Perusasteen koulutuksen varassa olevien miesten ja naisten asema työmarkkinoilla

Alle 40-vuotiaiden perusasteen koulutuksen suorittaneiden naisten työllisyysaste on matala verrattuna saman koulutustaustan miehiin. Tähän ryhmään kuuluvat naiset ovat lisäksi harvemmin työllisiä kuin saman ikäiset korkeammin koulutetut naiset. Korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten, mutta ero on pieni. Maaliskuussa 2020 alkaneen koronakriisin vuoksi työttömien ja lomautettujen perusasteen koulutuksen varassa olevien naisten määrä kasvoi suhteellisesti enemmän kuin miesten. Opiskelun, varusmiespalveluksen ja työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi perheen hoitaminen on yleinen syy sille, että alle 40-vuotiaat naiset jättäytyvät työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Artikkelin tulokset tukevat johtopäätöstä, että työmarkkinoiden polarisaation vuoksi matalasti kouluttautuneiden naisten työpaikkoja on kadonnut. Toisaalta hoivavastuu voi haitata korkeintaan perusasteen suorittaneiden naisten työllistymistä.

Lue lisää aiheesta

Ikä ja työkyky − näkökulmia työelämän kestävyyteen

Heikkenevän huoltosuhteen oloissa on painetta työkyvyn säilyttämiselle pienenevässä työssä käyvien ryhmässä. Työkykyyn voidaan vaikuttaa myönteisesti työelämässä, mikä vaikuttaa edelleen työurien pituuteen. Työhön osallistuminen lisää terveyttä ja hyvinvointia sekä edelleen eläkeikän elämänlaatua. Artikkeli nostaa esille ikääntymisen vaikutuksiin liittyviä käsityksiä, työkyvyn ulottuvuuksia ja osatekijöitä tutkimustulosten valossa.

1.11.2024

Artikkelit

Työttömyyden pitkittyminen: miten koulutusaste, kansallisuus ja työttömäksi jäämisen ajankohta vaikuttavat?

Noin puolet työttömien työnhakijoiden työttömyysjaksoista kestää alle kolme kuukautta. Lomautuksista vastaavasti puolet päättyvät jo yhden kuukauden sisällä. Työttömyyden pitkittymiseen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi työttömäksi jäämisen kalenterikuukausi. Etenkin kesän lomakausi hidastaa työllistymistä, mikä korostuu korkeakoulutetuilla sekä ulkomaan kansalaisilla.

30.1.2024

Artikkelit

Kestävyysosaaminen on mahdollisuus ja kilpailuetu

Suomi ja koko maailma ovat suuren muutoksen äärellä ekologisen kestävyyskriisin takia, jossa on kolme ulottuvuutta: ilmastonmuutos, luontokato ja luonnonvarojen ylikulutus. Tilanne vaatii ripeitä toimia, sillä hyvinvointimme ja taloutemme ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja sen tarjoamista palveluista ja hyödyistä. Ihmisen toiminta uhkaa luonnon kantokykyä ja ilmastonmuutos on yksi esimerkki tästä kehityksestä. Ilman luontoa emme kerta kaikkiaan selviä.

11.4.2023

Blogit

Ilmasto ja osaaminen -artikkelisarja 2023

Tämän artikkelisarjan tarkoitus on tuoda näkökulmia ja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun osaamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen hillinnässä.

5.4.2023

Koulutus, inhimillinen pääoma ja talouskasvu

Tässä raportissa pureudutaan työn tuottavuuteen, jolle Suomen taloudellinen hyvinvointi perustuu sekä koulutuksen merkitykseen tuottavuuskasvussa.

5.4.2023

Raportit