Työttömyyden suuntaa on vaikea tunnistaa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilastojen mukaan Suomessa oli vuoden 2022 lopussa vajaat 260 500 työtöntä työnhakijaa. Se on 14 900 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin joulukuussa 2021. Verrattuna koronaviruspandemiaa edeltäneeseen aikaan (joulukuu 2019) työttömiä oli nyt 2 750 enemmän.
Yleiskuva on muuttunut viimeisen kahden kuukauden aikana myönteisemmäksi. Vielä lokakuussa työttömiä oli runsaat 7 600 enemmän kuin kolme vuotta aikaisemmin (lokakuussa 2019). Lisäksi työttömyyden viimeaikainen trendi ei enää näytä nousevalta, vaan paremminkin sen suunta on epäselvä.
Kuva 1: Työttömien työnhakijoiden määrä (sisältää kokoaikaisesti lomautetut)
Edellä mainitut luvut sisältävät myös kokoaikaisesti lomautetut. Kokoaikaisesti lomautettuna oli joulukuun lopussa yhteensä 23 582 henkilöä. Se on vajaat 1 800 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinnostavaa ja hieman yllättävää on, että lomautusten kehityksessä on eroavaisuutta korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen välillä. Korkeakoulutettuja oli lomautettuna noin 200 vuoden takaista enemmän, heidän joukossaan sekä alemman että ylemmän korkea-asteen suorittaneita. Muita kuin korkeakoulutettuja oli puolestaan lomautettuna vajaat 2 000 henkilöä vähemmän kuin joulukuussa 2021.
Lomautettujen määrässä on huomattavaa kausivaihtelua. Joulukuussa lomautettuja oli 2,5 kertaa niin paljon kuin syyskuussa, jolloin lomautettuja on usein vähiten.
Kuva 2: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Edellä kuvassa 1 esitetty työttömien määrä sisältää kuvan 2 kokoaikaisesti lomautetut. Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, saadaan kokonaan ilman työpaikkaa olevien työttömien määrä. Heitä oli joulukuun lopussa 236 860, mikä on noin 13 120 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Ilman työpaikkaa olevien määrä on lähentynyt varsin nopeasti pandemiaa edeltänyttä aikaa (joulukuu 2019). Nyt joulukuussa ilman työpaikkaa oli ainoastaan 860 henkilöä enemmän kuin silloin. Korkeakoulutettuja työttömiä oli runsaat 300 enemmän kuin kolme vuotta aiemmin. Näin paljon pienentynyt ero selittyy sillä, että työmarkkinoiden vire on nyt pysynyt varsin hyvänä, mutta kolme vuotta aiemmin (vertailuajankohta) se jo hieman heikkeni.
Kuva 3 näyttää kausivaihtelusta puhdistetun työttömien määrän (ilman lomautettuja). Se paljastaa jotain hyvin kiinnostavaa. Työttömien määrä aleni joulukuussa ja painui (kausipuhdistettuna) alimmalle tasolleen vuoden 2022 aikana. Tämä on iso muutos, sillä tähän saakka on vaikuttanut siltä, että työttömyys kohoaa.
Arvioimme, että joulukuun lopussa työttömiä (pl. lomautetut) oli noin 1 600 enemmän kuin helmikuussa 2020, juuri ennen pandemian alkua. Tämä arvio on pienentynyt dramaattisesti jopa noin 5 000 henkilön verran viimeisen kahden kuukauden aikana. Emme enää voi puhua työttömyyden suunnan vaihtumisesta loivasti kohoavaksi. Tuoreiden lukujen valossa työttömyyden suunta on vähintäänkin epäselvä.
Kuva 3: Työttömien määrä kausipuhdistettuna (ei sisällä lomautettuja)
Kuva 4: Pitkäaikaistyöttömät ja muut työttömät (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Pitkäaikaistyöttömyys vähenee, alle vuoden kestänyt työttömyys on kohonnut
Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli lokakuun lopussa noin 84 130 (jälleen ilman lomautettuja). Määrä on noin 17 600 henkilöä pienempi kuin vuotta aikaisemmin joulukuussa 2021. Kausipuhdistettujen lukujen perusteella (Kuva 4) pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vähentynyt myös edellisiin kuukausiin verrattuna. Hyvä suunta on siten jatkunut.
Enintään vuoden työttömänä olleita oli joulukuussa noin 152 700, mikä on vajaat 4 500 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Todellakin, alle vuoden kestänyt työttömyys saavutti pohjansa huhtikuussa, jolloin lukemat olivat matalimmat ainakin vuoden 2006 jälkeen. Sen jälkeen enintään vuoden työttömänä olleiden määrä on kohonnut arviolta hieman yli 10 000 henkilön verran.
Entäpä suunta? Kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen perusteella enintään vuoden työttömänä olleiden määrä näyttäisi alentuneen joulukuussa hieman edellisestä kuukaudesta. Tähän havaintoon on toistaiseksi viisasta suhtautua suurella epäilyksellä. Suunta näyttää tällä hetkellä hyvin epäselvältä ja käsitys siitä varmasti tarkentuu lähikuukausien aikana.
Kuva 5: Enintään vuoden kestänyt työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
6-12 kuukautta työttömänä olleiden määrä kohosi
Kuvassa 5 enintään vuoden työttömänä olleet on jaettu kahteen ryhmään. Toisessa työttömyys on kestänyt 27–52 viikkoa (ainakin puoli vuotta) ja toisessa 0–26 viikkoa (enintään puoli vuotta).
Näemme, että yli puolen vuoden (27–52 viikkoa) mittaiset työttömyydet kääntyivät selvään nousuun vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Kohoaminen selittyy sillä, että huomattavan monen henkilön (toukokuun vaiheilla alkanut) työttömyys on pitkittynyt alle puolesta vuodesta yli puoleen vuoteen. Lisäksi tätä pienempi joukko ihmisiä on poistunut tästä ryhmästä sen vuoksi, että työttömyys on venynyt alle vuodesta yli vuoteen (eli pitkäaikaistyöttömyydeksi).
Linjassa tämän selityksen kanssa kuva 5 näyttää, että enintään 26 viikkoa työttömänä olleiden määrä kääntyi laskuun lokakuun jälkeen.
Miten tästä eteenpäin?
Joulukuun tilastojen perusteella työttömyyden näkymät ovat lähikuukausina varsin vakaat. Kuukauden aikana alkaneiden uusien työttömyyksien määrät ovat pysyneet matalina ja suurin piirtein samansuuruisina kuin viimeisen vuoden aikana keskimäärin.
Havaittavissa ei ole erityisiä merkkejä juuri alkaneiden työttömyysjaksojen venymisestä. Enintään 12 viikkoa työttömänä olleita (kuva 6) oli joulukuussa 2022 jonkin verran enemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen valossa työttömyys näyttäisi tässä ryhmässä jopa hieman vähentyneen parin viime kuukauden aikana. Suunnan määrittäminen luotettavasti on kuitenkin vaikeaa.
Rohkaisevia merkkejä löytyy 13–26 viikkoa kestäneestä työttömyydestä, joka väheni marras-joulukuussa.
Kuva 6: Enintään kolme kuukautta jatkunut työttömyys (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
