Työllisyys kasvaa vauhdilla – parasta mitä taloudessa voi toivoa. Teollisuus työllistää entistä enemmän erityisasiantuntijoita mutta koulutus vähemmän. Rakennusalan lisäksi työntekijämäärä on kasvanut sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä koulutuksessa.
Työllisten määrä kääntyi pienoiseen kasvuun kaksi vuotta sitten, jolloin työllisten määrä kasvoi vuositasolla 11 000:lla. Viime vuonna vauhti koveni ja työllisten määrä kasvoi vuositasolla 25 000:lla. Tänä vuonna kasvuvauhti kiihtyy edelleen. Tuoreen valtiovarainministeriön arvion mukaan tänä vuonna kasvu on liki 50 000. Toukokuun työllisyyslukuja katsellessa vaikuttaa, että mennään jopa yli.
Missä ammateissa ja millä toimialoilla työpaikkojen määrä on kasvanut? Näitä tietoja julkaisee neljännesvuosittain Euroopan tilastoviranomainen Eurostat. Tietopohjana Suomen osalta on Tilastokeskuksen työvoimatutkimus, eli sama aineisto, johon viralliset työllisyys- ja työttömyysluvut perustuvat kotimaassakin. Sen mukaan vuoden 2015 tammi–maaliskuusta (1. neljänneksestä) tammi–maaliskuuhun 2018 työpaikkojen määrä kasvoi 78 000.
Taulukko 1. Työllisten (1000 h) määrän muutokset ammatin pääryhmän ja päätoimialan mukaan 1. neljänneksestä 2015 1. neljännekseen 2018
Huomautus: Muut työntekijäryhmät – sarake käsittää pääammattiryhmät 4–9 (erityyppiset työntekijäryhmät) ja 0 (sotilaat). Kyseisen sarakkeen luvut on laskettu niistä tiedoista, joista on ilmoitettu tieto sekä toimialoittain että pääammattiryhmän mukaan. Useista pienistä toimiala- tai ammattiryhmä -luokista tieto puuttuu. Tämän vuoksi taulukon Yhteensä- rivi ja sarakesummat eivät täsmää.
Lähde: Eurostat Database, Population and Social Conditions/Employment and Unemployment/LFS-series – Detailed Quarterly Survey (from 2008 onwards)/ Employment
Asiantuntija- ja johtotyössä työpaikkojen määrä kasvanut
Ensimmäinen havainto on, että työpaikkojen määrä on kasvanut asiantuntija- ja johtotehtävissä. Erityisasiantuntijoiden määrä on kasvanut lähes kaikilla päätoimialoilla, suurena poikkeuksena on kuitenkin koulutus, jossa erityisasiantuntijoiden työpaikat ovat vähentyneet kahdeksalla tuhannella. Taustalla on mitä ilmeisemmin säästöt koulutuksessa. Erityisasiantuntijatyöpaikkojen määrä on kasvanut eniten teollisuudessa, julkisessa hallinnossa sekä informaatio- ja viestintäalalla.
Erityisen kiinnostava piirre on, että erityisasiantuntijoiden työpaikat kasvavat suhteellisesti enemmän toimialoilla, jotka eivät ole olleet tyypillisiä erityisasiantuntijoille. Esimerkiksi rakennusalalla työskenteli vuoden 2015 alussa 11 500 erityisasiantuntijaa. Vuoden 2018 alkuun mennessä määrä on kasvanut 5 800 hengellä. Erityisasiantuntijoiden määrän suhteellinen kasvu alalla on peräti 50 prosenttia.
Erityisasiantuntija-intensiivisillä aloilla ammattityhmän työpaikkojen suhteellinen kasvu on maltillista (informaatio- ja viestintä) tai sitä ei ole (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta) tai työpaikkoja on hävinnyt tuntuvasti (koulutus). Alla oleva kuvio havainnollistaa, että laajasti ottaen erityisasiantuntijöiden määrä on kasvanut suhteellisesti enemmän aloilla, joilla heitä on suhteellisen vähän. Asiantuntijatyöpaikkojen nettolisäyksestä suunnilleen puolet tulee niiden kasvusta terveys- ja sosiaalipalveluissa. Loput tulee useista ”pienistä puroista”.
Kuvio 1. Erityisasiantuntijoiden suhteellinen osuus toimialan työllisistä (vaaka-akseli) ja erityisasiantuntijatyöpaikkojen suhteellinen muutos (pystyakseli)
Lähde: Eurostat Database, oma laskelma
Työntekijätason tehtävissä toimialoittaiset kasvut ja vähennykset kumoavat toisensa
Työntekijä-ammateissa työpaikkojen määrä keskimäärin ei ole juuri kasvanut, mutta toimialoittainen tarkastelu paljastaa, että taustalla on varsin mutkikas prosessi. Viime vuosien rakennusbuumi näkyy selvästi rakennusalan työntekijämäärän kasvuna, samaten sosiaali- ja terveyspalveluissa työntekijäammattien työpaikat ovat lisääntyneet selvästi. Työntekijämäärät ovat kasvaneet jossain määrin ja, kenties yllättäen, myös koulutuksessa sekä ammatillisessa, teknisessä ja tieteellisessä toiminnassa. Kysymys on mitä ilmeisemmin siitä, että näillä, sinänsä voimakkaasti erityisasiantuntijapainotteisilla toimialoilla, avustavan henkilöstön määrä on kasvanut. Samanaikaisesti ammatillisessa, teknisessä ja tieteellisessä toiminnassa erityisasiantuntijoiden määrä on pysynyt kutakuinkin ennallaan ja koulutuksessa heidän määränsä on tuntuvasti vähentynyt, kuten jo mainitsin.
Suurin työntekijämäärän pudotus on maa- ja metsätaloudessa (tässä yhteydessä ”työntekijöiksi” luokitellaan myös maanviljelijät), teollisuudessa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa. Työntekijät ovat vähentynet myös tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla.
Eli työntekijäryhmissäkin työpaikkojen määrä vähenee usealla alalla, joilla työntekijätyöpaikkojen osuus on ollut ennestään hyvin suuri ja vastaavasti työntekijätyöpaikkojen määrä kasvaa ainakin osittain ei niinkään työntekijävaltaisilla aloilla. Kyse on samankaltaisesta ilmiöstä, joka tuli esille erityisasiantuntijatyöpaikkojen tarkastelun yhteydessä.
Työpaikkojen kasvu keskittyy rakentamiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon
Toimialoittain katsottuna työpaikkojen kasvu on voimakkaasti keskittynyt kahdelle päätoimialalle: rakentaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuolto. Teollisuuden työpaikkojen kasvu on suhteessa toimialan kokoon työllisten lukumäärällä mitattuna melko vaatimatonta ja, ennen kaikkea, voimakkaasti erityisasiantuntijatehtäviin painottunutta. Karkeasti voi sanoa, että teollisuudessa häviää työntekijätyö ja kasvaa erityisasiantuntijatyö. Rakennusalalla työntekijätason työpaikkojen määrä on kasvanut runsaasti, mutta sielläkin merkittävä osuus työpaikkojen kasvusta kohdistuu erityisasiantuntija- ja asiantuntijatason työpaikkoihin.
Etenkin suhteessa toimialan kokoon työllisyys on kasvanut hyvin myös hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, julkisessa hallinnossa, maanpuolustuksessa ja sosiaalivakuutuksessa sekä muut palvelut -toimialalla. Hallinto- ja tukipalvelutoiminta käsittää muun muassa työvoiman välitystä ja vuokrausta ja vartiointipalveluita. Muut palvelut -toimialaan kuuluvat toisaalta järjestötoiminta ja toisaalta kodinelektroniikan ja kodinkonelaitteiden korjaus ja huolto.
Eugen Koev
Kirjoittaja toimii pääekonomistina Akavassa
