Korkeakoulut ovat suoriutuneet muutoksessa hyvin. Pelkoja leviteltiin suurista vilppiaalloista valintakokeissa, moni ei aluksi pitänyt etätyötä tai etäopiskelua oikeana ollenkaan. Akava Worksin tilaamassa ja Aula Researchin toteuttamassa kyselyssä käy ilmi, että opiskelijat ovat olleet pääasiassa tyytyväisiä etäopetukseen. He kokevat myös omat etäopiskeluvalmiutensa keskimäärin hyviksi. Yli 70 prosenttia vastaajista toivoi, että etäopetus säilyy mahdollisuutena myös koronan jälkeen.
Etäopiskelu toi opiskelijoille kaivattua vapautta ja hallinnan tunnetta omasta arjesta. Opiskelun ja muun elämän yhteensovittamisesta tuli yhtäkkiä merkittävästi helpompaa. Kaipaamaan jäätiin vuorovaikutusta, verkostoja ja yhteisöllisyyttä. Opiskelijoita kiinnostaa selvityksen mukaan digitalisaation lisäksi myös kurssien suorittaminen yli korkeakoulu-, kaupunki- ja valtiorajojen.
Nyt on uskallettava katsoa akuutista kriisistä kauemmas tulevaisuuteen. Miltä korkeakoulutus näyttää? Miltä haluamme sen näyttävän ja mitä saavuttavan?
Meillä on suuria kysymyksiä ratkaistavana jo lähitulevaisuudessa: onko korkeakoulutus Suomessa laajasti saavutettavissa? Miten ratkaisemme koulutukseen hakeutumiseen liittyviä pullonkauloja? Miten luomme puitteet ja kannusteet sujuvalle ja joustavalle jatkuvalle oppimiselle? Miten Suomi pärjää kilpailussa, jos avoin, kansainvälinen koulutuksen tarjonta lisääntyy?
Pidetään huoli siitä, etteivät visiomme ole vanhentuneita jo syntyessään.
Hyvinvointi syntyy työllisyydestä ja talouskasvusta. Niitä ei saavuteta ilman vahvaa osaamispohjaa ja korkeakoulutuksen korkeaa laatua. Koulutuspolitiikan tehtävänä olisikin nyt pitää huoli siitä, ettei hyvää kriisiä jätetä hyödyntämättä.
Koulutus ei ainoastaan nosta ihmisiä köyhyydestä ja toimi sosiaalisten nousujen mahdollistajana. Osaaminen, tiede ja tutkimus viimekädessä ratkaisevat maailman suuria ongelmia. Menestyminen edellyttää Suomelta vahvuuksiin keskittymistä, uskottavaa tietä kohti neljän prosentin TKI-tavoitetta ja tiivistyvää yhteistyötä. Emme kilpaile täällä niemennokissa keskenämme, vaan muun maailman kanssa.
Koronakriisi voi muuttaa korkeakoulutuksen tuottamista peruuttamattomalla tavalla. Korkeakoulumme ansaitsevat valtaisan kiitoksen tänä vuonna tehdystä työstä. Pidetään huoli siitä, etteivät visiomme ole vanhentuneita jo syntyessään. Nyt tarvitaan taitoa ja rohkeutta katsoa kauas.
