Ilmasto & osaaminen, osa 5 – Mikael Fogelholm: Ilmastonmuutos haastaa muuttamaan elintapoja ja ajattelua
Ravitsemuksen, liikunnan ja terveyden yhteyksien tutkijana pohdin ilmastonmuutosta ja sen hidastamista ihmisen oman toiminnan kautta. Miten me toimimme ja millaiset ovat elintapamme nyt, miten meidän tulisi toimia ja miten toiminta saadaan muutettua kohti tavoiteltua?
Ilmasto & osaaminen, osa 4 – Essi Aarnio-Linnanvuori: Ilmastokasvatus kaipaa kokonaisvaltaista otetta
Ilmastonmuutos on monimutkainen maailmanlaajuinen ilmiö, johon liittyy monia etu- ja arvoristiriitoja. Sen tutkiminen edellyttää tieteidenvälistä yhteistyötä, jotta saadaan kattava kuva ilmiöstä ja sen seurauksista.
Ilmasto & osaaminen, osa 3 – Liisa Häikiö: Ilmastohätätila edellyttää yhteiskunnallisen osaamisen uudistamista
Monissa maissa ja kaupungeissa on julistettu ilmastohätätila sen korostamiseksi, että ilmastonmuutos on nopeita toimia edellyttävä yhteiskunnallinen kriisi. Pariisin ilmastosopimuksen mukaisen 1,5 asteen lämpenemisen rajoissa pysyminen edellyttäisi, että ilmastopäästöt saadaan kuriin tämän vuosikymmenen aikana.
Ilmasto & osaaminen, osa 2 – Tero Toivanen: Kestävyystavoitteet saavutetaan panostamalla osaamiseen ja työllisyyteen
Suomen on panostettava suunnitelmalliseen ekologiseen jälleenrakennukseen ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Muuten kestävyystavoitteiden saavuttaminen ja tulevaisuuden kilpailukykyinen talous uhkaavat jäädä haaveiksi.
Ilmasto & osaaminen, osa 1 – Johanna Vuorelma: Ilmastonmuutos ja osaamistarpeet
Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden osaaminen vaativat uusien normien sisäistämistä, historiatietoisuutta ja kykyä ymmärtää murrosajan logiikkaa.
Perhevapaiden jako vanhempien kesken – estääkö raha tasajaon?
Artikkeli tarjoaa tuoretta tietoa isien vanhempainvapaiden pituuden vaikutuksista perheen budjettiin. Artikkelissa tarkastellaan muun muassa, onko taloudellisesti kannattavaa, että isä pitää kokonaan ne vanhempainrahakauden päivät, joita ei voi siirtää äidille, jotta äidin kotihoidontuella olema aika lyhenisi. Artikkelin on kirjoittanut Akavan työmarkkinaekonomisti Eugen Koev.
Digitalisaatio ja työn muutos – teknostressiä ja teknoimua
Digitalisaatio muuttaa työtä ja sen tuottavuutta, mutta on myös synnyttänyt erityisen työstressin muodon, teknostressin.
Huippuosaajien pikakaistat Kanadan ja Viron maahanmuuttopolitiikassa – mitä Suomi voisi oppia?
Suomi on mukana kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta. Mika Raunion Akava Works -artikkeli arvioi Suomen tilannetta Kanadan ja Viron esimerkkien valossa.
Työhyvinvoinnin tuottavuusvaikutukset tutkimuksen valossa
Työhyvinvointi on keskeinen tekijä hyvin menestyvien yksilöiden ja organisaatioiden taustalla. Artikkeli tarjoaa katsauksen siihen, mitä tutkimus kertoo työolojen työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteydestä ja kehittämisestä. Tarkastelussa on mukana sekä työntekijöiden että yritysten näkökulma.
Työterveyshuollon merkitys lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisijänä – Kelan näkökulma
Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta. Työhyvinvointiin panostaminen sekä työnantajan että työntekijän toimilla ehkäisee työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia kustannuksia.
