Ulkomaankaupan ja vientiteollisuuden näkymät ovat erityisen sumuiset. Yhdysvallat soutaa ja huopaa presidentti Trumpin johdolla aikeissaan korottaa tullejaan muualta maailmasta tulevalle tavaratuonnille. Muu maailma miettii, miten parhaiten reagoida vastatulleilla. Epävarmuus tullien suuruudesta ja kohdentumisesta on jatkunut puolen vuoden ajan, eikä sille näy loppua. Talouden toimeliaisuus kärsii kaikkialla, kun yritykset joutuvat miettimään uudelleen tuotantonsa sijoittamista, logistisia ratkaisuja ja investointien toteuttamista. Epävarmuus ja tullinokittelu vievät koko maailman vaarallisille vesille.
Suomen kokonaistuotanto on kasvanut vuoden 2023 lopun jälkeen jokaisella vuosineljänneksellä verrattuna edelliseen. Tiedossa olevan puolen viime vuoden aikana kasvu on kuitenkin jälleen hidastunut. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä nousu oli jo niin tahmeaa, että kasvuluku pyöristyi nollaksi. Tämä oli pettymys, vaikka odotukset olivat hyvin vaatimattomat.
Talouden toipuminen on jatkunut odotettua hauraampana. Kasvun moottorit puuttuvat pitkälti edelleen. Tavaravienti ei ole alkanut elpyä. Palveluvienti on supistunut uudelleen vuoden 2024 vahvan alun jälkeen. Tuonti on vähentynyt pian kolmen vuoden ajan, mikä kertoo heikkona jatkuneesta kotimaisesta kysynnästä. Yksityinen kysyntä on edelleen supistunut. Sen määrä on pysynyt lähellä kuuden vuoden takaista tasoaan. Yksityiset investoinnit ovat vähentyneet noin viidenneksellä kolmen viime vuoden aikana ja niiden volyymi on alimmillaan vuosikymmeneen. Sekä rakennus- että kone- ja laiteinvestoinnit ovat supistuneet jyrkästi. Julkiset investoinnit ovat kasvaneet selvästi, kun taas julkinen kulutus on viime aikoina vähentynyt. Työllisyyden heikkeneminen saattaa olla päättymässä, mutta työttömyyden kohoaminen on jatkunut.
Talouden nousua povaaville ennusteille on hyvät perusteet
Mekin alennamme Suomen talouden kasvuarvioitamme. Korjaus on tällä kertaa poikkeuksellisen suuri vuodelle 2025 ja melko vaatimaton vuodelle 2026. Arvioimme Suomen talouden kasvavan 0,8 prosenttia vuonna 2025 (aiempi ennuste oli 1,5 prosenttia) ja 1,7 prosenttia vuonna 2026 (aiemmin 1,9 prosenttia).
Toteutuneen kehityksen ankeus pakottaa muistuttamaan itseä hyvällä tolalla olevista tosiasioista, joiden perusteella talouden elpymiseen ja kasvukäänteeseen kannattaa edelleen uskoa. Niitä on ainakin kolme.
Nimellispalkat nousevat hintoja nopeammin. Reaalipalkat siis kasvavat ja kotitalouksien kulutusmahdollisuudet paranevat. Korot ovat alentuneet, kun Euroopan keskuspankki on keventänyt rahapolitiikkaansa. Uusien asuntolainojen keskikorko on laskenut huipustaan lähes 2 prosenttiyksikköä ja kaikkien asuntolainojen keskikorko vajaan prosenttiyksikön. Lainakannan keskikorko alenee vielä selvästi lisää korontarkistusten takia. Korkojen aleneminen antaa liikkumavaraa velallisten taloudenpitoon ja on toisaalta omiaan tukemaan asuntokaupan piristymistä. Kolmas seikka, joka listalta helposti unohtuu, on rakennusalan jyrkän taantuman päättyminen. Tämä on suuri muutos. Rakentaminen on ollut pitkään talouden kasvua kovasti jarruttava ala. Lähitulevaisuudessa se alkaa vauhdittaa talouden nousua sekä suoraan oman tuotannon kasvun kautta että epäsuorasti. Moni ala palveluissa, teollisuudessa ja kaupassa on kytköksissä rakentamiseen. Sellaisia ovat esimerkiksi rakennussuunnittelu, rakennustarvikkeita valmistava teollisuus ja niiden tukkukauppa ja rautakauppa, huonekalukauppa sekä kiinteistökauppa.
Kuvio 1. BKT kiintein hinnoin
Työllisyys alkaa vähitellen kohentua syksyllä 2025
Suomen työmarkkinat ovat heikentyneet huomattavasti enemmän ja pidempään kuin odotettiin. Työllisten määrä on vähentynyt noin kahden vuoden ajan ja työttömien määrä kasvanut. Sekä Tilastokeskuksen että työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lukujen mukaan työttömiä on lukumääräisesti enemmän kuin koronakriisin aikana.
Viime kuukausina työllisyyden heikkeneminen on hidastunut merkittävästi ja mahdollisesti jo jopa pysähtynyt. Se on hyvä uutinen, jonka kanssa sopusoinnussa on se, että uusia työttömyysjaksoja on alkanut lokakuusta 2024 alkaen vähemmän. Avoimia työpaikkoja on kuitenkin edelleen poikkeuksellisen vähän, joten työttömien on vaikea työllistyä. Työttömyydet pitkittyvät ja se pitää työttömien määrän yhä nousussa.
Työttömyys kasvaa sekä korkeakoulutetuilla että muilla kuin korkeakoulutetuilla. Aikaisemmin työttömyys on alkanut ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta myöhemmin korkeakoulutetuilla. Kummastakaan ei vielä ole viitteitä. Se puoltaa ajatusta, että työttömyyden kääntyminen laskuun lykkääntyy kesän yli syksyn 2025 puolelle.
Työttömyysaste pysyy vuonna 2025 selvästi korkeampana kuin aiemmin arvioitiin ja on keskimäärin 9,3 prosenttia. Vuonna 2026 työttömyys alenee melko vähän 8,7 prosenttiin.
Kuluttajat palaavat ostoksille
Heikko työllisyystilanne on epäilemättä keskeinen syy siihen, että yksityisen kulutuksen käsijarru on pysynyt toistaiseksi tiukasti päällä. Kuluttajien luottamusmittarin mukaan kotitaloudet kokevat oman työttömyyden uhan suurentuneen, arvioivat nykyisen taloustilanteensa selvästi normaalia heikommaksi ja ovat hyvin varovaisia miettiessään isompia hankintoja. Saman luottamusmittarin mukaan kuluttajat arvioivat hintojen nousevan moninkertaista vauhtia (5 prosenttia) toteutuneeseen nähden. On vaikea sanoa, paljonko tällainen hintaharha hillitsee kulutushaluja.
Ainakin vähittäiskauppa vaikuttaa luottavan siihen, että kuluttajat palaavat voimallisemmin ostoksille, kun havaitsevat nykyisen taloustilanteensa kohenevan palkkojen noustessa hintoja enemmän ja kun hyöty korkojen alenemisesta näkyy pankkitilillä. Vähittäiskaupan luottamus on viime aikoina kohonnut selvästi historiallisen keskiarvonsa yläpuolelle.
Arvioimme yksityisen kulutuksen vahvistuvan ennustevuosina. Kulutus kasvaa vielä vuonna 2025 vaatimattomasti, mutta saa kunnolla vauhtia työllisyyden parantuessa vuonna 2026. Ennusteen mukaan kotitalouksien säästäminen pysyy jonkin verran tavanomaista suurempana. Kulutus voi kasvaa arvioitua enemmän, jos kotitaloudet ovat valmiita vähentämään säästämistä arvioitua jyrkemmin tai jos työllisyys kohenee odotettua ripeämmin.
Investoinnit kasvavat selvästi vasta vuonna 2026
Yksityisten investointien määrä supistui yli 8 prosenttia vuonna 2023 ja yli 10 prosenttia vuonna 2024. Laskussa olivat erityisesti talonrakennusinvestoinnit sekä kone- ja laiteinvestoinnit. Investointien heikoin vaihe näyttää osuneen vuoden 2024 jälkipuoliskolle. Vuoden 2025 alussa nähtiin jo pientä nousua, jonka odotamme vahvistuvan tänä ja ensi vuonna. Edellisvuosien jyrkän laskun vuoksi yksityiset investoinnit jäävät 2025 vuonna prosentin verran pienemmiksi kuin vuonna 2024. Vuonna 2026 ne kasvavat 6 prosenttia.
Asuinrakennusinvestoinnit supistuivat kolmessa vuodessa lähes 40 prosenttia. Hurjan supistumisen jälkeen jo pelkkä palaaminen normaalille tasolle tarjoaisi valtavan kasvupotentiaalin. Todennäköisempää kuin ripeää palautuminen on kuitenkin vähittäinen elpyminen, jonka odotamme jo alkaneen. Vuonna 2025 asuinrakentamisen kasvuluku jää noususta huolimatta pari prosenttia pakkasen puolelle. Vuonna 2026 asuinrakentamisella on hyvät mahdollisuudet ponkaista kaksinumeroiseen kasvuun.
Myös kone-, laite- ja kuljetusvälineinvestointien odotetaan tokenevan pudotuksestaan vuoden 2025 aikana. Kasvuprosentti yltää kuitenkin vain täpärästi plussan puolelle. Reippaampaa kasvua nähdään vuonna 2026, kun sitä vauhdittavat muun muassa valtion hävittäjähankinnat. Julkiset investoinnit kasvavat puolustustarvikehankintojen vuoksi vauhdikkaasti ennustevuosina.
Viennin näkymät ovat utuiset
Ulkomaankaupan näkymiä synkentävät Yhdysvaltojen aikomus asettaa tuntuvat tullit omalle tavaratuonnilleen (eli muun maailman tavaraviennille), muun maailman vastatoimet näille tulleille sekä valtava epävarmuus siitä, millaiseen lopputulokseen tulleissa joskus päädytään. Pitkään jatkuva epävarmuus heikentää yritysten mahdollisuuksia investoida joka puolella maailmaa. Tämä osuu suoraan Suomen tavaravientiin, jonka yksi keskeinen osa on juuri investointitavara. Niinpä tavaraviennin näkymät ovat sumuiset.
Arvioimme Suomen tavara- ja palveluviennin kasvavan vuonna 2025 vaatimattomasti, vajaat puoli prosenttia. Vuonna 2026 viennin kasvu vauhdittuu runsaaseen 3 prosenttiin. Tuonti kasvaa kumpanakin vuonna hieman ripeämmin kuin vienti, runsaat puoli prosenttia vuonna 2025 ja vajaat 4 prosenttia vuonna 2026. Tuonnin nousua vauhdittavat muun muassa yksityisen kulutuksen ja rakentamisen vähittäinen piristyminen sekä puolustusvoimien hävittäjähankinnat.
Kuvio 2. Suomen huoltotase määrän muutos edellisestä vuodesta %
Kuvio 3. Eräitä keskeisiä ennusteita
Kuvio 4. Kulutusmenot määrän muutos edellisestä vuodesta, prosentteina
Kuvio 5. Kiinteät investoinnit, määrän muutos edellisestä vuodesta prosentteina
Ohessa kuvakoosteena talousennusteen keskeiset tiedot
Talousennusteen 6/2025 keskeiset tiedot koostekuvana
Lisätietoja:
