Aluksi artikkelissa määritellään, mitä on työajalla tapahtuva osaamisen kehittäminen ja oppiminen sekä kuvataan osaamisen kehittämisen eri muotoja. Esillä ovat osaamisen kehittämisen tavoitteet ja edellytykset, esimerkiksi kehittämistä tukeva kulttuuri, työnantajan ja työntekijän myötävaikutus, aika ja taloudelliset edellytykset. Artikkeli tuo tutkimustietoa osaamisen kehittämisestä ja siihen kytkeytyvistä vaikutusmahdollisuuksista ja siinä arvioidaan osaamisen kehittämistä koskevaa lainsäädäntöä. Artikkeliin kuuluu ehdotuksia, joilla kasvattaa työnantajan roolia osaamisen kehittämisessä erityisesti lainsäädännön kautta.
Euroopan unionin tasolta esillä ovat jatkuvaa oppimista koskevat perusoikeuskirja, sosiaalisten oikeuksien pilarin 1 kohta sekä neuvoston kaksi suositusta: suositus pienistä osaamiskokonaisuuksista ja suositus henkilökohtaisista oppimistileistä. Tarkastelun piirissä on seuraava lainsäädäntö: työsopimuslaki, työaikalaki, valtion virkamieslaki, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijalaki sekä evankelisluterilaisen kirkon viranhaltijalaki. Yhteistoiminnan osalta esillä ovat yhteistoimintalaki, laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa ja kunnan ja hyvinvointialueen yhteistoimintalaki. Lisäksi tarkastelen tasapuolisen kohtelun velvoitetta ja tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain sääntelyä. Esillä on myös opintovapaalaki. Artikkelissa tarkastelen ja arvioin Ruotsin lainsäädäntöä, joka koskee työajalla tapahtuvaa osaamisen kehittämistä ja tätä koskevia sopimusratkaisuja. Esillä on myös Tanskassa käytössä oleva valtion henkilöstön osaamisen kehittämisen järjestelmä, jonka pääperiaatteet esittelen lyhyesti.
Työajalla tapahtuva osaamisen kehittäminen on laaja ja moninainen kokonaisuus. Se sulkee sisäänsä organisaation kulttuurin, rakenteet ja arvot. Keskeisiä ovat toisaalta työnantajan, toisaalta yksilön tarpeet ja päämäärät. Työnantajan näkökulmasta osaaminen on keskeinen menestystekijä. Yksilön näkökulmasta osaaminen on olennainen työllistyvyyttä ylläpitävä tekijä, ja keskeisiä edellytyksiä osaamisen kehittämiselle ovat aika ja raha. Osaamisen kehittäminen edellyttää sitä tukevia lainsäädäntöratkaisuja ja lakien aktiivista soveltamista. Hyvä yhteistoiminta ja hyvä työturvallisuus tukevat osaamisen kehittämistä. Nämä näkökulmat ovat esillä artikkelissa.
Artikkelin kirjoittaja on Helena Lamponen, OTT, työoikeuden dosentti (HY, TY), LL.M., VT.
Helena Lamponen on erikoistunut työoikeuteen ja on tehnyt pitkän uran Akavan Erityisaloissa lakimiehenä 1989–2010 sekä johtajana ja tiimin vetäjänä 2014–2024. Hän toimi Suomen ensimmäisenä yhteistoiminta-asiamiehenä vuosina 2010–2014. Lamponen toimii nykyisin yrittäjänä.
Artikkeli on ohessa pdf-tiedostona
Juridinen selvitys Miten edistää jatkuvaa oppimista työajalla Akava Works -artikkeli 2_2025
