Suomen valtio ja kunnat ovat runsaan vuosikymmenen ajan jatkuvasti ottaneet velkaa julkisten menojen rahoittamiseen. Julkisuudessa on kiistelty siitä, kuinka suurta huolta julkinen velkaantuminen aiheuttaa erityisesti, kun korot ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia. Kasvaneesta velasta huolimatta korkomenot ovat pienentyneet.
Viime vuosien velkaantuminen on kuitenkin monesta syystä kestämätöntä. Sen varaan ei voida laskea, että korot pysyisivät ikuisesti matalina, erityisesti, jos julkinen velka jatkaa kasvuaan. Mitä suurempi velka on, sitä suuremman taakan mahdollinen korkojen nousu aiheuttaa.
Kasvavalla julkisella velalla on kustannus silloinkin, kun yleinen korkotaso pysyy alhaisena, koska se rajoittaa velanottomahdollisuuksia tulevina vuosina. Velanottovaraa olisi syytä säilyttää tulevia mahdollisia talous- tai muita kriisejä ajatellen. Julkista taloutta on syytä tervehdyttää nyt, kun talous on noususuhdanteessa, jotta vältyttäisiin kipeistä toimista taantumassa, jolloin seuraukset syventäisivät ahdinkoa.
Keskuspankkien kasvava merkitys julkisen sektorin rahoittamisessa ei myöskään poista velkaantumisen riskejä. Myös keskuspankin kautta otettua velkaa täytyy hoitaa.
Ei myöskään enää voi laskea sen varaan, että talouden kasvu hoitaa ongelmat. Tulevien sukupolvien velanhoitokykyä rajoittavat muun muassa työikäisen väestön supistuminen, ikääntyvän väestön aiheuttama huoltotaakka ja ilmastonmuutoksen haasteet.
Pamfletti on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona
Halvan julkisen velan kustannukset paljastuvat vasta seuraaville sukupolville
