Avoimia työpaikkoja on paljon. Vastavalmistuneita on työttömänä vähiten 10 vuoteen ja alle vuoden työttömänä olleita vähiten ainakin 16 vuoteen. Lomautettujen määrä on pienentynyt melko tavanomaiseksi. Huolenaiheita ovat korkeana pysyvä pitkäaikaistyöttömyys sekä hitaasti laskeva Uudenmaan työttömyys.
Lomautettujen määrä on pudonnut jo melko tavanomaiseksi
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lukujen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 25 361 kokoaikaisesti lomautettua. Normaali kausivaihtelu huomioiden tätä lukemaa ei voi enää pitää epätavallisen suurena. Esimerkiksi vuosien 2013–2016 lopussa lomautettuja oli tätä enemmän, kun taas koronakriisiä edeltäneiden vuosien 2017–2019 lopussa heitä oli vähemmän.
Lomautukset ovat vähentyneet kaikilla koulutusasteilla. Monilla seuraamillamme korkeakoulutettujen tutkinnonaloilla lomautettuja ei enää ole tavanomaista enempää tai jos onkin, henkilöiden lukumäärät ovat paremminkin muutamia kymmeniä kuin sitä suurempia.
Lyhennettyä työviikkoa tekevien kohdalla tilanne on hyvin saman kaltainen kuin lomautetuilla. Vuoden 2021 lopussa kaikkiaan 8 678 henkilöä teki lyhennettyä työviikkoa. Määrä on pienempi kuin samaan aikaan vuosina 2014–2016, mutta suurempi kuin kolmen koronakriisiä edeltäneen vuoden (2017–2019) aikana.
Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Työttömiä on edelleen enemmän kuin ennen koronaa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2021 lopussa yhteensä hieman yli 275 300 työtöntä työnhakijaa, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema oli noin 82 000 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin joulukuussa 2020. Koska lomautukset vähenivät samassa ajassa runsaan 52 000 henkilön verran, varsinainen ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä laski vuoden aikana hieman vajaan 30 000 henkilön verran.
Samaan tulokseen päästään toisellakin tapaa. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä oli joulukuun lopussa lähes tarkalleen 250 000, ja vuotta aikaisemmin vajaat 280 000.
Edellä mainitut luvut ovat kausipuhdistamattomia, eivätkä (välttämättä) kerro kaikkea oleellista työttömyyden suunnasta viime kuukausina.
Tarkastellaan siis erikseen kausivaihtelusta puhdistettua työttömyyttä ilman lomautuksia (Kuva 2). Työttömyys vähentyi viime syksyn aikana varsin nopeasti ja niin tapahtui kaikilla koulutusasteilla. Työttömiä oli vuoden 2021 lopussa yhä kaikkiaan noin 15 400 enemmän kuin ennen koronakriisin alkua helmikuussa 2020. Korkeakoulutettuja oli runsaat 1 500 enemmän ja muita kuin korkeakoulutettuja vajaat 14 000 enemmän.
Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)
Työttömyyslukujen takaa paljastuu kaksi kiinnostavaa kehityssuuntaa, joita tarkastelemme seuraavaksi lähemmin. Ensiksi pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut merkittävästi, eikä ole kunnolla kääntynyt laskuun. Tätä lyhytkestoisempi työttömyys on sitä vastoin vähentynyt jyrkästi ja on vähäisintä ainakin 16 vuoteen. Toiseksi työttömyyden alueellinen kehitys on eriytynyt. Työttömyys on kohollaan lähinnä Uudellamaalla, kun taas muualla Suomessa työttömiä on jokseenkin saman verran kuin ennen koronakriisiä.
Alle vuoden työttömänä olleita on vähiten ainakin 16 vuoteen
Kuva 3 näyttää (kausivaihtelusta puhdistetun) työttömien määrän jaoteltuna kahteen ryhmään työttömyyden keston mukaan – pitkäaikaistyöttömiin (eli yli vuoden työttömänä olleet) sekä enintään vuoden työttömänä olleisiin. Kuten edellä, luvut eivät sisällä kokoaikaisesti lomautettuja.
Yli vuoden työttömänä olleita oli joulukuun lopussa runsaat 40 000 enemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Lisäys on hyvin merkittävä, lähes kaksi kolmasosaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä näyttää sentään jo saavuttaneen huippunsa, mutta toistaiseksi se ei ole vähentynyt juuri lainkaan. Se on huonoin uutinen työttömyydessä. Työttömyyden kovasta ytimestä kannattaa kantaa huolta. Luvut voivat pysyä kauan kohollaan, sillä pitkittyneen työttömyyden katkaiseminen on tunnetusti vaikeaa.
Huikean ja varsin yllättävän vastakohdan tarjoaa enintään vuoden kestänyt työttömyys. Alle vuoden työttömänä olleiden määrä on vähentynyt erittäin nopeasti. Heitä oli joulukuussa huomattavasti, yli 25 000, vähemmän kuin ennen koronakriisin alkua. Eikä siinä kaikki, alle vuoden työttömänä olleita oli joulukuussa vähiten 16 vuoteen eli koko sinä aikana, jolta tilastotietoa on olemassa.
Kuva 3: Työttömien määrä työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Alle vuoden mittaisen työttömyyden vähenemiseen on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen on, että koronakriisin aikana monien työttömyys pitkittyi ja he päätyivät jyrkästi kasvaneeseen pitkäaikaistyöttömien joukkoon. Toinen syy on lohdullisempi. Uusien työttömyysjaksojen määrä (Kuva 4) painui hyvin pian koronakriisin alkamisen jälkeen (jo toukokuussa 2020) pienemmäksi kuin ennen pandemiaa. Alkavia työttömyyksiä (kesto 0–4 viikkoa) on sen jälkeen ollut jatkuvasti aiempaa vähemmän. Tämä on hyvin myönteinen tieto. Kun alkavia työttömyysjaksoja on vähemmän, luultavasti myös pitkittyviä ja erityisesti yli vuoden mittaiseksi venyviä työttömyyksiä on vähemmän.
Kuva 4: Alkavat ja lyhyet työttömyysjaksot (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Työttömien työnhakijoiden määrä on pysynyt korkeana Uudellamaalla
Totesimme edellä (Kuva 2), että joulukuussa 2021 työttömiä (pois luettuna lomautetut) oli noin 15 400 enemmän kuin ennen koronakriisin alkua helmikuussa 2020.
Tämä koko maan työttömyyden lisäys kohdistuu käytännössä kokonaan Uudellemaalle. Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella arvioimme, että Uudellamaalla oli joulukuun 2021 lopussa hieman yli 84 000 työtöntä työnhakijaa, kun heitä ennen koronakriisiä oli 69 000. Lisäystä helmikuusta 2020 on siis 15 000 työtöntä (katso Kuva 5).
Muualla Suomessa kuin Uudellamaalla työttömien määrä on kaiken kaikkiaan laskenut takaisin tasolle, jolla se oli ennen koronapandemiaa. Maakuntien välillä on kuitenkin eroja. Joissakin maakunnissa on nyt vähemmän työttömiä kuin ennen pandemiaa ja joissakin on jonkin verran enemmän. Missään niistä työttömyys ei kuitenkaan ole yhtä paljon koholla kuin Uudellamaalla.
Kuva 5: Työttömät työnhakijat Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Kuva 6: Työttömät työnhakijat muualla kuin Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Uudenmaan ja muun Suomen ero työttömyydessä näkyy myös korkeakoulutettujen kohdalla. Uudellamaalla on runsaat 16 600 korkeakoulutettua työtöntä, mikä on vajaat 2 200 työtöntä eli 15 prosenttia enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Muualla Suomessa on enemmän korkeakoulutettuja työttömiä, runsaat 21 000, mutta heidän lukumääränsä on jo palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolle.
Kuva 7: Korkeakoulutetut työttömät Uudellamaalla ja muualla Suomessa
Vastavalmistuneet työllistyvät hyvin ja avoimia työpaikkoja on paljon
Vastavalmistuneiden (eli edellisten 12 kuukauden aikana valmistuneiden) työttömyys kohosi koronakriisin iskettyä nopeasti. Myös toipuminen oli varsin nopeaa. Kriisiä edeltäneelle työttömyyden tasolle palattiin ennen kesää 2021, ja sen jälkeen työttömyys on alentunut vielä huomattavasti lisää. Joulukuussa 2021 vastavalmistuneita oli työttömänä vähiten noin 10 vuoteen (Kuva 8). Tämä koskee sekä korkeakoulutettuja että muita kuin korkeakoulutettuja.
Vastavalmistuneiden työllistymistä ja alkavien työttömyysjaksojen vähenemistä on varmasti vauhdittanut se, että avoimia työpaikkoja on nyt tarjolla huomattavan paljon sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) että Tilastokeskuksen tilastojen mukaan. TEM raportoi, että vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä Suomessa oli avoimia työpaikkoja 51 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin ja peräti 78 prosenttia enemmän kuin vuoden 2020 lopulla, jolloin vertailukohta oli epätavallisen heikko.
Uudellamaalla vastaavat avoimien työpaikkojen lisäykset olivat 24 prosenttia ja 72 prosenttia. Muualla Suomessa avointen työpaikkojen määrä nousi tätä enemmän, 65 prosenttia kahden vuoden takaisesta ja 81 prosenttia vuoden takaisesta (katso Kuva 9).
Kuva 8: Vastavalmistuneet työttömät
Kuva 9: Työttömät työnhakijat muualla kuin Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Lopuksi
Suomen työmarkkinat ovat vahvistuneet odottamattoman paljon. Tilastokeskuksen tuoreimmat tilastot kertovat, että työmarkkinoiden käytettävissä on nyt paljon enemmän ihmisiä kuin ennen koronakriisin alkamista.
Joulukuussa 2021 työllisiä oli 40 tuhatta enemmän kuin helmikuussa 2020 (kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen mukaan) ja työttömiä oli 15 tuhatta enemmän. Niinpä työvoimaan, joka on työllisten ja työttömien summa, kuului joulukuussa 2021 peräti 55 tuhatta henkilöä enemmän kuin helmikuussa 2020.
Voiko olla parempaa ajankohtaa edistää työmarkkinoiden toimintaa uudistuksilla?
Vuoden takaiseen (joulukuu 2020) verrattuna työvoima kasvoi 93 tuhannella henkilöllä. Työllisiä oli 119 tuhatta enemmän ja työttömiä 26 tuhatta vähemmän. Työllisyysaste kohosi 73,5 prosenttiin (oli 70,3 prosenttia vuotta aiemmin ja 72,6 prosenttia ennen koronaa).
Avoimia työpaikkoja on paljon. Vastavalmistuneet työllistyvät hyvin. Alkavia työttömyysjaksoja on tavanomaista vähemmän. Alle vuoden työttömänä olleita on vähiten ainakin 16 vuoteen. Lomautettuna ei enää ole poikkeuksellisen moni. Suurena huolenaiheena on kuitenkin edelleen pitkäaikaistyöttömyys, joka pysyy sitkeästi korkeana. Toinen huolenaihe on työttömyyden hidas aleneminen Uudellamaalla.
Työmarkkinoiden tilanne näyttää kaikin puolin varsin suotuisalta. Voiko olla parempaa ajankohtaa edistää työmarkkinoiden toimintaa uudistuksilla?
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
