Työttömyyskatsaus 06/21: Suuntaa hakien

Kokoaikaisesti lomautettujen määrä jatkoi odotetusti laskuaan. Työttömyys saattaa olla uudelleen hienoisessa nousussa. Erittäin lupaava uutinen on, että pitkäaikaistyöttömyyden nousu hidastui toukokuussa merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden suunta lähikuukausina on huippukiinnostava.

30.6.2021

Toukokuun lomautus- ja työttömyysluvut jättävät työmarkkinoiden suunnan kiinnostavan avoimeksi ja saavat odottamaan innolla seuraavien kuukausien tietoja. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä jatkoi odotetusti laskussa. Työttömiä (pois lukien lomautetut) on vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta muutos viime kuukausista on epäselvä. Työttömyys saattaa olla uudelleen hienoisessa nousussa. Mikäli seuraavien kuukausien tiedot vahvistavat nousun jatkuneen, paine löytää uusia työllisyystoimia syksyn budjettiriihessä kasvaa entisestään. Erittäin lupaava uutinen on se, että pitkäaikaistyöttömyyden nousu hidastui toukokuussa merkittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden suunta lähikuukausina on huippukiinnostava.

Lomautukset laskussa

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli toukokuun 2021 lopussa 41 189 henkilöä kokoaikaisesti lomautettuna, mikä on lähes 117 000 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä on edelleen epätavallisen suuri, mutta toistaiseksi matalin koronakriisin aikana. Helmikuun 2020 lopussa eli juuri ennen ”korona-aikaa” lomautettuja oli vajaat 19 000, mutta kuukautta myöhemmin jo noin 65 300.

Edeltäviin kuukausiin verrattuna kokoaikaiset lomautukset vähenivät toukokuussa kaikilla koulutusasteilla. Lomautettuna oli nyt vähemmän sekä korkeakoulutettuja että muita kuin korkeakoulutettuja verrattuna maaliskuuhun 2020, jolloin pandemia iski työmarkkinoille. Tarkempi tarkastelu kertoo kuitenkin, että korkeakoulutettujen osalta asia on näin toistaiseksi vain alemman korkea-asteen suorittaneilla. Ylemmän korkea-asteen suorittaneilla lomautuksia on edelleen jonkin verran enemmän kuin maaliskuussa 2020.

Kokoaikaisesti lomautetut, yhteensä 1/2008 - 5/2021

Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

Lomautustilanne on muuttunut huomattavasti valoisammaksi useilla seuraamillamme korkeakoulutettujen tutkinnonaloilla. On miellyttävää havaita, että monilla aloilla lomautettujen lukumäärät eivät enää ole epätavallisen suuria, vaan ne ovat palautuneet tasoille, jollaisia havaittiin silloin tällöin heikompina aikoina jo ennen koronakriisiä. Tähän joukkoon kuuluvat ainakin agronomit, arkkitehdit, filosofian maisterit luonnontieteissä, hammaslääkärit, insinöörit, lääkärit ja sosionomit. Diplomi-insinöörejä oli nykyistä enemmän lomautettuna finanssikriisin huipulla ja kasvatustieteiden maistereita lyhyen aikaa vuonna 2016. Lisäksi lastentarhanopettajia on ollut muutamia kertoja lomautettuna yhtä paljon kuin nyt, mutta vain kausiluonteisesti.

Diplomi-insinöörejä oli nykyistä enemmän lomautettuna finanssikriisin huipulla.

Aikaisempien kriisien huippuihin verrattuna lomautettuna on edelleen poikkeuksellisen paljon kauppatieteilijöitä (ekonomeja, tradenomeja), humanisteja (sekä filosofian maistereita että humanististen tieteiden kandidaatteja), taideaineiden korkeakoulutettuja, fysioterapeutteja sekä oikeus-, valtio- ja luonnontieteilijöitä. Oma lukunsa ovat ammattilentäjät, lennonjohtajat ja lentokonemekaanikot, joiden lomautuksia matkailun suuret vaikeudet pitävät edelleen korkeina.

Työttömyys vähenee hitaasti – jos edes vähenee

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli toukokuun 2021 lopussa yhteensä hieman vajaat 301 200 työtöntä työnhakijaa, jossa ovat mukana kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 131 500 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin toukokuussa 2020. Tämä valtava pudotus selittyy pääosin (lähes 90-prosenttisesti) juuri lomautusten vähentymisellä ja vain pieneltä osin varsinaisen työttömyyden alentumisella.

Työttömien määrä 05/2021

Kuva 2: työttömien määrä (kausipuhdistettu)

Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä oli toukokuun lopussa täpärästi alle 260 000. Se on vain noin 15 000 työtöntä vähemmän kuin toukokuussa 2020, johon työttömyyden huippu osui. Tämä muutos on laskettu luvuista, joita ei ole kausipuhdistettu. Lähes täsmälleen samansuuruisen muutoksen saa käyttämällä kausipuhdistettuja lukuja (kuten kuvassa 2) tai trendilukuja.

Kuva 2 näyttää kaksi tärkeää asiaa. Ensimmäiseksi, työttömyys on vähentynyt vain noin neljäsosalla alkuperäisestä hieman runsaan 60 000 henkilön nousustaan. Työttömiä on edelleen noin 45 000 enemmän kuin ennen koronakriisin alkua.

Korkeakoulutettujen työttömyys vähenee.

Toiseksi, kausivaihtelusta puhdistettu työttömien määrä näyttää kääntyneen uudelleen nousuun helmikuun jälkeen ja kohonneen jo noin 3 000 henkilöllä. Tämä on huolestuttava, joskin vielä epävarma merkki työttömyyden suunnasta, joka täsmentyy kesän aikana lisää. Kyseessä on asia, jota kannattaa seurata.

Mitä tarkemmalla sihdillä työttömyyden viimeaikaista suuntaa tarkastelee, sitä epävarmempia arviot ovat. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että korkeakoulutettujen työttömyys vähenee. Korkeakoulutettuja työttömiä oli toukokuussa runsaat 3 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Heidän osaltaan koronan aiheuttamasta työttömyyden noususta katosi vuoden aikana suhteellisesti enemmän kuin työttömyydestä yhteensä. Tämä myönteinen kehitys näyttää ainakin trendin perusteella jopa hieman voimistuneen viime kuukausina.

Myös muiden kuin korkeakoulutettujen työttömyys on vähentynyt vuodentakaisesta. Työttömyys on vähentynyt varsinkin ammatillisen koulutuksen (keskiaste) suorittaneilla, joita on työttömissä suhteellisesti eniten ja joita palveluihin kohdistuneiden koronarajoitusten höllentyminen kenties auttaa eniten.

Korkeakoulutetut työttömät 1/2021 - 5/2021

Kuva 3: korkeakoulutetut työttömät

Edellä esitetty epäily työttömyyden kääntymisestä uudelleen nousuun helmikuun jälkeen koskee nimenomaan muita kuin korkeakoulutettuja ja se on täsmennettävissä erityisesti perusasteen varassa oleviin. Työttömyyden suunta näyttää muuttuneen lievästi huonompaan ainakin perusasteen varassa olevilla ja mahdollisesti luokittelemattomilla (joita emme seuraa erikseen), mutta ei keskiasteen suorittaneilla.

Lupaavia uutisia pitkäaikaistyöttömyydestä

Toukokuun lopussa oli kaikkiaan 102 900 yli vuoden työttömänä ollutta eli pitkäaikaistyötöntä, mikä on vajaat 35 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Huomattakoon, että näissä luvuissa eivät ole mukana yli vuoden lomautettuna olleet. Heitä lienee noin 8 000 päätellen siitä, että TEM raportoi pitkäaikaisten työttömien työnhakijoiden määräksi 111 000.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kohonnut viimeisen puolentoista vuoden ajan ja viime kuukausina jopa huolestuttavan nopeasti. Lisäys on ollut niin ripeää, että olemme pitäneet mahdollisena sitä, että pitkäaikaistyöttömien määrä ylittää vuoden kuluessa edellisen huippunsa (122 820 heinäkuussa 2016).

Toukokuu toi kuitenkin hyviä uutisia. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisestä kuukaudesta vähiten 15 kuukauteen, 458 henkilöllä. Viimeiseen puoleen vuoteen mahtuu useampikin kuukausi, jolloin lisäys on ollut 4 000 luokkaa tai enemmän. Niinpä tätä voi pitää valtavana myönteisenä muutoksena. Se näkyy kaikilla koulutusasteilla.

Työttömät Suomessa >

Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu työttömyystilanteeseen.

Lomautetut Suomessa >

Koulutusasteittainen ja -aloittainen tarkastelu Suomen lomautustilanteeseen.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Tomi Husa

Tomi Husa

Asiantuntija

+358 44 3664 011

Lue lisää aiheesta