Työttömien ja lomautettujen määrät jatkavat kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää kasvavan hitaasti. Erityisesti alle vuoden mittaiset työttömyydet ovat lisääntyneet. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella. Samalla avoimia työpaikkoja on yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien ja lomautettujen määrät ovat edelleen kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuihin. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.

Työttömien ja lomautettujen määrät kohoavat edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu 30–49-vuotiaiden ikäryhmän ohella korkeakoulutettuihin. Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut jo vuoden ajan. Samanlainen on ylemmän korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden tilanne. Korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua. Käykö nyt samalla tavalla?

Keskikesä ei tuonut merkittäviä muutoksia työttömyyden suuntaan. Työttömien määrä näyttää edelleen kohoavan hitaasti. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Lomautusten korkein määrä näyttää osuneen maaliskuuhun. Vastavalmistuneiden työttömyys on kohonnut matalalta tasoltaan vuoden verran, ja korkeakoulutetuilla enemmän kuin muilla.

Työttömyyden suunta alkaa näyttää sivuluisulta. Jo kauemman aikaa vähentynyt pitkäaikaistyöttömyys (kesto yli vuoden) kasvoi toukokuussa parista edellisestä kuukaudesta. Vastapainoksi sitä lyhyempi työttömyys väheni. Kokonaisuutena työttömyyden lisäys vuotta aiemmasta jäi odotettua pienemmäksi. Ikäluokittaiset erot työttömyyden suunnassa ovat suuria. Lomautusten huippu näyttää osuneen maaliskuuhun.

Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2024. Kasvun ajurit ovat kateissa, kun kulutus, investoinnit ja vienti aluksi vähenevät. Korkojen nousu, kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja asuntomarkkinoiden jäätyminen jyrkentävät rakennusinvestointien alamäkeä. Työllisyys heikkenee ja työttömyys kohoaa hieman. Kuluttajahintojen nousu hidastuu vuoden 2023 loppua kohden.

Työttömien ja lomautettujen määrät kasvoivat huhtikuussa vuotta aiemmasta toista kuukautta peräkkäin. Yli vuoden kestänyt työttömyys (pitkäaikaistyöttömyys) on vähentynyt hidastuvasti ja näyttää pitkästä aikaa jopa kasvaneen edellisestä kuukaudesta. Se on huono uutinen, koska myös enintään vuoden mittainen työttömyys kasvaa. Alle vuoden työttömänä olleita on jo lähes 15 400 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautusten määrän nousu näyttää jääneen lyhytaikaiseksi.

Työttömien ja lomautettujen määrät kasvoivat maaliskuussa vuotta aiemmasta ensimmäistä kertaa noin kahteen vuoteen. Yli vuoden kestänyt työttömyys (pitkäaikaistyöttömyys) vähenee hidastuvalla vauhdilla, kun taas enintään vuoden mittainen työttömyys kasvaa. Alle vuoden työttömänä olleita on jo noin 14 750 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautusten nousu lähes puolella syksyn jälkeen on huolen aihe.

Kotitalousvähennyksen tarkoitus on kannustaa kotitalouksia ostamaan oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä, kotitaloustyötä sekä hoiva- tai hoitotyötä ulkopuolisen tarjoamina palveluina.

Työttömien määrän vakautuminen viime kuukausina piilottaa alleen ongelman. Siinä missä yli vuoden kestänyt työttömyys (pitkäaikaistyöttömyys) edelleen vähenee, enintään vuoden mittainen työttömyys kasvaa. Alle vuoden työttömänä olleita on jo yli 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Huolestuttavaa on myös, että lomautukset ovat kääntyneet nousuun syksyn jälkeen.