Työttömien määrä kasvaa edelleen. Merkkejä nousun laantumisesta ei näy korkeakoulutetuilla eikä muilla kuin korkeakoulutetuilla. Myös vastavalmistuneiden työttömyys jatkaa kasvussa vastoin kesäkuukausien antamia lupaavia signaaleja käänteestä. Lomautusten kasvu loppui alkuvuoden aikana, mutta viime kuukausien suunta näyttää jälleen epäselvältä.

Suomen talouden palkkasumma kasvoi vuoden 2024 toisella neljänneksellä vaatimattomasti edellisvuodesta. Hidas kasvu heijastaa heikkoa taloussuhdannetta etenkin yksityisellä sektorilla. Palkkasumma on kasvanut edellisen puolen vuoden aikana, mutta työllisyyden heikkeneminen saattaa hidastaa vauhtia jatkossa.

Heinäkuun 2024 työttömyys- ja lomautustilastot kertovat työttömyyden kasvusta ja korkeakoulutettujen työttömyyden nousseen yli korona-ajan huippulukemien. Kokoaikaisesti lomautettujen määrä on alkanut loivasti laskea. Positiivisena signaalina vastavalmistuneiden työttömyys on kääntynyt hienoiseen laskuun.

Kansainvälisen kysynnän elpyminen alkaa piristää Suomen vientiä syksyllä 2024, ja vuonna 2025 talouden ennustetaan olevan kohtalaisessa nousussa. Ostovoiman paraneminen ja asuntolainojen korkojen asteittainen lasku alkavat vähitellen parantaa kuluttajien luottamusta vuoden 2024 jälkipuoliskolla. Investoinnit kasvavat merkittävästi vuonna 2025. Työllisyys heikkenee ja työttömyys kasvaa vielä tänä vuonna.

Tammi–maaliskuussa 2024 myönnettiin 9 044 ensimmäistä oleskelulupaa, mikä on yli 900 vähemmän kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana. Oleskelulupien määrä laski suhteessa vuodentakaiseen ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Laskua selittää erityisesti työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien väheneminen. Erityisasiantuntijoiden työlupien määrät ovat olleet laskussa lähes kaksi vuotta, minkä aikana työntekijöiden lupamäärät ovat olleet historiallisen korkealla tasolla. Nyt näyttää varovaisesti siltä, että kenties myös työntekijöiden lupamäärät ovat kääntymässä laskuun.

Raportti tarjoaa katsauksen palkkasumman kehitykseen Suomessa yksityisellä ja julkisella sektorilla, mukaan lukien toimialakohtaiset erot. Analyysi paljastaa, että vaikka palkkasumma on yhä kasvanut, kasvuvauhti on hidastunut merkittävästi viime aikoina työllisyyden heikkenemisen ja työtuntien vähenemisen seurauksena. Julkisella sektorilla palkkasummaa on kasvattanut työllisyyden nousu. Erityisesti rakentamisessa palkkasumma on kasvanut hitaammin kuin koko talouden palkkasumma.

TKI-panostusten arvioidaan olevan paras tapa vauhdittaa tuottavuuden nousua, joka on pitkällä aikavälillä tärkein talouskasvun lähde. Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista 4 prosenttiin BKT:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Miten tavoitteen saavuttaminen etenee?

Heikko kansainvälinen kysyntä painaa Suomen vientiä. Kuluttajien luottamus on kateissa, asuntomarkkinat ovat jäässä ja investoinnit vähenevät rakentamisen sukeltaessa. Yksityinen kulutus kasvaa vain vähän, vaikka reaalitulot kasvavat inflaation hidastuessa ja korkojen aleneminen kasvattaa monen perheen taloudellista liikkumavaraa. Työllisyys heikkenee ja työttömyys nousee. Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2024 siitä huolimatta, että talous kääntyy loivaan nousuun vuoden jälkipuoliskolla.

Työttömien ja lomautettujen määrät jatkavat kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää kasvavan hitaasti. Erityisesti alle vuoden mittaiset työttömyydet ovat lisääntyneet. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella. Samalla avoimia työpaikkoja on yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien ja lomautettujen määrät ovat edelleen kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuihin. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.