Kun tekoäly tuli kaikkien huulille lähinnä ChatGTP:n läpimurron ansiosta, Euroopan unioni muun muassa loi maailman ensimmäisen tekoälyasetuksen, algoritmejä säätelevän alustatyödirektiivin ja panosti miljardeja alan tutkimukseen. Jo vuonna 2018 EU sai aikaiseksi ensimmäisen tekoälystrategian.
Mutta mitä on näköpiirissä tekoälyalalla nyt, kun Euroopan parlamentin vaalit on käyty ja uutta komissiota ollaan valitsemassa.
Ensimmäisenä on nostettava esiin jo päätettyjen säätelyhankkeiden toimeenpano. Tekoälyasetuksesta on tulossa tarkempia toimintaohjeita ja perusteilla on EU:n tekoälykeskus. Alustatyödirektiivi lähtee toteutettavaksi jokaiseen jäsenmaahan ja tämä työ alkanee Suomessa tulevana syksynä.
Asetuksen toimeenpanon merkitystä ei pidä vähätellä, päinvastoin. Tekoälyn kohdalla puhutaan voimakkaasti kehittyvästä alasta, jolla tehdään pioneerityötä. Miten kutakin lakia sovelletaan tekoälyn käytön eri tilanteissa ja eri aloilla vaikuttaa paljon kansalaisten, työpaikkojen ja yritysten arkeen. Esimerkiksi tekoälyasetuksen synnyttäminen oli iso monivuotinen urakka, mutta yhtä laaja tulee EU:n tekoälyä sivuuttavien säädöksen soveltamisesta käytännössä eri jäsenmaissa.
Hankkeissa näkyy työelämä, tietosuoja ja tekijänoikeudet
Yksi uusista mahdollisista EU:n tekoälyä koskevista hankkeista on työelämän tekoälydirektiivi. Se käsittelisi tekoälyn käyttöä työelämässä syrjimättömyyden, työturvallisuuden ja tietosuojan näkökulmasta. Esimerkkinä tästä on työntekijöiden valvonta tekoälyn avulla, algoritmien asetuksien syrjimättömyys ja tekoälyn sovellusten aiheuttamat työsuojelukysymykset. Parhaillaan Euroopan komissio tarkastelee kyseistä direktiiviä, jonka jälkeen se tulee mahdollisesti työmarkkinajärjestöjen lausuttavaksi. Tätä seuraisi työmarkkinajärjestöjen neuvottelut tai komission direktiiviesitys. Hankkeen liikkeellelähdöstä ei kuitenkaan ole vielä täyttä varmuutta.
Myös tekijänoikeudet ovat myllerryksessä tekoälyn vuoksi. Generatiivisen eli luovan tekoälyn esikoulutuksessa imuroidaan valtavia tietomääriä verkosta ja usein kysymättä tekijän lupaa. Yksi keskeinen kysymys on, onko tekoälyn avulla luodun teoksen oikeuksien omistaja tekoäly vai sitä käyttänyt ihminen. Tekijänoikeuksista sisämarkkinoilla on olemassa EU:n direktiivi ja aihetta sivutaan myös EU:n tekoälyasetuksessa. Tilanne on vaikuttaa silti sekavahkolta ja lait eivät pysy teknologian ja todellisuuden perässä.
On kovin mahdollista, että EU laittaa liikkeelle jonkun hankkeen tekijänoikeuksista, mutta muoto, sisältö ja aikataulu ovat vielä epäselviä. Tässä yhteydessä on syytä myös seurata Yhdysvaltojen kehitystä, jossa on meneillään merkittäviä ennakkotapauksia kuten New York Times vastaan Microsoftin tekoälytoiminta -oikeustapaus. Aika näyttää, miten tekijänoikeudet määritellään lainsäädännössä.
Tekoälyn käyttö koulutuksessa ja tutkimuksessa
Tekoälyn käyttö koulutuksessa ja oppimisessa on ollut viime aikojen kuumia puheenaiheita. Jo vuonna 2020 hyväksyttiin EU:n digitaalisen koulutuksen ohjelma, joka jatkuu vuoteen 2027 asti ja Erasmus+-ohjelmasta on rahoitettu vuosia tekoälyhankkeita. EU:n tekoälyasetus linjaa opetuksen olevan niin sanottu korkeariskinen ala, jossa tekoälyn väärinkäyttö johtaisi helposti merkittäviin haittoihin. Miten tämä otetaan huomioon tekoälyasetuksen soveltamisessa ja saadaanko myös siitä lisäohjeistusta?
EU:n tutkimuksen Horizon-ohjelmassa tekoäly kuuluu pääpainopisteisiin. Horizonin tukena on Digital Europe -ohjelma, joka tukee enemmän operationaalisia hankkeita. Erasmus+-ohjelman tavoin Digital Europe -tutkimusohjelma ja sen rahoitus on uusittavien listalla vuodesta 2025. Lisäksi tekoälyasetuksessa on luotu niin sanotut hiekkalaatikot (sandboxes) tutkimus- ja innovaatiotoimintaa varten. Ne tarjoavat mahdollisuuden kokeilevampaan ja kehittävämpään otteeseen kuin asetus antaisi muuten myöten. Miten ne saadaan toimimaan, avautuu tulevina vuosina.
Tekoälystä käytävässä kilpailussa vaaditaan osaamista
EU-alue on jäänyt altavastaajaksi, alihankkijaksi ja asiakkaaksi, mitä tulee tekoälytyöpaikkojen luontiin. Yhdysvallat ja jossain määrin Kiina hallitsevat työmarkkinoita tekoälyn saralla. Euroopan unionissa tilanne halutaan kääntää ja monenlaista ajatusta tuleviksi hankkeiksi on ilmassa.
Tekeillä on muun muassa Euroopan alueen niin sanottujen supertietokoneiden valjastaminen maanosan tekoäly-startupien sekä innovaattoreiden avustajiksi ja tukijoiksi. Tämä on yhdessä pääroolissa komission alkuvuonna 2024 julkaisemassa toimintaohjelmassa. Tekeillä on myös eurooppalaiset tietoalueet (data spaces), joissa tieto ja data pääsisi kulkemaan nykyistä helpommin esimerkiksi rajojen yli. Niin tiede kuin yritykset pääsisivät tapauskohtaisesti käyttämään tekoälyn tuottamaa tietovirtaa helpommin. Näiden tietoalueiden luomisessa menee oma aikansa, mutta esimerkiksi terveysalalla sellaisen luomisen pohjapäätökset on saatu aikaiseksi.
Toiseksi EU:lle on pitkälti jäänyt tekoälyn seriffin rooli kilpailuasioissa markkinoilla. Se käynee vastaisuudessakin terhakasti kiinni tekoälyjättien monopolipyrkimyksiin ja yrittää pitää kilpakenttää auki kaikille toimijoille. Kolmas EU:n lähivuosien rooli tekoäly ja työpaikat -areenalla on tutkimus ja innovaatiot, jossa edellä mainitut tutkimus- ja koulutusohjelmat ovat avainroolissa. EU-Euroopan helmasyntinä on pidetty sitä, että tutkimuksessa luodaan ja keksitään, mutta ei saada tuotteita kaupallistettua ja markkinoille. Kuinka tämä saadaan käännettyä, ei ole aivan helppo kysymys. Millään EU-direktiivillä tätä ei voi ukaasin lailla muuttaa.
Säätelyn keskiössä yksityisyydensuoja, innovaatiot ja kasvu
Kun unionin tuottamaa säätelyä on syntynyt, sitä arvioidaan ja kehitetään myös talouden kasvun näkökulmasta. Ruotsin entinen valtionvarainministeri, nykyisin teknoyhtiöiden johtotehtävissä toimiva Anders Borg totesi keväällä, että EU-säätely lepää tekoälyalan päällä kuin märkä viltti estäen sen kehittämisen. On kuitenkin muistettava, että yhdysvaltalaiset tekoälyjätit ottivat globaalin johtoasemansa jo vuosia sitten ja esimerkiksi EU:n tekoälyasetus astuu voimaan vasta parin vuoden päästä.
Silti koko digitalisaatioalan säätely käytäneen tulevina vuosina läpi. Kuluttajan- ja yksityisyydensuojat ovat säätelyn jatkokehityshankkeissa edelleen korkealla sijalla, mutta innovaatio ja kasvunäkökulma tulee vahvennetusti rinnalle.
Oma erityiskysymyksensä on tekoälyn vaatima energia. Esimerkiksi hakukoneeseen verrattuna tekoäly vaatii 5–10 kertaa enemmän sähköä. Yhdysvalloissa jo ihmetellään, mistä tämä määrä tasaista virrantuottoa saadaan ja miten sähköverkot kestävät kulutuksen nousua. Sama kysymys voi olla edessä Euroopassakin.
Artikkelin on kirjoittanut Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.
Artikkeli on kahdeksas osa Akava Worksin ”Näkökulmia tekoälyyn” -artikkelisarjassa.
Kuva: DALL-E -tekoälysovelluksen tuottama kuva artikkelin teemoista.
