Työterveyslaitoksen monitieteinen ryhmä pohtii tässä artikkelissa työelämän muutoksia ja niiden vaikutusta työhyvinvointiin. Artikkeli on osa Työhyvinvoinnista työllisyyttä -hanketta.
Työn tekemisen paikka on entistä vahvempi työelämän jakolinja. Työkyvyn, työhyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä korostuu tarve räätälöidä ratkaisuja erikseen etätyöhön, lähityöhön tai näiden yhdistelmään. Samalla on otettava huomioon muutkin työn ja ammatin kuormitus- ja voimavaratekijät.
Työelämän polarisaatio näyttää voimistuvan muutosten vaikutuksesta, esimerkiksi koronan vaikutuksesta. Työhyvinvointi ja siihen vaikuttavat tekijät ovat yhä voimakkaammin tilannesidonnaisia. Työn tuottavuuden parantaminen, työkyvyttömyyden ehkäiseminen ja työhön osallistumisen lisääminen vaativat näissä oloissa uusien kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistamista ja räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä.
Arviot työkyvyttömyyden kustannuksista ovat päätähuimaavia. On arvovalinta, panostetaanko enemmän resursseja työkyvyttömyyden hoitamiseen vai työkykyä tukevien ratkaisujen kehittämiseen ja työn tuottavuuden lisäämiseen.
