Pitkäaikaistyöttömyys (kesto vähintään vuoden) on edelleen vähentynyt, mutta alle vuoden mittaisten työttömyysjaksojen määrä on kohonnut niin paljon, että työttömyys on kokonaisuutena kääntynyt nousuun. Enintään kuusi kuukautta jatkuneita työttömyyksiä on jo enemmän kuin vuosi sitten. Alle 3 kuukauden työttömyysjaksot eivät näytä enää vähenevän, kun taas 3–6 kuukauden työttömyysjaksot ovat nousussa ja niitä on jo selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
Työttömyys nousee
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli lokakuun 2022 lopussa vajaat 232 400 työtöntä työnhakijaa. Se on noin 26 700 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin lokakuussa 2021. Toipuminen koronaviruspandemiasta näyttää jäävän hieman vajaaksi, sillä työttömiä oli runsaat 7 600 enemmän kuin ennen pandemiaa (lokakuussa 2019).
Kuva 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Edellä mainitut luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli lokakuun lopussa yhteensä 10 854 henkilöä. Se on runsaat 8 900 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä on edelleen vähentynyt. Lokakuussa heitä oli 5 562, mikä on yli 4 200 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Huomattakoon, että sekä kokoaikaisesti lomautettuja että lyhennettyä työviikkoa tekeviä oli lokakuussa jonkin verran enemmän kuin elo–syyskuussa. Heidän määränsä luultavasti kasvaa lisää marras- ja joulukuussa. Tämä selittyy kuitenkin normaalilla kausivaihtelulla, joka toistuu vuodesta toiseen, eikä tarkoita sitä, että lomautukset olisivat kääntymässä uudelleen nousuun.
Kuva 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Kuvassa 1 esitetty työttömien määrä sisältää kuvan 2 kokoaikaisesti lomautetut. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heitä oli lokakuun lopussa 221 512, mikä on noin 17 750 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan (lokakuu 2019) ilman työpaikkaa olevia henkilöitä oli nyt noin 7 630 enemmän. Huono suunta on, että tämä lisäys on viime kuukausina suurentunut. Korkeakoulutettuja työttömiä oli syyskuussa noin 1 080 enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.
Kuva 3 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömien määrän (ilman lomautettuja). Työttömien määrä vähentyi nopeasti kuluvan vuoden huhtikuuhun saakka. Kesäkuun jälkeen työttömyys on kohonnut hieman ja nyt se on jo korkeampi kuin maaliskuussa.
Arvioimme, että lokakuun lopussa työttömiä (pois lukien lomautetut) oli noin 6 500 enemmän kuin helmikuussa 2020, juuri ennen pandemian alkua. Tämä arvio on tarkentunut parin viime kuukauden aikana, nyt hieman aiempaa pienemmäksi. Työttömyyden suunnan vaihtuminen alenevasta loivasti kohoavaksi vaikuttaa yhä varmemmalta.
Kuva 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna (ei sisällä lomautettuja)
Pitkäaikaistyöttömyys vähenee edelleen
Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli lokakuun lopussa noin 85 320 (jälleen ilman lomautettuja). Määrä on vajaat 16 600 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin lokakuussa 2021. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella (Kuva 4) pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt myös edellisiin kuukausiin verrattuna. Suunta on hyvä, mutta vähenemisen vauhti on hidastunut viime kuukausina.
Kun työttömien kokonaismäärä kohoaa ja samaan aikaan pitkäaikaistyöttömyys vähenee, täytyy enintään vuoden kestäneen työttömyyden tietenkin kasvaa enemmän kuin työttömyyden yhteensä. Katsotaan sitä tarkemmin.
Enintään vuoden kestänyt työttömyys pian suurempaa kuin vuosi sitten
Enintään vuoden työttömänä olleita oli lokakuussa hieman runsaat 136 000. Se on (vain) noin 1 200 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vertailu vuoden takaiseen ei kuitenkaan paljasta sitä ikävää tosiasiaa, että enintään vuoden mittainen työttömyys on kohonnut jo puolen vuoden ajan. Huhtikuun lukemat olivat ennätyksellisen matalat (vuoden 2006 jälkeen), mutta sen jälkeen on tullut nousua joka kuukausi. Lokakuussa nousua kertyi jo 10 550 henkilön verran huhtikuun pohjasta ja se on huomattavan paljon. Kuvasta 4 voi päätellä, että nykyisen suunnan jatkuessa pian, ehkä jo marraskuussa, käy niin, että enintään vuoden työttömyys ylittää vuoden takaisen tasonsa.
Kuva 4: Pitkäaikaistyöttömät ja muut työttömät (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Alle kuusi kuukautta työttömänä olleita on jo enemmän kuin vuosi sitten
Kuvassa 5 enintään vuoden työttömänä olleet on jaettu kahteen ryhmään. Toisessa työttömyys on kestänyt 27–52 viikkoa ja toisessa 0–26 viikkoa (enintään puoli vuotta).
Näemme, että 27–52 viikon mittaiset työttömyydet ovat vähentyneet selvästi lokakuun 2020 jälkeen eli lähes kahden vuoden ajan. Elokuussa 2022 tässä ryhmässä oli vähiten työttömiä sitten vuoden 2011 lopun. Parin viime kuukauden aikana 27–52 viikon mittaisten työttömyysjaksojen määrä näyttäisi kuitenkin kasvaneen hieman. Tämän voi ajatella niin, että Suomessa on nyt ollut yli vuosikymmeneen vähiten työttömiä, joiden työttömyys voisi kovin nopeasti venähtää pitkäaikaistyöttömyydeksi, mutta suunta uhkaa kääntyä huonompaan. Lähikuukausina pitkäaikaistyöttömyys luultavasti vähenee vielä hieman lisää, mutta jo vajaan puolen vuoden kuluttua näkymät voivat olla synkemmät.
Enintään 26 viikkoa työttömänä olleiden määrä saavutti tähänastisen pohjansa kuluvan vuoden huhtikuussa (ajankohta on tarkentunut kuukauden verran myöhemmäksi) ja sen jälkeen kohonnut. Arvioimme, että tähän ryhmään kuuluvia työttömiä oli lokakuussa lähes 11 200 enemmän kuin huhtikuussa. Käänteen jyrkkyydestä kertoo sekin, että heitä oli lokakuussa jo yli 5 800 enemmän kuin vuotta aiemmin, ja kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella (Kuva 5) jokseenkin yhtä paljon kuin heinäkuussa 2021.
Kuva 5: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Alle 12 viikon mittainen työttömyys ei enää vähene – ja saattaa jopa kasvaa
Alle puoli vuotta kestäneen työttömyyden nousukäänteestä voidaan sanoa enemmänkin. Kuva 6 esittää enintään 12 viikkoa työttömänä olleiden määrän. Siitä nähdään, että vuoden 2013 jälkeen lyhyet työttömyydet vähenivät tasaisesti noin 95 000 henkilön tasolta alle 80 000 lukemiin ennen koronakriisiä. Pandemia aiheutti suuren, mutta lyhyen nousupiikin. Monella silloin työttömäksi joutuneella työttömyys varmaankin venähti 12 viikkoa pidemmäksi. Uusien työttömyysjaksojen nousu kesti kuitenkin vain muutaman kuukauden ajan. Sen jälkeen alle 12 viikon työttömyydet kääntyivät uudelleen laskuun. Heinäkuussa 2020 niitä oli jo vähemmän kuin ennen pandemiaa. Vuoden 2021 lopulla tällaisia lyhyitä työttömyyksiä oli noin 60 000. Pudotus vuodesta 2013 oli huima.
Viime kuukausina lyhyet työttömyydet näyttävät kääntyneen pieneen nousuun. Lokakuussa 2022 enintään 12 viikkoa työttömänä olleita oli hieman enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Korkeakoulutetuilla tämä muutos näkyy selvemmin kuin muilla.
3–6 kuukauden mittainen työttömyys on jo selvässä nousussa
Yli 12 viikkoa, mutta vähemmän kuin 26 viikkoa kestäneen työttömyyden suunnassa ei ole mitään epäselvää (Kuva 7): työttömyys kasvaa. Tässä ryhmässä oli lokakuussa vajaat 4 200 työtöntä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömyyden matalin kohta osui huhtikuuhun ja siihen verrattuna työttömiä oli lokakuussa noin 8 200 enemmän.
Tämä muutos ennakoi sitä, että mahdollisesti jo lähikuukausina havaitsemme 6–12 kuukautta kestäneen työttömyyden kääntyvän nykyistä selkeämmin nousuun.
Kuva 6: Enintään 12 viikkoa työttömänä olleet (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Kuva 7: 13–26 viikkoa jatkunut työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
