeistä syytä. Ensinnäkin kilpailukiellosta sopiminen luo taloudellista arvoa työnantajalle, koska sen avulla työnantaja voi rajoittaa kilpailua. Toiseksi kilpailukiellosta sopiminen on ollut tähän asti työnantajalle maksutonta: kiellon ollessa enintään 6 kuukauden mittainen korvausta ei tarvitse maksaa ja senkin jälkeen on riittänyt ”kohtuullinen korvaus”. Kolmanneksi kilpailukieltoja koskevien työsopimuslain määräysten rikkominen on työnantajalle riskitöntä, sillä seurauksia rikkomisesta ei ole lainkaan.

Korvausmallin valitseminen on luonteva askel kilpailukieltojen käytön rajoittamiseksi. Rahallinen korvaus on luonteva tapa kompensoida työntekijälle tämän kokema haitta ja se toimii työnantajalle kannusteena miettiä, milloin kilpailukielto on oikeasti tarpeen. Korvaus mahdollistaa työntekijälle kilpailukieltoajan noudattamisen ihan käytännössäkin, kun toimeentulo on turvattu.

Akava Worksin kyselyssä enemmistö kannatti täyttä korvausta. Tätä voidaan perustella myös sillä, että korvauskäytäntö on melko yleisesti säädetty kilpailukieltojen käytön vastineeksi melkein kaikissa Euroopan maissa. Tästä tein viime syksynä selvityksen. Pohjoismaista olemme tällä hetkellä ainoa, jossa pakollista korvausta ei ole käytössä. Esimerkiksi Norjassa on käytössä täysi korvaus aina noin 6 000 euron kuukausipalkkaan asti.

Kilpailukieltokyselyn toteutti Taloustutkimus Oy Akava Worksin tilauksesta tammikuussa 2020. Kyselyllä selvitettiin kilpailukieltosopimusten piirteitä yrityksissä työskentelevillä korkeakoulutetuilla.

Lue lisää aiheesta