Koulutus suojaa velkaantumisongelmilta

Koulutustausta on yhteydessä sekä tuloihin että varallisuuteen, jotka määrittävät kotitalouden kyvyn selviytyä veloistaan. Korkeakoulutetuilla on siksi parhaat mahdollisuudet välttää velkaantumisongelmat.

28.11.2019

Viranomaisia huolestuttaa kotitalouksien velkaantuneisuus, joka on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Suuren velkataakan vuoksi kotitaloudet voivat ajautua taloudellisiin vaikeuksiin, jos tulotaso laskee äkillisesti sairastumisen tai työttömyyden vuoksi.

Velkaongelmasta käydyssä keskustelussa ei ole kuitenkaan huomioitu sitä, miten haavoittuvuus vaihtelee kotitalouksien kesken. Elämänvaiheen lisäksi kotitalouden edellytykset hoitaa lainansa riippuvat koulutustaustasta.

Tulot yksinään eivät määrittele kotitalouden kykyä selviytyä veloistaan. Varallisuudella on myös merkitystä: kertyneitä säästöjä purkamalla on mahdollista selvitä siitä, että tulot tippuvat odottamatta.

Mitä korkeampi koulutus, sitä paremmat ovat kotitalouden tulot keskimäärin. Hyvistä ansiosta jää helpommin rahaa yli säästöön kuin pienistä tuloista.

 

Korkeakoulutetuilla eniten velkaa, mutta myös varallisuutta

Koulutustaustalla on yhteys kotitalouden luottokelpoisuuteen. Korkeakoulutetut kotitaloudet saavat hakemansa summan lainaa todennäköisemmin kuin alemman tason koulutuksen suorittaneet.

Tämä vuoksi korkeakoulutetuilla kotitalouksilla on useimmin velkaa. Samoin tähän ryhmään kuuluvilla velallisilla on suurimmat lainat.

Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan vuonna 2016 korkeakoulutetuista kotitalouksista 69 prosentilla oli velkaa, kun taas perusasteen koulutuksen suorittaneista talouksista velkaa oli puolet pienemällä osuudella (kuvio, oikea asteikko).

Korkeakoulutetulla kotitaloudella on tyypillisesti 61 000 euroa velkaa. Keskiasteen tutkinnon suorittaneilla kotitalouksilla lainaa on puolet vähemmän ja perusasteen varassa olevilla vajaa kolmannes korkeakoulutettujen mediaanista.

Kuvio: Velallisten kotitalouksien osuus, velat ja varallisuus koulutusluokittain

Kuten velkaa, myös varallisuutta on korkeakoulutetuilla kotitalouksilla enemmän kuin alemman koulutusasteen suorittaneilla. Tyypillisellä korkeakoulutetulla kotitaloudella oli vuonna 2016 varallisuutta 183 000 euroa (kuvio, vasen asteikko). Perusasteen varassa olevalla kotitaloudella varallisuutta oli puolet vähemmän.

Tässä yhteydessä varallisuus tarkoittaa nettovarallisuutta eli kokonaisvarojen ja velkojen erotusta. Koska muutaman hyvin varakkaan kotitalouden omaisuus vääristää varallisuuden keskiarvoa ylöspäin, mediaani antaa paremman käsityksen tyypillisestä omaisuuden tasosta.

 

Velkaantumisaste suurin alimmissa koulutusluokissa

Mediaanin perusteella korkeakoulutettu kotitalous kuuluu varakkaimpaan 40 prosenttiin kotitalouksista, eli seitsemänteen nettovarallisuuskymmenykseen eli. Perus- ja keskiasteen suorittaneet taloudet taas sijoittuvat jakauman keskivaiheille viidenteen kymmenykseen. (Kotitalouksien varallisuus 2016a.)

Kotitalouksien velat ovat selvästi vuosituloja suuremmat – koulutustaustasta riippumatta. Seitsemännessä nettovarallisuuskymmenyksessä velkojen suhde vuosituloihin on 132 prosenttia ja viidennessä 175,4 prosenttia (Kotitalouksien varallisuus 2016b).

Velkaantuminen rasittaa siten eniten perus- ja keskiasteen tutkinnon suorittaneiden henkilökohtaista taloutta: tuloista jää vähemmän käytettäväksi kuluttamiseen kuin korkeakoulutetuilla. Myös säästäminen on hankalaa, kun pakolliset menot vievät suuren osan tuloista.

 

Varallisuutta riittävästi velkojen katteeksi kaikilla – korkeakoulutettujen asema paras

Kun velat suhteutetaan tulojen sijaan kokonaisvaroihin, kuva kotitalouksien velkaantuneisuudesta muuttuu valoisammaksi. Seitsemännessä varallisuuskymmenyksessä velkojen suhde varallisuuteen on tavanomaisesti 22,6 prosenttia ja viidennessä 44,7 prosenttia (Kotitalouksien varallisuus 2016b).

Korkeakoulutetun kotitalouden ei siis tarvitsisi myydä kuin reilu viidennes varallisuudestaan maksaakseen lainansa kokonaan pois. Alemman tutkinnon suorittaneidenkaan ei tarvitse luopua koko omaisuudestaan. Velat kuitatakseen heidän pitäisi myydä vajaa puolet varoistaan.

Koulutus suojaa velkaantumisongelmilta. Koulutustausta vaikuttaa positiivisesti niin työllistymismahdollisuuksiin, ansiotasoon kuin edellytyksiin kartuttaa varallisuutta. Velkaantuneista kotitalouksista haavoittuvimmassa asemassa ovat vähän kouluttautuneet pienituloiset ja vähävaraiset taloudet.

 

Lähteet

Kotitalouksien varallisuus 2016a. Liitetaulukko 4. Tilastokeskus 2018. https://www.stat.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_tau_004_fi.html

Kotitalouksien varallisuus 2016b. Liitetaulukko 6. Tilastokeskus 2018. http://tilastokeskus.fi/til/vtutk/2016/vtutk_2016_2018-06-05_tau_006_fi.html

Lisätietoja:

Päivi Kankaanranta

Päivi Kankaanranta

Tutkija, AkavaWorks

+358 50 386 1316

Lue lisää aiheesta