Artikkelissa tarkastellaan työterveyshuollon asemaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisijänä Kelan näkökulmasta. Artikkeli nostaa esiin työkyvyttömyyden kustannukset ja pohtii suomalaisen työelämän piirteitä työterveyden ja työkyvyn kannalta sekä tuo tietoa sairauspäivärahojen käytöstä, jakaumasta ammattiaseman ja sukupuolen mukaan sekä näiden kehityksestä. Artikkelissa pohditaan myös työterveyshuollon merkitystä ja sen korvaustason muutosten vaikutusta.
Sairauspäivärahoja saaneiden henkilöiden määrä on vähentynyt, mutta kustannukset ovat kasvaneet 50 vuodessa nelinkertaiseksi, 800 miljoonaan euroon. Työterveyshuollon keskimääräinen kustannus työntekijää kohti on kasvanut 1970-luvun alle 50 eurosta nykypäivän lähes 200 euroon.
Työkyvyttömyyden kustannuksiin voidaan vaikuttaa.
Työkyvyn hallintamalli ja siihen sidottu korkeampi korvausprosentti ei pelkästään kannusta työnantajia yhteistyöhön ja lisäämään ennaltaehkäisevää toimintaa, vaan tarvitaan myös sairaanhoitoa tukemaan työterveysyhteistyötä. Kelan työterveyshuollon korvausjärjestelmällä on tärkeä merkitys työkyvyn ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Vaikuttavuuteen perustuvan ja kannustavan korvausjärjestelmän kehittäminen sekä työ- että opiskeluterveydenhuoltoon saattaisi tuoda kustannussäästöjä ja auttaisi suuntaamaan resursseja työkyvyttömyyden ehkäisyyn.
Kirjoittaja
Riitta Luoto työskentelee ryhmäpäällikkönä Kelan tutkimusyksikössä. Hän on ylilääkäri, LT, dosentti, terveydenhuollon ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Hänellä on eMBA-tutkinto sekä terveydenhuollon tietotekniikan ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys.
Artikkeli on käytettävissä ohessa pdf-tiedostona
Työterveyshuollon merkitys lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisijänä Kelan näkökulma
