Eurooppa on viime vuosina paininut monien kriisien kanssa, esimerkiksi brexit sekä Euroopan pakolaiskriisi. Siitä huolimatta kevään 2019 Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista kannattaa EU-jäsenyyttä. Tässä on kasvua syyskuussa 2018 toteutettuun mittaukseen nähden [1].
Korkeakoulutetut nuoret aikuiset (18–35-vuotiaat) suhtautuvat EU:hun erittäin myönteisesti, osoittaa Akavan Aula Researchilla teettämä kysely (2018). Kyselyn tulosten mukaan 71 prosenttia nuorista aikuisista piti EU-jäsenyyttä tärkeänä. Samoin kansainvälisyys nähtiin yhtenä tärkeänä osana tulevaisuuden työelämää ja vähän alle puolet (44 prosenttia) heistä piti muuttoa ulkomaille todennäköisenä [2,3].
Keväällä 2019 tehtiin ensimmäistä kertaa Lukiolaisbarometri, jossa kerättiin tietoa lukiolaisten arjesta ja maailmankuvasta. Kyselyyn vastasi noin 3 000 pääosin 1. ja 2. vuosikurssin lukio-opiskelijaa eri puolilta Suomea.
Barometrissä lukiolaisilta kysyttiin muun muassa heidän suhtautumisestaan Suomen EU-jäsenyyteen. Mielipidettä mitattiin 0–10 asteikolla, jossa 0 kuvasti vaihtoehtoa ”EU-jäsenyys on Suomelle huono asia” ja 10 merkitsi vaihtoehtoa ”EU-jäsenyys on Suomelle hyvä asia”. Alustavien tulosten mukaan suurin osa lukiolaisista (67 prosenttia) piti Suomen EU:n jäsenyyttä hyvänä asiana (arvot 6–10). Heistä noin joka neljäs oli ilmoittanut vastauksekseen korkeimman arvon. Vastaajista 13 prosenttia puolestaan näki Suomen EU-jäsenyyden huonona asiana (arvot 0–4), joista alle 5 prosenttia ilmoitti vastauksekseen ”0”. Melkein joka viides (19 prosenttia) ilmoitti kannakseen ”neutraali” (arvo 5).
Kyselyn vastausten perusteella lukiolaiset näyttävät olevan kaiken kaikkiaan enemmän EU-myönteisiä tai neutraaleja Suomen EU-jäsenyyttä kohtaan. Vastaukset ovat linjassa Akavan kyselyn ja vuoden 2019 Eurobarometrin tulosten kanssa.
Aikaisemmin tehtyjen kyselyiden ja selvitysten mukaan nuoret ovat yleisesti ottaen myönteisiä vapaan liikkuvuuden ja työperäisen maahanmuuton suhteen. Kansainvälisessä ICCS 2016 -tutkimuksessa selvä enemmistö suomalaisista nuorista (yli 90 prosenttia) katsoi vapaan liikkuvuuden olevan hyväksi Euroopan työmarkkinoille [4].
Kun Lukiolaisbarometrissa kysyttiin opiskelijoiden tulevaisuuden työtoiveista, yli kolmasosa (36 prosenttia) ilmoitti haluavansa matkustaa ulkomailla. Tämä tulos näyttäisi tukevan ICCS 2016-tutkimuksessa havaittua trendiä.
Mediassa on viime aikoina ollut esillä korkeakoulutettujen aivovuoto, eli ilmiö, jossa Suomessa korkeakoulutetut muuttavat ulkomaille töihin.
Samaan aikaan Opetushallitus tekee selvitystä yhdessä Kelan ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa suomalaisten tutkinto-opiskelusta ulkomailla [5]. Selvityksen ja Kelan opintotukitilastojen mukaan kyseessä on hitaasti kasvava trendi, jossa yhä suurempi osa suomalaisista korkeakouluopiskelijoista suorittaa tutkintonsa kokonaan ulkomailla, kun taas korkeakouluopinnot Suomessa aloittaneiden määrä on hieman pienentynyt [6].
Lukiolaisbarometrin alustavien tulosten mukaan kuitenkin yli puolet (59 prosenttia) opiskelijoista ilmoitti hakevansa ensisijaisesti korkeakouluun Suomessa. Vain 5 prosenttia ilmoitti hakevansa ulkomaille opiskelemaan. Ainakaan toistaiseksi vastaavanlaista ilmiötä ei ole vielä havaittavissa lukiotasolla. Toisaalta 26 prosenttia osoitti kuitenkin epävarmuutta tulevaisuudensuunnitelmissaan. Näistä 13 prosenttia ilmoitti pitävänsä välivuoden. Sama osuus eli 26 prosenttia ei osannut sanoa, mitä aikoo ensisijaisesti tehdä lukion jälkeen.
Kun Opetushallituksen tekemässä selvityksessä kysyttiin suomalaisilta korkeakouluopiskelijoilta syitä ulkomailla opiskeluun, tärkeimmät niistä liittyivät useimmiten uusien kokemusten saamiseen ja kansainvälisyyteen [7]. Kuitenkin yli 50 prosenttia ilmoitti, että ”ulkomaiseen oppilaitokseen oli helpompi päästä sisälle”, millä oli joko suuri tai melko suuri merkitys heidän valinnalleen [7].
Opiskelijavalintojen uudistus on kasvattanut ylioppilaskokeiden arvosanojen painoarvoa korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Näin ollen nuoren on tehtävä päätöksiä tulevaisuudestaan yhä varhaisemmassa vaiheessa opiskeluaan. Uudistuksen vaikutuksia päästään tutkimaan vasta jonkin ajan kuluttua, mutta yksi asia on varma: meillä on velvollisuus pitää huoli siitä, että Suomessa ei synny opiskelijoiden aivovuotoa jo silloin, kun lukiolainen tekee jatko-opintoja koskevia päätöksiä. Suomi tunnetaan korkeatasoisesta ja tasa-arvoisesta koulutuksesta. Pidetään se jatkossakin sellaisena.
Kiira Sarasjärvi, tutkija, Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö (Otus sr)
Lähteet:
1. https://www.europarl.europa.eu/at-your-service/files/be-heard/eurobarometer/2019/parlemeter-2019/report/en-eurobarometer-2019.pdf
2. https://akava.fi/blogit/vaikuttaako-brexit-nuorten-kansainvalistymisen-mahdollisuuksiin/
3 . https://akavaworks.fi/julkaisut/artikkelit/kansainvalisyys-on-monelle-milleniaalille-itsestaanselvyys/
4. https://ktl.jyu.fi/fi/julkaisut/julkaisuluettelo-1/julkaisujen-sivut/2017/EUR-ICCS-D119.pdf
5. https://www.oph.fi/fi/tilastot/selvitys-suomalaisten-tutkinto-opiskelusta-ulkomailla
6. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/suto-1p_trendi.pdf
7. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/faktaaexpress5a_2018.pdf
