Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastot kertovat ainakin seuraavaa vuoden 2024 lopun työttömyys- ja lomautustilanteesta:
- Työttömiä ja kokoaikaisesti lomautettuja oli runsaat 23 900 enemmän kuin vuotta aiemmin.
- Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 35 000, mikä on ilahduttavasti noin 4 560 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautukset vähenivät korkeakoulutetuilla 200 ja muilla 4 360 henkilön verran.
- Työttömiä (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli vajaat 28 570 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heistä korkeakoulutettuja oli noin 9 500.
- Työttömien korkeakoulutettujen lukumäärä on noussut ennätyksellisen suureksi.
- Yli vuoden työttömänä olleiden korkeakoulutettujen määrä kohoaa todennäköisesti ennätyksellisen suureksi jo ennen kevättä.
- Työttömyyden nousussa ei näy taittumisen tai hidastumisen merkkejä.
- Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa. Korkeakoulutetuilla se ylittää korona-ajan korkeimmat luvut. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla työttömyys on korkeimmillaan vajaan kahden vuosikymmenen tilastohistorian aikana.
Katsotaan seuraavaksi näitä teemoja hieman tarkemmin.
Työttömyys kasvaa, lomautettujen määrä on vähentynyt
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa noin 321 560 työtöntä työnhakijaa (katso taulukko 1 ja kuvio 1). Työttömiä työnhakijoita oli runsaat 23 900 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin joulukuun 2023 lopussa.
Vuotta aiempaan verrattuna työttömien korkeakoulutettujen määrä kasvoi noin 9 300 henkilöllä ja muiden kuin korkeakoulutettujen määrä noin 14 700 henkilön verran. Kausivaihtelusta puhdistettu työttömien työnhakijoiden määrä (kuvio 1, paksu viiva) notkahti hieman alaspäin edellisestä kuukaudesta. Notkahdus saattaa olla tilapäinen, ja on mahdollista, että vuoden 2025 alun tiedot kertovat aikanaan nousun jatkuneen, toivottavasti kuitenkin aiempaa loivempana.
Edellä mainitut työttömyysluvut sisältävät kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli joulukuun lopussa hieman runsaat 35 000 henkilöä. Lomautettujen määrä väheni peräti noin 4 560 henkilöllä vuotta aiemmasta. Emme tiedä, kuinka moni lomautettu palasi töihin ja kuinka moni joutui työttömäksi.
Lyhennettyä työviikkoa teki joulukuun lopulla runsaat 13 500 henkilöä. Se on noin 3 250 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kausivaihtelusta puhdistetut tiedot näyttävät, että lyhennettyä työviikkoa tehneiden määrä on pysynyt epätavallisen korkeana, eikä määrä ole vielä alkanut vähentyä.
Taulukko 1: Työttömien työnhakijoiden ja lomautettujen määrät
Kuvio 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Kuvio 2 esittää lomautettujen määrän kausivaihtelusta puhdistettuna. Edelleen vaikuttaa siltä, että lomautettujen määrä oli korkeimmillaan marraskuussa 2023 ja on sen jälkeen vähentynyt hitaasti ja onnahdellen.
Kuvio 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä (kausivaihtelusta puhdistettuna)
Taulukko 2: Kokoaikaisesti lomautetut koulutusasteen mukaan
Lomautettujen määrä oli joulukuussa vuoden takaista pienempi sekä korkeakoulutetuilla (-199) että muilla kuin korkeakoulutetuilla (-4 363). Vain ylemmän korkea-asteen ja tutkijakoulutuksen suorittaneilla nähdään hyvin pientä lomautusten määrän kasvua vuotta aiemmasta.
Taulukko 3 esittää lomautettujen määrät eräillä korkeakoulutettujen tutkinnon aloilla.
Taulukko 3: Kokoaikaisesti lomautetut suoritetun tutkinnon mukaan
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Kuvio 3 näyttää työttömien määrän raakalukuina (ohut viiva) ja kausipuhdistettuna (paksu viiva). Työttömyyden varsin suoraviivainen nousu on jatkunut. Merkkejä nousun loivenemisesta tai sen pysähtymisestä ei ole. Sen vuoksi arvioimme, että työttömyys kohoaa todennäköisesti lisää talven ja kevään aikana.
Kuvio 3: Työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Taulukko 4: Työttömät (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Työttömyys alkoi kasvaa vuoden 2023 alussa ja nousu kiihtyi kesän 2023 aikana. Vuoden 2024 lopussa työttömiä oli noin 286 630, mikä on vajaat 28 570 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin (katso taulukko 4). Korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi noin 9 500 henkilön verran. Muita kuin korkeakoulutettuja oli joulukuun lopussa työttömänä hieman vajaat 19 100 enemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinkin keskiasteen suorittaneiden työttömyys on kasvanut. Myös pelkän perusasteen suorittaneiden työttömien määrä kasvaa, mutta heitä on ylipäätään työttömänä paljon vähemmän.
Kuvio 4 näyttää, että työttömien korkeakoulutettujen määrä on noussut kiihtyvällä tahdilla. Koronajakson korkein taso ylittyi kesällä. Silloin näytti lähes mahdottomalta, että työttömien määrä voisi saavuttaa myös vuoden 2016 korkeimmat tasot. Marraskuussa tuo taso kuitenkin ylittyi kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan (paksu viiva) ja joulukuussa työttömyys nousi vielä lisää. Korjaamattomien lukujen (ohut viiva) perusteella työttömiä oli joulukuussa 2024 enemmän kuin joulukuussa 2015 tai joulukuussa 2016. Kuvan korkeimmat ”piikit” ajoittuvat kausivaihtelun vuoksi aina heinäkuuhun. Niihin emme voi joulukuun havaintoa suoraan verrata.
Korkeakoulutettuja oli joulukuussa työttömänä (kausipuhdistettujen lukujen mukaan) noin 15 600 enemmän kuin kevään 2022 lopulla, jolloin työttömien määrä oli alimmillaan koronakriisin jälkeen.
Kuvio 4: Työttömien korkeakoulutettujen määrä (ei sisällä lomautettuja)
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys alkoi selvemmin kasvaa vasta kesällä 2023 (katso kuvio 5). Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme työttömien määrän kohonneen lähes 32 400 henkilöllä vuoden 2022 lopun jälkeen. Korona-ajan korkeimpiin lukuihin on edelleen pitkä matka.
Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyyden kasvussa ei näy lupaavia hidastumisen tai taittumisen merkkejä. Tämä on huono asia kaikkien kannalta. Aikaisemmin työttömyys on alkanut ensin vähentyä muilla kuin korkeakoulutetuilla ja vasta joitakin kuukausia myöhemmin korkeakoulutetuilla. Näyttää siltä, että muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa lisää alkuvuoden aikana. Jos näin käy, on mahdollista, että korkeakoulutettujen työttömyyden hellittäminen venyy kesään 2025 ja jopa sen yli.
Kuvio 5: Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä (ei sisällä lomautettuja)
Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on pian ennätyslukemissa
Tarkastelemme säännöllisesti työttömyyden kehitystä siitä näkökulmasta, kauanko työttömyys on jatkunut. Viime aikoina tästä ei ole ollut kovinkaan paljoa kerrottavaa. Nyt on hieman enemmän.
Taulukko 5: Työttömät (pois lukien lomautetut) työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan
Ensimmäinen huomio on, että uusia työttömyysjaksoja alkoi joulukuussa vähiten yli kahteen vuoteen (kausivaihtelusta poistettuna). Uudella työttömyydellä tarkoitamme 0–4 viikkoa jatkunutta eli tarkasteltavan kuukauden aikana alkanutta työttömyyttä. Jo marraskuu oli tässä suhteessa varsin lupaava. Tämä myönteinen kehitys näkyy ainoastaan muilla kuin korkeakoulutetuilla.
Emme valitettavasti vielä tiedä, onko alkavien työttömyyksien väheneminen vain tilapäistä vai onko kyse pysyvämmästä ilmiöstä – eli sellaisesta myönteisestä skenaariosta, että työnantajien suurin tarve vähentää työntekijöitä olisi jo ohi. Lähikuukaudet kertovat tästä tarkemmin.
Entä mitä tarkoittaa se, että työttömien kokonaismäärä kasvaa edelleen samaan aikaan, kun työttömyyksiä alkaa vähemmän? Luontevin tulkinta lienee, että työttömyysjaksot pitkittyvät, jolloin aiempaa pienempi joukko työllistyy ja pääsee irti työttömyydestä. Työllistymisen vaikeudesta kertoo myös avointen työpaikkojen poikkeuksellisen vähäinen määrä.
Työttömyyden venyminen näkyy karkealla tasolla muun muassa siten, että pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa (taulukko 5). Kokonaistyöttömyyden lisäys vuoden takaa (vajaat 28 600 henkilöä) jakautuu niin, että enintään vuoden työttömänä olleiden määrä on kohonnut noin 13 270 henkilöllä ja pitkäaikaistyöttömien määrä tätä enemmän, lähes tarkkaan 15 300 henkilöllä. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kasvanut sitä lyhyempää työttömyyttä enemmän ainoastaan muilla kuin korkeakoulutetuilla.
Kuvio 6: Korkeakoulutettujen työttömyys (ei sisällä lomautettuja) keston mukaan
Korkeakoulutettujen pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut kiihtyvällä vauhdilla varsinkin kesästä 2024 lähtien. Kuvio 6 näyttää, että yli vuoden työttömänä olleita korkeakoulutettuja on jo selvästi enemmän kuin koronakriisin jälkimainingeissa vuonna 2021. Viime vuosikymmenen korkeimmat lukemat vuodelta 2016 ovat vain parin sadan henkilön päässä ja ne ylitetään hyvin pian.
Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa
Tarkastellaan lopuksi vastavalmistuneiden työttömyyden kehitystä. Vastavalmistuneita oli vuoden 2024 lopussa työttömänä vajaat 17 100 henkilöä, mikä on noin 4 720 enemmän kuin vuotta aiemmin. Korkeakoulutettuja tästä lisäyksestä oli noin 1 140 ja muita kuin korkeakoulutettuja noin 3 580.
Vastavalmistuneiden työttömyys on kasvanut melko suoraviivaisesti, jopa kiihtyen, vuoden 2023 alusta lähtien (kuvio 7). Työttömien määrä on kuitenkin edelleen pienempi kuin korona-aikana korkeimmillaan ja sitä aiempaan vuoden 2015 lopun korkeimpaan lukemaan on pitkä matka, 5 000 henkilön verran.
Korkeakoulutettujen tilanne on kehnompi. Trendi ylittää jo korona-ajan lakipisteen. Näin on sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneilla. Lisäksi ylemmän korkea-asteen suorittaneilla vastavalmistuneilla työttömien määrä (kuvio 8) ylittää nyt jo myös aikaisemman, vuosien 2015 ja 2016 taitteeseen ajoittuneen edellisen huipun. Kesän jälkeinen työttömyyden kasvu on ollut hyvin nopeaa.
Merkkejä vastavalmistuneiden työttömyyden kääntymisestä laskuun ei ole.
Taulukko 6: Työttömät vastavalmistuneet (pois lukien lomautetut) koulutusasteen mukaan
Kuvio 7: Vastavalmistuneiden työttömyys (kausipuhdistettu, ei sisällä lomautettuja)
Kuvio 8: Työttömät vastavalmistuneet, ylempi korkea-aste (kausipuhdistettu)
