Talouskasvun puute olisi turmiollista

Nousukaudet eivät kuole vanhuuteen. Tällä kertaa nousukauden katkaisi globaali virusepidemia, korona, ei tavanomaisempi syyllinen, kuten keskuspankkien liian nopeasti kiristämä rahapolitiikka.

3.4.2020

Pandemian vuoksi Suomessa on akuutti kriisi. Se vaatii nopeita toimia, joilla yritetään pitää terveet yritykset pystyssä ja estää lomautusten räjähdysmäistä kasvua eskaloitumasta massatyöttömyydeksi.

Valtion ja kuntien tulot romahtavat ja niiden menot kasvavat. Julkisen talouden alijäämä kasvaa ja velkaa on pakko ottaa lisää. Tämä on välttämätöntä pysyvien ja isompien vaurioiden välttämiseksi.

Iso kysymys on, mitä Suomessa pitäisi tehdä sen jälkeen, kun koronaepidemia on ohi? Mitä poliittinen järjestelmämme on valmis ja kykenevä tekemään?
Talouden sukellus on pudottanut hallitusohjelmalta perustan pois. Tilalle pitää kirjoittaa uusi ohjelma, joka kertoo, miten Suomi nostetaan uudelleen jaloilleen. Hallituksen soisi kertovan ajatuksiaan tästä jo kehysriihessä. Nyt pitää keksiä, miten Suomi nostetaan uudelleen jaloilleen.

Korona yllätti Suomen talouden housut kintuissa. Noususuhdanne alkoi meillä vuoden 2015 alusta eli peräti kaksi vuotta myöhemmin kuin euroalueella. Niinpä oli jo etukäteen selvää, että meidän nousumme jäisi tavanomaista lyhyemmäksi. Tuon lyhyen nousun aikana haluttomuus uudistaa talouden rakenteita, rakentaa puskureita ja valmistautua seuraavaan notkahdukseen oli silmiinpistävää. Uudistukset jäivät tekemättä, kun niiden toteuttamiseen ei tunnettu pakottavaa tarvetta.

Nyt uudistuksia on pakko alkaa tehdä. Niiden tavoitteena täytyy olla talouden kasvukyvyn vahvistaminen.

Koronan iskiessä Suomen asukasta kohden laskettu reaalinen bruttokansantuote oli edelleen pienempi kuin ennen finanssikriisiä. Vielä 12 vuotta myöhemmin. Pitkät jaksot ilman talouskasvua ovat turmiollisia. Työttömyys kasvaa ja julkinen talous ajautuu rahoitusvaikeuksiin, jotka jatkuvat vuosia kriisien päättymisen jälkeen. Koronasta tulee takapakkia. Hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous ja nostaa työllisyysaste muuttuivat silmänräpäyksessä loittoneviksi päämääriksi.

Suomella ei ole enää varaa hitaaseen talouskasvuun, saati talouden uuteen supistumiseen. Niinpä talouspolitiikan tärkeimpänä päämääränä täytyy olla talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen. Se on myös ainoa keino parantaa julkisen talouden rahoitusasemaa sekä kykyä kestää tulevia kriisejä.

Kansantalouden reaalitulot kasvavat talouskasvun määrittämässä tahdissa. Vahva talouskasvu on kaikkien kaveri. Vahva talouskasvu on myös julkisen talouden paras kaveri. Mitä vahvempaa pitkän aikavälin talouskasvu on, sitä suuremmaksi ja kestävämmäksi julkinen sektori voi kasvaa.

Talouskasvu syntyy siitä, että teemme työtä ja olemme tuottavia. Meidän ei tarvitse pidentää työpäiviämme, mutta on välttämätöntä saada mahdollisimman suuri osa työikäisistä töihin. Koulutus nostaa merkittävästi työllistymisen todennäköisyyttä ja antaa eväät tehdä tuottavampaa työtä, joten siihen kannattaa panostaa, samoin tutkimukseen. T&K-investoinnit pitää saada nousuun kohti 4 prosentin BKT-osuutta. Keskustelua työn tekemisen kannustimista sekä sosiaaliturvan ja verojärjestelmän uudistuksista ei voida välttää. Sosiaali- ja terveyssektori on yksi Suomen suurimmista toimialoista. Pandemian mentyä palataan nopeasti sote-uudistuksen pariin.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

Pääekonomisti

+358505575271

Lue lisää aiheesta