Työttömyyskatsaus 6/2022: Lopahtiko työttömyyden aleneminen?

Toukokuun 2022 työttömyys- ja lomautusluvut ovat vahvat, mutta niissä on myös enteilevää työmarkkinoiden vireen heikkenemistä. Alkavat työttömyysjaksot eivät enää vähene ja ovat jo ehkä lievässä nousussa.

29.6.2022

Alle vuoden työttömänä olleita on poikkeuksellisen vähän, mutta heidänkään lukumääränsä ei toukokuussa vähentynyt lisää. Kesän aikana kummankin suunta tarkentuu. Lomautettujen määrä väheni lisää. Pitkäaikaistyöttömiä on edelleen paljon, mutta heidän määränsä vähenee.

 

Lomautettuja yli 70 prosenttia vuodentakaista vähemmän

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan toukokuun 2022 lopussa oli kaikkiaan 12 007 henkilöä kokoaikaisesti lomautettuna (Kuva 1). Se on hieman yli 70 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosina 2013-2017 lomautettuja oli toukokuussa tätä enemmän, mutta toisaalta vuosina 2018-2019 heitä oli selvästi vähemmän. Korkeakoulutettuja oli lomautettuna 1 486 ja vastavalmistuneita kaikkiaan 96.

Useimmilla korkeakoulutettujen tutkinnonaloilla, joita seuraamme, lomautettuja oli enintään muutamia kymmeniä. Eniten lomautettuna oli insinöörejä (315), tradenomeja (165), diplomi-insinöörejä (97), ekonomeja (73), filosofian maistereita (hum. 49) ja ammattilentäjiä (42).

Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä

 

Työttömyyden vauhdikas aleneminen saattoi katketa toukokuussa

Työttömiä työnhakijoita oli Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan toukokuun 2022 lopussa 235 379. Se on vajaat 65 800 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten toukokuussa 2021, mutta noin 8 850 enemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin, toukokuussa 2019, selvästi ennen koronaviruspandemian alkua.

Edellä mainittu luku sisältää kokoaikaisesti lomautetut. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä työnhakijoita oli toukokuun lopussa 223 370. Verrattuna pandemiaa edeltäneeseen aikaan, kolmen vuoden taakse toukokuuhun 2019, ilman työpaikkaa oli noin 5 230 henkilöä enemmän. Korkeakoulutettuja työttömiä oli maaliskuussa noin 34 360, mikä on enää vain 323 enemmän kuin kolme vuotta sitten.

Työttömien määrä on vähentynyt nopeasti viimeksi kuluneen vuoden aikana. Edellisessä katsauksessa totesimme, että kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys ilman lomautuksia (Kuva 2) oli huhtikuussa jo lähes palannut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.

Työttömyyden vauhdikas aleneminen näyttää katkenneen toukokuussa ja työttömien määrä jopa kohonneen niukasti. Samalla huhtikuun kausipuhdistettu luku on tarkentunut hieman aiempaa korkeammaksi. Työttömiä oli toukokuussa arviolta vajaat 2 600 enemmän kuin helmikuussa 2020, juuri ennen pandemiaa.

On silti liian aikaista julistaa työttömyyden kääntyneen uudelleen nousuun. Kuva 2 näyttää, että kausivaihtelusta puhdistetussa työttömien määrässä on aiemminkin ollut lyhytkestoisia kupruja ylös ja alas. Nytkin saattaa olla kyse jostain samanlaisesta ja ohimenevästä. Työttömyyden suunta lähikuukausien aikana ei ole etukäteen ajatellen mitenkään selvä, joten sitä kannattaa seurata tarkasti.

Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)

 

Alle vuoden työttömänä olleiden määrä ei ehkä enää vähene

Kuva 3 näyttää työttömien määrän työttömyyden keston mukaan. Työttömät on siinä jaoteltu kahteen ryhmään – enintään vuoden ja yli vuoden työttömänä olleisiin (pitkäaikaistyöttömät). Kumpikin aikasarja on puhdistettu kausivaihtelusta. Niissä esitetyt luvut eivät sisällä kokoaikaisesti lomautettuja.

Pitkäaikaistyöttömyys on vähentynyt lisää. Toukokuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli noin 91 590. Se on noin 11 300 henkilöä vähemmän kuin toukokuussa 2021. Suunta on lupaava, mutta paluu koronapandemiaa edeltäneisiin lukuihin voi kestää kauan.

Alle vuoden mittaisen työttömyyden lähes kaksi vuotta jatkunut vähentyminen näyttää päättyneen. Toukokuussa enintään vuoden työttömänä olleita oli kausipuhdistettujen lukujen mukaan niukasti enemmän kuin kuukautta aikaisemmin. Heidän lukumääränsä on edelleen matala, lähellä ainakin 16 vuoden pohjaa, ja lähes 28 500 henkilöä vähemmän kuin ennen pandemian alkua.

Tässäkin pitää suhtautua havaittuun työttömyyden laskun pysähtymiseen terveellä epäluulolla. Parin seuraavan kuukauden tietojen perusteella mahdollista käännettä (tai sen puutetta) on luultavasti mahdollista arvioida luotettavammin.

Kuva 3: Työttömät työnhakijat työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

Kuva 4: Työttömät työnhakijat lyhytkestoisen työttömyyden mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)

 

Olemme tähän mennessä esittäneet kaksi työttömyyttä kuvaavaa aikasarjaa, joita kannattaa seurata niiden suunnan varmistamiseksi. On vielä kolmaskin.

Kuva 4 näyttää enintään 12 viikkoa työttömänä olleet jaoteltuna rekisteröintikuukautena alkaneisiin työttömyysjaksoihin (kesto 0-4 viikkoa) sekä 5-12 viikkoa kestäneisiin työttömyyksiin.

Alkavat työttömyysjaksot vähenivät trendimäisesti koronapandemiaa edeltäneiden muutaman vuoden aikana ja tämä väheneminen jatkui koronakevään jälkeen. Kuluvan vuoden toukokuussa alkavia työttömyyksiä oli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin ja käänne näyttää kuvan 4 perusteella ajoittuneen vuodenvaihteen tienoille. Tämäkin muutos on edelleen epävarma ja vaatii seuraamista. Jos tässä kuitenkin on todella meneillään käänne, vaikutukset näkyvät kesän jälkeen vähitellen 5-12 viikkoa ja sitä pidempään kestäneiden työttömyysjaksojen määrissä.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Tomi Husa

asiantuntija

+358 44 3664 011

Vesa Saarinen

Tuottaja

050 3723473

Lue lisää aiheesta