Keskeisiä työllisyyden trendejä on ollut korkeakoulutettujen osuuden kasvu. Aivan sama trendi näkyy myös yrittäjien koulutustasossa. Vuonna 2017 korkeakoulutettujen osuus kaikista työllisistä (palkansaajat ja yrittäjät) oli 44 prosenttia. Erikseen tarkasteltuna korkeakoulutettujen osuus yrittäjistä oli likimäin sama, 46 prosenttia.
Korkeakoulutettujen osuudet kaikista työllisistä ja yrittäjistä ovat kulkeneet käsi kädestä vuodesta 1995 eteenpäin, eli niin kauan kuin tilastotietoa löytyy.
Kuvio 1. Korkeakoulutettujen osuus yrittäjistä ja työllisistä
Havainto on tulkittavissa niin, että yrittäjyyden merkitys korkeakoulutettujen uravalintana on pysynyt kutakuinkin samana. Lievä kasvutrendi on kyllä havaittavissa. Vuonna 1995 noin 9 prosenttia korkeakoulutetuista työllisistä oli yrittäjiä, vuoteen 2017 mennessä osuus on kasvanut yhteentoista prosenttiin.
Suoraan lukumääriä tarkastellessa edellä todetut havainnot tarkoittavat tietenkin sitä, että korkeakoulutettujen yrittäjien lukumäärä on ollut voimakkaassa kasvussa. Vuonna 1995 oli noin 44 000 korkeakoulutettua yrittäjää, viime vuoden lopussa liki 120 000. Korkeakoulutettujen yksinyrittäjien määrä on kasvanut noin 27 000:sta 80 000:een (kuvio 2, oranssi alue). Korkeakoulutettujen työnantajayrittäjien määrä on vastaavasti kasvanut 17 000:sta yli 39 000:een (kuvio 2, sininen alue).
Kuvio 2. Korkeakoulutettujen yrittäjien määrän kehitys, 1 000 henkilöä
Huomautus: Oranssi alue kuvaa korkeakoulutettujen yksinyrittäjien määrän kehitystä, sininen korkeakoulutettujen työnantajayrittäjien.
Vaikka työnantajayrittäjien määrä on kasvanut, kokonaisuudessa korkeakoulutettujen yrittäjyys on pikemminkin painottunut yksinyrittäjyyteen. Sama piirre on havaittavissa myös muiden kuin korkeakoulutettujen yrittäjien kohdalla. Yksinyrittäjyyden yleistyminen on monitahoinen ilmiö. Toisaalta yksinyrittäjä voi olla erittäin hyvin menestyvä tai muuten elämänlaatunsa tyytyväinen, mutta toisaalta yksinyrittäjyyteen voi liittyä myös ns. pakkoyrittäjyys.
Kaikkiaan, perustilastojen valossa näyttää siltä, että korkeakoulutettujen yrittäjyyden kasvu liittyy ensisijaisesti siihen, että korkeakoulutettujen osuus väestöstä ja erityisesti korkeakoulutettujen osuus työllisistä on kasvanut voimakkaasti.
Erittäin kiinnostava jatkokysymys on, millaista on korkeakoulutettujen yrittäjien toiminta ja vaikuttaako yrittäjien parempi koulutustaso yritystoiminnan tuloksiin. Tavallisista tilastoista tätä ei voi kovin hyvin selvittää – jos ollenkaan. Sen sijaan juuri äsken ilmestynyt ETLA:n tutkimus startupeista perustuu uuteen, eri rekistereistä muodostettuun aineistoon, joka mahdollistaisi syvällisemmän pureutumisen myös korkeakoulutettujen yrittäjyyteen.
Tietolähteestä
Yllä esitetyt tiedot perustuvat EU:n tilastoviranomaisen, EUROSTAT:n tietokantatietoihin, joihin kukin jäsenmaa toimittaa tietoja. Suomen osalta tietolähde on Tilastokeskuksen työvoimatutkimus. Työvoimatutkimus on kyselytutkimus ja muun muassa yrittäjyyden osalta tieto perustuu, ainakin jossain määrin, vastaajan omiin käsityksiin. Yrittäjien luvuista on poistettu maa- metsä- ja kalatalouden yrittäjät. Koulutuksen mukaan suoritetuissa tarkasteluissa ei ole kuitenkaan voitu tätä rajausta tehdä, joten olettama on, että korkeakoulutetuista yrittäjistä harva on maatalousyrittäjä. Korkeakoulutettuja ovat suorittaneet vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon. Alimman korkea-asteen tutkintoihin kuuluu Suomessa pääosin vanhoja opistotasoisia tutkintoja.
Eugen Koev
Kirjoittaja toimii Akavassa pääekonomistina
