Johdanto
Tässä Akava Worksin katsaussarjassa tarkastellaan maahanmuuttoa keskittymällä Suomeen myönnettyjen oleskelulupien määrään. Aiemmista katsauksista poiketen tämänkertaisessa katsauksessa käsitellään tarkemmin myös opiskelijoiden oleskelulupia. Opiskelun perusteella oleskelulupaa hakevat ne henkilöt, joilla ei ole toisen Eta-maan tai Sveitsin kansalaisuutta ja joiden opintojen kesto Suomessa ylittää 90 vuorokautta. Oleskelulupaa ei haeta ainoastaan kokonaisen korkeakoulututkinnon suorittamisen perusteella, sillä myös opiskelijavaihtoa sekä ammatillisia opintoja varten tarvitaan oleskelulupa. Maisterivaiheen jälkeisiä opintoja varten sitä vastoin tarvitaan tutkijan oleskelulupa.
Katsauksen pääasiallisena lähteenä toimivat Maahanmuuttoviraston tilastot ja tarkastelussa ovat ensimmäiset oleskeluluvat. Jatkolupia tai pysyviä oleskelulupia ei huomioida tässä katsauksessa. Ensimmäiset oleskeluluvat ovat mielekkäämpi tarkastelukohde, sillä niiden hakijat eivät lähtökohtaisesti asu vielä Suomessa. Tällöin saa paremman käsityksen Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen määrästä.
On myös tärkeää huomioida, että tässä katsaussarjassa keskitytään oleskelulupaa edellyttävään maahanmuuttoon. Oleskelulupaa ei vaadita muiden Eta-maiden tai Sveitsin kansalaisilta, sillä heillä on vapaa liikkuvuus Suomeen. Samanaikaisesti tämä tarkoittaa, ettei edellä mainittujen maiden kansalaisten tulosyitä tilastoida. Sen vuoksi on mahdotonta sanoa, paljonko muuttajia tulee Suomeen työn takia vapaan liikkuvuuden maista vuosi- saati vuosineljännestasolla.
Oleskelulupa sallii nimensä mukaisesti pidempiaikaisen eli yli 90 vuorokauden ylittävän oleskelun Suomessa. Lupaa haetaan pääasiassa kolmen eri syyn perusteella: työn, opiskelun tai perhesyiden. Oleskelulupaa ei vaadita henkilöltä, jolla on toisen EU-maan, Norjan, Islannin, Liechtensteinin tai Sveitsin kansalaisuus. Näistä maista on vapaa liikkuvuus, mutta niiden kansalaisten tulisi rekisteröidä oleskeluoikeutensa, jos he aikovat oleskella maassa yli kolme kuukautta. Oleskelulupien ja vapaan liikkuvuuden lisäksi kolmas väylä Suomeen on kansainvälinen suojelu.
Tässä katsauksessa keskitytään pelkästään ensimmäisiin oleskelulupiin. Ensimmäistä oleskelulupaa hakee henkilö, joka hakee ensimmäistä kertaa oleskelulupaa Suomeen. Ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolon umpeutuessa maassaoloa on mahdollista jatkaa hakemalla oleskeluluvan jatkoa tai pysyvää oleskelulupaa.
Myönteisten oleskelulupien määrät rikkovat toistamiseen ennätyksiä
Myönnettyjen oleskelulupien määrät ovat kasvaneet trendinomaisesti koronarajoitusten hellitettyä vuonna 2021 (kuvio 1). Vuoden 2023 toisella neljänneksellä, eli huhti-kesäkuussa, myönnettiin ennätykselliset 11 941 oleskelulupaa. Näistä oleskeluluvista myönnettiin perhesyistä 4 898, työn perusteella 3 454, opiskelun perusteella 3 427 ja muista syistä 162.
Oleskelulupien kokonaismäärää tuoreimmalla vuosineljänneksellä kasvatti erityisesti opintojen perusteella myönnetyt oleskeluluvat, joita oli ennätysmäärä. Oleskelulupia myönnettiin 369 enemmän kuin tarkastelujakson edellisen ennätyksen aikaan vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. On huomionarvoista, että opiskelijoiden lupamäärät ovat yleensä suurimmillaan juuri vuoden kolmannella neljänneksellä, jolloin opiskelut tyypillisesti alkavat (heinä-syyskuu). Jos kuluva vuosi noudattaa samaa kaavaa, seuraavan katsauksen ilmestyessä opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat rikkovat jälleen vanhoja ennätyksiä.
Kaiken kaikkiaan edellisen vuoden aikana myönnettiin 42 908 oleskelulupaa. Tämä on 7 226 oleskelulupaa enemmän kuin tätä edeltävällä 12 kuukauden jaksolla. Perhesyistä oleskelulupia myönnettiin 17 906, työn perusteella 15 070, opiskelun perusteella 9 302 ja muilla perusteilla 630.
Kuvio 1: Myönteiset oleskeluluvat vuosineljänneksittäin hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. TE-toimisto tekee työntekijän oleskelulupahakemukseen osaratkaisun ja Maahanmuuttovirasto lopullisen päätöksen. TE-toimiston osaratkaisu perustuu kokonaisharkintaan, jossa muun muassa selvitetään, ovatko hakijan toimeentulo ja työnantajan kyky huolehtia työnantajavelvoitteista riittäviä. Lisäksi oleellinen osa TE-toimiston ratkaisua on niin sanottu saatavuusharkinta, jossa selvitetään, onko työtehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomen ja EU/Eta-maiden työmarkkinoilta.
Erityisasiantuntijan työluville on tiukka seula. Ensinnäkin erityisasiantuntijan työtehtäviltä vaaditaan korkean tason erityisosaamista. Tyypillinen esimerkki tällaisesta erityisosaamisesta ovat ICT-alan työtehtävät. Lisäksi yleensä hakijalta vaaditaan korkeakoulututkintoa, ellei hänellä ole esittää erityisiä perusteita maahanmuutolle. Vuonna 2022 vaatimuksena on myös vähintään 3 000 euron kuukausipalkka ja ns. sinisen kortin erityisasiantuntijoiden tapauksessa 5 069 euron kuukausipalkka. Erityisasiantuntijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä, kuten alemman vaativuustason työtehtävissä.
Tieteellisen tutkimuksen perusteella myönnettäviä työlupia hakevat Suomessa tutkimustyötä tekevät henkilöt. Lisäksi näitä työlupia myönnetään henkilöille, jotka tulevat Suomeen tekemään maisteritutkinnon jälkeen lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa. Toisin sanoen Suomeen jatkotutkintoa suorittamaan tuleva hakee oleskelulupaa työn, eikä opiskelun perusteella. Erityisasiantuntijoiden tapaan tutkijoilta ei vaadita TE-toimiston osapäätöstä.
Työlupien määrän kasvu taittunut
Edellisen vuoden aikana työn perusteella myönnettiin 15 070 oleskelulupaa, joka on aavistuksen vähemmän kuin vuotta aiemmin (15 151). Kasvun taittuminen ei kuitenkaan koske tasaisesti kaikkia ammattiryhmiä (kuvio 2). Osaratkaisua edellyttävän työnteon perusteella, eli pääasiassa työntekijäammateille, myönnettiin 750 lupaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi tutkijoiden työluvissa oli pientä kasvua (+119). Suhteellisesti eniten on vähentynyt kausityöläisille myönnettyjen työlupien määrä (-939), joka on lähes puolittunut edellisvuodesta. Syy tähän on ennen kaikkea sota Ukrainassa, joka on romahduttanut maasta saapuvien kausityöläisten määrän. Aiempina vuosina juuri Ukrainasta tuli selkeä enemmistö Suomen kausityövoimasta.
Kuvio 2: Myönteiset työluvat hakijaryhmän mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Viimeisen vuoden aikana eritysasiantuntijoille myönnettiin jonkin verran vähemmän oleskelulupia kuin vuotta aiemmin (-203). Lyhemmän aikavälin vuosineljännestason tarkastelu paljastaa, että lupamäärissä on viime aikoina ollut selvästi laskeva trendi (kuvio 3). Tämän vuoden toisella neljänneksellä, eli huhti-kesäkuussa, erityisasiantuntijoille myönnettiin runsaat 60 prosenttia vähemmän työlupia kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Toisaalta viime vuoden keväällä ja alkukesällä oleskelulupaa haki poikkeuksellisen paljon venäläisiä erityisasiantuntijoita, mikä oli seurausta helmikuussa alkaneesta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Tällä hetkellä Venäjältä saapuvien erityisasiantuntijoiden määrät ovat saavuttaneet suunnilleen saman tason, jossa oltiin ennen vuotta 2022. Nähtäväksi jää, laskeeko venäläisten lupamäärät lähitulevaisuudessa vielä alle tämän ”normaalitason”.
Kuvio 3: Erityisasiantuntijoiden myönteiset työluvat vuosineljänneksittäin (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Aiempaa vähemmän erityisasiantuntijoita Intiasta
Edellisen vuoden aikana venäläiset ovat olleet erityisasiantuntijoiden työluvissa mitattuna suurin kansallisuusryhmä (kuvio 4). Tämä 12 kuukauden tarkastelujaksolla mitattu ykkössija ei välttämättä tule kuitenkaan säilymään kovin pitkään, sillä Suomeen saapuvien venäläisten erityisasiantuntijoiden määrä on viime aikoina laskenut roimasti (ks. kuvio 3). Toiseksi eniten edellisen vuoden aikana erityisasiantuntijoiden työlupia myönnettiin intialaisille. Toisaalta heidän lupamääränsä ovat laskeneet neljäsosalla edellisvuodesta ja ovat myös selvästi alemmalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa. Juuri intialaisten muuttovirran supistuminen selittää suurimman osan erityisasiantuntijoiden työlupien määrän laskusta edellisen 12 kuukauden aikana.
Kuvio 4: Eritysasiantuntijoille myönnetyt työluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Kaiken kaikkiaan erityisasiantuntijoiden työluvat jakautuvat nykyään tasaisemmin eri toimialojen kesken kuin ennen koronapandemiaa (kuvio 5). ICT-ala (informaatio ja viestintä) on tyypillisesti ollut merkittävin Suomeen saapuvien erityisasiantuntijoiden työllistäjä, eikä viimeisin vuosi ole tässä mielessä poikkeus. Tästä huolimatta ICT-alan erityisasiantuntijoille myönnettiin työlupia lähes 300 eli runsas neljäsosa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä notkahdus on jossain määrin yhteydessä intialaisten määrän vähenemiseen, sillä perinteisesti intialaiset erityisasiantuntijat ovat hakeutuneet juuri ICT-alalle (ks. joulukuun 2022 katsauksen kuvio 7). Myös erityisasiantuntijoiden toiseksi suurimman työllistäjän eli teollisuuden lupamäärissä on hieman laskua. Sitä vastoin melko sekalaisessa ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta -toimialassa koettiin jopa selvää kasvua edellisvuodesta.
Kuvio 5: Erityisasiantuntiojille myönnetyt työluvat toimialan mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhä useammalla korkeakouluopiskelijalla ulkomaan kansalaisuus
Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla. Vuonna 2000 2 313 korkeakouluopiskelijalla oli toisen EU- tai Eta-maan kansalaisuus ja 3 780 muun ulkomaan kansalaisuus (kuvio 6). Vuonna 2022 vastaavat luvut olivat 6 573 ja 19 560. Ulkomaalaisten opiskelijoiden suhteellinen osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista vuonna 2000 oli 2,3 prosenttia ja vastaavasti 8,0 prosenttia vuonna 2022. On hyvä kuitenkin huomioida, että kaikki ulkomaalaiset opiskelijat eivät ole muuttaneet Suomeen opintojen perässä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden joukkoon mahtuu myös esimerkiksi heitä, jotka ovat jo lapsena asuneet Suomessa ja ovat myöhemmin aikuisiällä jatkaneet maassa korkeakouluopintojaan.
Erityisesti EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden määrät, jotka tarvitsevat oleskeluluvan, ovat nousseet 2000-luvulla. Tämä kasvu ei kuitenkaan ole ollut täysin katkeamaton, sillä vuoden 2016 jälkeen näiden opiskelijoiden määrä laski muutaman vuoden. Todennäköinen syy laskuun on se, että vuoden 2016 alusta alkaen korkeakoulut ovat voineet periä lukukausimaksua EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Lasku kuitenkin taittui vuonna 2019 ja opiskelijamäärät ovat tämän jälkeen kasvaneet varsin voimakkaasti. Jossain määrin vastaavanlainen notkahdus ja myöhempi toipuminen nähtiin myös Ruotsissa sen jälkeen, kun siellä otettiin käyttöön EU- ja Eta-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut vuonna 2011 (ks. Lundh, A. (ed.) 2022. An Overview of Swedish Higher Education and Research 2022, s. 73).
Kuvio 6: Ulkomaan kansalaisten määrä suomalaisissa korkeakouluissa vuosina 2000–2022. Opiskelijamäärät kunkin tilastovuoden 20.9. tilanteen mukaan. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Vuonna 2022 suurin osa ulkomaalaisista korkeakouluopiskelijoista opiskeli erinäisillä teknistaloudellisilla koulutusaloilla (kuvio 7). Esimerkiksi ICT-alalla opiskeli 22 prosenttia kaikista ulkomaalaista korkeakouluopiskelijoista, kun suomalaisten opiskelijoiden kohdalla vastaava osuus oli vain 10 prosenttia. Vähiten ulkomaalaisia opiskelijoita on maa- ja metsätalousalalla sekä kasvatusalalla. Tosin näistä ensimmäiseksi mainittu koulutusala kuuluu ylipäänsä opiskelijoiden määrässä mitattuna maamme pienimpiin. Ulkomaalaisten lukumäärät jakautuvat melko tasaisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välille, sillä 52 prosenttia heistä on yliopisto-opiskelijoita ja 48 prosenttia ammattikorkeakouluopiskelijoita. Tosin tietyillä koulutusaloilla on lähes yksinomaan joko yliopisto-opiskelijoita tai ammattikorkeakouluopiskelijoita. Tämä kuitenkin johtuu lähinnä siitä, että joidenkin koulutusalojen opetusta järjestetään pääosin jommallakummalla koulutussektorilla. Esimerkiksi luonnontieteen ja kasvatusalan koulutusohjelmia löytyy lähes pelkästään yliopistoista.
Kuvio 7: Ulkomaan kansalaisten määrät koulutusaloittain suomalaisissa korkeakouluissa vuonna 2022. Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen
Opiskelijoiden kansalaisuuksissa erityisasiantuntijoita vähemmän hajontaa
Opiskelun perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät ovat kasvaneet huomattavasti parin viime vuoden aikana (kuvio 8). Tarkastelujakson kolmena ensimmäisenä vuonna oleskelulupia myönnettiin vuosittain 4 500–4 800, kun vastaavasti edellisen 12 kuukauden aikana lupia myönnettiin 9 302 eli noin tuplasti enemmän. Kiinnostavaa kyllä, koronapandemia ei liiemmin vaikuttanut opiskelijoiden lupamääriin, vaikka etenkin erityisasiantuntijoiden työlupamäärät romahtivat koronan myötä.
Opiskelijoiden kansalaisuudet eivät keskity vahvasti vain muutamaan lähtömaahan, kuten ne tekevät erityisasiantuntijoiden tapauksessa. Perinteisesti eniten opiskelijoita on tullut Venäjältä, eikä tämän osalta edellinen vuosi ole ollut poikkeus. Erityisasiantuntijoista poiketen sota Ukrainassa ei näyttäisi liiemmin vaikuttaneen venäläisten opiskelijoiden lupamäärään, joskin vuodentakaisesta on jonkin verran pudotusta. Sitä vastoin toiseksi suurimman kansallisuusryhmän, eli Kiinan, lupamäärät kasvoivat selvästi viime vuodesta (+213). Merkittävää kasvua on havaittavissa myös intialaisille opiskelijoille myönnetyissä oleskeluluvissa (+191), vaikka erityisasiantuntijoiden tapauksessa kehitys intialaisten lupamäärissä on ollut täysin päinvastainen.
Kuvio 8: Opiskelun perusteella myönnetyt oleskeluluvat kansallisuuden mukaan (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Yhä enemmän opiskelijoita erityisesti Etelä-Aasiasta
Parin viime vuoden aikana erityisesti Bangladeshista ja Sri Lankasta on saapunut Suomeen huomattavasti aiempaa enemmän opiskelijoita. Kuvion 8 tarkastelujakson kolmena ensimmäisenä vuonna oleskelulupia myönnettiin srilankalaisille vuosittain 20–30 ja bangladeshilaisille 70–170. Vastaavasti viimeisen vuoden aikana opiskelijoiden oleskelulupia myönnettiin srilankalaisille 872 ja bangladeshilaisille 945. Sri Lanka ja Bangladesh eivät kuitenkaan ole ainoat lähtömaat, joista saapuu opiskelijoita selvästi aiempia vuosia enemmän. Tähän joukkoon kuuluvat myös Intia, Nepal, Pakistan ja Kenia (kuvio 9). Vielä muutama vuosi sitten näiden maiden kansalaiset vastasivat yhteensä reilusta 10 prosentista kaikista opiskelijoiden oleskeluluvista, mutta edellisen vuoden aikana vastaava osuus oli jopa 40 prosenttia.
Kuvio 9: Kansalaisuudet, joissa opiskelijoiden lupamäärät ovat kasvanut eniten verrattuna ajankohtaan Q/2018-Q2/2022. (ensimmäiset oleskeluluvat). Lähde: Maahanmuuttovirasto
Vaikka viime aikoina Bangladeshista, Sri Lankasta ja Keniasta on muuttanut huomattavan paljon opiskelijoita, näistä maista saapuu hyvin niukasti erityisasiantuntijoita töihin Suomeen. Viimeisen 12 kuukauden aikana vain kymmenelle srilankalaiselle, kolmelle bangladeshilaiselle ja yhdelle kenialaiselle myönnettiin erityisasiantuntijan oleskelulupa. Tältä osin edellä mainitut maat eroavat merkittävällä tavalla Venäjästä, Kiinasta ja Intiasta, joista muuttaa Suomeen opiskelijoiden lisäksi myös paljon erityisasiantuntijoita (ks. kuvio 4). Tilanne voi tosin muuttua tulevina vuosina, kun yhä useampi ensimmäiseksi mainittujen maiden kansalaisista valmistuu korkeakoulusta Suomessa ja hakee tämän jälkeen erityisasiantuntijan oleskelulupaa.
Voi myös olla, että uusien maiden nousu opiskelijoiden yleisempien lähtömaiden kärkeen ei lisää huomattavasti näiden maiden kansalaisten erityisasiantuntijoiden työlupia. Pitää huomioida, että opiskelun perusteella oleskeluluvan saaneisiin kuuluu myös vaihto-opiskelijoita sekä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia henkilöitä. Näin ollen Suomessa opiskelun lopputulemana ei aina ole suomalainen korkeakoulututkinto. Opiskelijoihin kuuluu myös henkilöitä, jotka eivät lähtökohtaisesti jää Suomeen valmistumisen jälkeen. Esimerkiksi useat vuodesta 2022 alkaen saapuneista kenialaisista opiskelijoista ovat osana Laurean ja Tampereen ammattikorkeakoulujen toteuttamaa tilauskoulutusta, jossa opiskelijoita koulutetaan Kenian tarpeisiin. Lisäksi kaikki Suomeen jäävistä korkeakoulusta vastavalmistuneista eivät saavuta työllistyessään erityisasiantuntijan oleskeluluvan tulorajaa (3 473 e/kk), jolloin he joutuvat ainakin aluksi hakemaan työlupaa muulla perusteella.
Yhteenveto
Oleskelulupien määrän yleiskehitys on pysynyt muuttumattomana koko katsaussarjan ajan. Myönteisten lupien määrän trendi on kasvava ja toistamiseen rikotaan ennätyksiä niin kokonaismäärissä kuin eri oleskelulupien alaryhmissä. Ensimmäistä kertaa tämän katsaussarjan lyhyessä historiassa erityisasiantuntijoiden työlupien määrä kuitenkin väheni viimeisen 12 kuukauden aikana. Samanaikaisesti osaratkaisua edellyttävän työnteon, eli pääasiassa työntekijäammattien, perusteella myönnettyjen työlupien määrä jatkoi yhä kasvuaan. Yksi syy tähän poikkeamaan saattaa olla yleisesti erot eri koulutusasteiden työllisyyskehityksen välillä. Tällä hetkellä korkeakoulutettujen työttömyys kasvaa hitaasti samalla kun muilla koulutusasteilla työttömien määrä on pysynyt lähes muuttumattomana (ks. Työttömyys- ja lomautuskatsaus 9/2023).
Venäläisten erityisasiantuntijoiden myönteisten työlupien määrät nousivat huomattavasti Ukrainan hyökkäyssodan jälkeen vuonna 2022. Nyt näiden työlupien lukumäärät ovat vihdoin normalisoituneet tasolle, jolla oltiin ennen vuotta 2022. Koska tässä katsaussarjassa keskitytään pääasiassa 12 kuukauden muutoksiin myönnettyjen oleskelulupien määrissä, venäläisten muuttovirran tyrehtyminen näkyy yhä viiveellä erityisasiantuntijoiden oleskeluluvissa. Toisin sanoen, seuraavissa katsauksissa erityisasiantuntijoiden työlupien määrät tulevat todennäköisesti yhä laskemaan vuodentakaisesta.
Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden määrä Suomessa on lisääntynyt huomattavasti 2000-luvulla. Kasvua hillitsi osittain EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta saapuvien opiskelijoiden lukukausimaksujen käyttöönotto vuonna 2016, mutta vaikutus jäi varsin tilapäiseksi. Nousu jatkuu yhä, sillä viimeisen parin vuoden aikana opiskelun perusteella on myönnetty selvästi aiempaa enemmän oleskelulupia. Opiskelijoiden oleskelulupien määrää on kasvattanut erityisesti se, että tietyistä yksittäisistä lähtömaista on muuttanut Suomeen merkittävästi aiempaa enemmän opiskelijoita. Tällaisia maita ovat etenkin Sri Lanka, Bangladesh, Intia, Nepal, Pakistan ja Kenia. Tulevaisuudessa Suomessa on mitä todennäköisemmin nykyistä enemmän ulkomaalaisia vastavalmistuneita. Erityisen kiinnostavaa onkin se, miten tämä tulee tulevina vuosina näkymään työlupien kehityksessä.
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
