Muutosta on tapahtunut kaikissa koulutusryhmissä, eivätkä korkeakoulutetut ole poikkeus. Viitteitä on siitä, että ammattiryhmistä esimerkiksi julkishallinnon valmistelu- ja valvontavirkamiehet sekä yhteiskunta- ja sosiaalialan työntekijät ovat kärkisijoilla mielenterveyden oireiluun apua etsineiden joukossa.
Ennen koronaakaan mielenterveysongelmat eivät olleet työssäkäyvillä poikkeuksellisia. OECD:n arvion mukaan puolet pitkäaikaista masennusta sairastavista suomalaisista on työelämässä. Kotimaisessa tutkimuksessa havaittiin, että 34. ikävuoteen mennessä yli 40 prosenttia tutkituista oli kokenut mielenterveyden häiriön jossain elämänsä vaiheessa.
Mielenterveys on työkyvyn näkökulmasta avainasemassa yhteiskunnassa. Useampi kuin joka kolmas Kelan sairauspäivärahaan oikeuttanut poissaolopäivä maksettiin vuonna 2020 mielenterveyden heikkenemisen takia.
Miten edistää mielen hyvinvointia työpaikoilla?
Pääsääntöisesti mielen hyvinvoinnin perusta luodaan työpaikan arjessa. Reilu työyhteisö, selkeät työn järjestelyt, oikeudenmukainen johtaminen ja ergonomiset työajat vahvistavat mielenterveyttä ja ehkäisevät liiallista kuormitusta.
Apua pitäisi olla tarjolla helpommin ja nopeammin. Työterveyshuollon asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus varata aika suoraan psykologille. Kaivataan myös rakenteita, jotka tukevat hyvinvoinnin edistämistä työpaikoilla. Työterveysyhteistyössä painottuu usein vain ongelmia hoitava näkökulma, mikä johtuu Kansaneläkelaitoksen korvauskäytännöistä. Rahoitusta pitäisi kanavoida mielenterveyden vahvistamiseenkin, joka ennaltaehkäisee ongelmien syntymistä.
Työ on parhaimmillaan hyvinvoinnin lähde, jossa yhteisöllisyys on suuri voimavara. Esihenkilön tuki, työyhteisötaitoiset työkaverit ja onnistumisia huomioiva palautekulttuuri ovat siinä avaintekijöitä.
Kirjoittajat
Sari Nuikki (PsM) ja Saija Koskensalmi (VTM) työskentelevät Työelämän mielenterveys -yksikössä MIELI ry:ssä. Samuel Salovuori (VTM) toimii asiantuntijana MIELI ry:ssä.
Lähteet
ECD/European Union (2018), Health at a Glance: Europe 2018: State of Health in the EU Cycle, OECD Publishing, Paris/European Union, Brussels, https://doi.org/10.1787/health_glance_eur-2018-en
Kortelainen, M., Hägg, M., Salo J., Saxell, T., Siikanen, M., Sääksvuori, Rantakaulio, H., L., Valkonen A. (2021) Koronapandemia ja mielenterveyserot eri sosioekonomisissa ryhmissä, 16.8.2021.
Suvisaari J, Aalto-Setälä T, Tuulio-Henriksson A, Härkänen T, Saarni SI, Perälä J, Schreck M, Castaneda A, Hintikka J, Kestilä L, Lähteenmäki S, Latvala A, Koskinen S, Marttunen M, Aro H, Lönnqvist J. Mental disorders in young adulthood. Psychol Med. 2009 Feb;39(2):287–99.
Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., Solin, P., Ristiluoma, N., Pietilä, A., Koskinen, S., Koponen, P. (2021a) Psyykkisen kuormittuneisuuden ja positiivisen mielenterveyden muutokset suomalaisessa aikuisväestössä vuosina 2017–2021 – FinTerveys 2017 seurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksesta tiiviisti 36/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Suvisaari, J., Appelqvist-Schmidlechner, K., Solin, P., Partonen, T., Parikka, S., Koskela, T., Ikonen, J. (2021b) Aikuisväestön mielenterveys ja avun hakeminen mielenterveysongelmiin ‒ FinSote 2020. Tutkimuksesta tiiviisti 42/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
Tilastotietokanta Kelasto (2021). Haettu 23.8.2021.
