Suomen taloudellinen hyvinvointi rakentuu työn tuottavuuden varaan. Työn tuottavuus puolestaan riippuu ennen kaikkea siitä, millaisia teknologioita täällä kehitetään ja otetaan käyttöön. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin, tieto- ja viestintälaitteisiin sekä muihin laitteisiin ovat suurelta osin loppujen lopuksi teknologisen kehityksen seurauksia. Tutkimus- ja kehityspanostuksista ja teknologiavalinnoista alkavan vaikutusketjun päässä ratkeaa myös Suomen rakenteellisen kilpailukyvyn tila.
Teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton edellytykset sekä kannustimet ovat talouskasvumme perimmäisiä tekijöitä.
Teknologioiden kehittämisen ja käyttöönoton edellytykset sekä kannustimet ovat siis talouskasvumme perimmäisiä tekijöitä. Niitä tukevat tiede, koulutus ja markkinoiden toimivuus. Näistä kaksi ensimmäistä kytkeytyvät kiinteästi yhteen ja ovat tämän raportin valokeilassa.
Koulutuksen merkitys talouden kasvulle ymmärretään usein liian kapeasti. Myönteinen vaikutus talouskasvuun ei tule pelkästään siitä, että korkeasti koulutettu työvoima saa sillä hetkellä käytössä olevalla teknologialla ja pääomakannalla tunnissa enemmän tuotosta aikaan kuin vähemmän koulutettu. Vielä ratkaisevampaa on se, että korkeasti ja monipuolisesti koulutettua työvoimaa tarvitaan uusien tuotteiden ja tuotantotapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Näissä onnistuminen nostaa kaikkien työvoimaryhmien tuottavuutta ja siten koko kansantalouden tuottavuutta.
Raportin keskeinen johtopäätös on, että työn tuottavuuden kasvu muodostuu erityisesti uusien teknologioiden kehittämisestä ja käyttöönotosta. Tutkimus- ja kehityspanostukset ja teknologiavalinnat ratkaisevat kilpailukyvyn kehityksen.
Raportin mukaan Suomen yrityssektorin työn tuottavuudessa on rutkasti kehittymispotentiaalia. Vielä vuonna 2008 Suomi oli lähellä tuottavuuden kansainvälistä kärkeä, mutta sen jälkeen olemme vajonneet suhteessa luonteviin verrokkimaihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan ja Yhdysvaltoihin.
Tekijä:
Raportin on laatinut Jyväskylän yliopiston professori sekä Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta.
Raportti liittyy Palkansaajasäätiön rahoittamaan Laboren Innovaatio, tuottavuus ja kasvu -tutkimusohjelmaan.
Ohessa raportti pdf-tiedostona
Koulutus, inhimillinen pääoma ja talouskasvu Akava Works -raportti 1/2023
