Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan lokakuun lopussa oli yhteensä 40 671 korkeakoulutettua työtöntä. Määrä on 7 250 henkilöä ja 21,7 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Näissä luvuissa ei ole mukana kokoaikaisesti lomautettuja.
Työttömien määriä peräkkäisinä kuukausina ei voi suoraan verrata toisiinsa, koska lukuihin vaikuttaa voimakas kausivaihtelu. Trendin tarkastelu kuitenkin paljastaa, että korkeakoulutettujen työttömyys kasvoi välittömästi huhtikuussa noin 8 000 henkilöllä verrattuna maaliskuuhun. Miltei tuon suuruinen hyppäys työttömien määrässä näyttää viime kuukausina säilyneen. Trendiarvion perusteella korkeakoulutettujen työttömien määrä näyttäisi olleen lokakuussa vain vajaat 1 000 henkilöä pienempi kuin huhtikuussa. Näin ollen korkeakoulutettujen työttömyys on palautunut vain runsaan yhdeksäsosan alkuperäisestä jyrkästä nousustaan.
Korkeakoulutettujen työttömyys ei ole kohonnut ennätyksellisen suureksi. Aikaisempi vuoden 2016 trendihuippu on runsaat 6 500 työtöntä korkeammalla.
Työttömyyden tason hyppäyksellinen nousu huhtikuussa koskee sekä alemman että ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita. Alemmalla korkeakouluasteella välitön nousu oli 5 200 työttömän verran ja ylemmän korkeakouluasteen kohdalla 3 100 työttömän verran. Sen jälkeen työttömyys on vähentynyt hyvin hitaasti. Lokakuun trendiluvut olivat noin 750 (alempi) ja 350 (ylempi) henkilöä pienempiä kuin huhtikuussa. Tutkijakoulutuksen saaneilla työttömyyden trendi jatkui loivasti nousevana.
Työttömien määrä on noussut vuotta aikaisemmasta kaikilla tarkastelluilla korkeakoulutettujen tutkinnon aloilla. Eniten työttömien määrä on noussut insinööreillä (1 005 eli 23,4 %), tradenomeilla (lisäystä 901 eli 28,4 %), ekonomeilla (513 eli 24,2 %) ja filosofian maistereilla (hum. aineet), joilla lisäystä on 347 henkilöä eli 16,2 %.
Työttömyyden suunta vaihtelee huomattavasti aloittain. Työttömyyden trendi näyttäisi olevan (loivasti) aleneva ainakin agronomeilla, farmaseuteilla, humanististen tieteiden kandidaateilla, alemman kauppatieteellisen tutkinnon suorittaneilla, lääkäreillä, sosiaalialalla ja taideaineissa.
Ekonomeilla, filosofian maistereilla (hum. tieteet), kasvatustieteilijöillä, lastentarhanopettajilla ja tradenomeilla työttömyyden suunta on epäselvä.
Ainakin loivasti (jopa hidastuen) nouseva työttömyyden trendi on arkkitehdeillä, diplomi-insinööreillä, luonnontieteilijöillä (myös FM), oikeus- ja valtiotieteilijöillä sekä teologeilla.
Onko työttömiä paljon? Edellinen vuosien 2015-2017 työttömyyshuippu ylittyy tällä hetkellä täpärästi ainakin ekonomeilla, oikeustieteen maistereilla ja taideaineiden korkeakoulutetuilla.
Työttömiä työnhakijoita kaikkiaan yli 312 000
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan lokakuun lopussa oli kaikkiaan 312 713 työtöntä työnhakijaa. Vähennystä syyskuusta oli vain vajaat 3 100 henkilöä. Voidaan sanoa, että työttömyyden väheneminen on hidastunut selvästi. Vuodentakaiseen verrattuna työttömiä työnhakijoita oli lähes 88 000 enemmän. Huhtikuun huippuluvuista työttömien määrä on kuitenkin vähentynyt reippaasti, runsaalla 120 000 henkilöllä.
Työttömissä työnhakijoissa on mukana myös kokoaikaisesti lomautetut. Kun heidät jätetään tarkastelusta pois, yleiskuva muuttuu varsin paljon. Aidosti työttömänä oli lokakuussa 255 546 henkilöä, mikä on vajaat 41 700 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Trendilaskelmien perusteella voimme arvioida, että koronakriisin puhjettua työttömyys nousi huhtikuussa 65 000 henkilöllä maaliskuusta, minkä jälkeen se on lokakuuhun mennessä vähentynyt 21 000 henkilöllä. Työttömien määrä on siis pienentynyt vajaan kolmasosan huhtikuun nousustaan. Työttömyys yhteensä on siis vähentynyt selvästi nopeammin kuin korkeakoulutettujen työttömyys. Laskemamme trendin mukaan työttömiä oli lokakuussa kaikkiaan 44 000 enemmän kuin maaliskuussa.
Työttömyyskatsaus: Pasi Sorjonen, Tomi Husa
Tilastot: TEM
Kuvaajat: Vesa Saarinen
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011