Akava Works

Tutkintomuotoinen opiskelu yliopistosta valmistumisen jälkeen

Artikkelin aineistona on uraseurantakysely, joka lähetettiin vuonna 2018 niille henkilöille, jotka viisi vuotta aiemmin eli vuonna 2013 olivat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon suomalaisessa yliopistossa.

Vuonna 2013 yliopistosta ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista ja uraseurantakyselyyn vastanneista henkilöistä 26 prosenttia oli suorittanut joitain tutkintomuotoisia opintoja viiden vuoden sisällä valmistumisesta. Suosituimpia olivat tieteelliset tai taiteelliset jatko-opinnot, joita oli suorittanut 13 prosenttia vastaajista. Vastaajista kahdeksan prosenttia oli suorittanut uuteen korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja ja yhtä suuri osuus oli suorittanut valmistumisen jälkeen muun määrittelemättömän tutkinnon.

Tieteellisiä tai taiteellisia jatko-opintoja suorittaneet eivät merkittävästi poikkea tutkintotyytyväisyyden tai koettujen työttömyysjaksojen osalta niistä vastaajista, jotka eivät ole suorittaneet valmistumisen jälkeen mitään tutkintomuotoisia opintoja. Jatko-opintoja suorittaneet kokevat myös muita useammin työnsä vastaavan vaativuudeltaan hyvin heidän yliopistollista koulutustaan. Vastaavasti jatko-opintoja suorittaneet kokevat hieman muita useammin saaneensa yliopistolta hyvät taidot ja työelämävalmiudet.

Valmistumisen jälkeen uuteen korkeakoulututkintoon tähtääviä opintoja tai muun määrittelemättömän tutkinnon suorittaneet ovat muita useammin tyytymättömiä alkuperäiseen yliopistotutkintoonsa. Näissä ryhmissä myös työttömyysjaksot sekä kokemus nykyisen työn vaativuuden epäyhteensopivuudesta alkuperäisen tutkinnon kanssa on yleisempää. Lisäksi näissä ryhmissä koetaan useammin yliopiston antaneen riittämättömät työelämävalmiudet.

Artikkeli on ohessa käytettävissä pdf-tiedostona

Tutkintomuotoinen opiskelu yliopistosta valmistumisen jälkeen

Koulutus on jokaisen oikeus – selvitys vammaisten henkilöiden korkeakoulutuksen saavutettavuudesta

Artikkeli pyrkii tunnistamaan keskeisiä tekijöitä, jotka voivat asettaa vammaiset henkilöt eriarvoiseen asemaan koulutuksessa ja sitä kautta työllistymisessä. Artikkeli keskittyy korkeakoulutukseen vammaisten henkilöiden työllisyyden edistäjänä. Artikkelin tarkoituksena on tehdä näkyväksi muutoksia, joita yhteiskunnassa ja erityisesti koulutuspolussa pitää toteuttaa, jotta vammaiset henkilöt voivat yhdenvertaisesti opiskella ja suorittaa korkeakoulututkinnon ja näin edistää heidän työllistymistään ja osallisuuttaan.

 

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Koulutus on jokaisen oikeus – selvitys vammaisten henkilöiden korkeakoulutuksen saavutettavuudesta Artikkeli 1_2021

 

Kieliversiot artikkelin tiivistelmästä

Ohessa artikkelin tiivistelmä viittomakielellä, ruotsiksi ja englanniksi


Sammandrag Alla har rätt till utbildning – utredning om tillgången till högskoleutbildning för personer med funktionsnedsättning Artikel 1_2021

Abstract Education is everyone’s right – A review of accessibility to higher education for persons with disabilities

 

Kieliversiot artikkelista

Ruotsinkielinen versio:

Alla har rätt till utbildning – utredning om tillgången till högskoleutbildning för personer med funktionsnedsättning Artikel 1_2021

Education is everyone’s right – A review of accessiblity to higher education for persons with disabilities Article 1_2021

 

  • Artikkelin kieliversiot lisätty 12.3.2021
  • Tiivistelmän viittomakielinen versio lisätty 16.3.2021

 

Teknologian merkitys Suomelle

Kantar TNS toteutti joulukuussa 2018 Akavan toimeksiannosta kyselyn teknologian vaikutuksista korkeakoulutettujen ja muiden kuin korkeakoulutettujen työhön.

Kyselyssä uudella teknologialla viitattiin mobiiliteknologiaan, robotteihin, automaatioon, digitalisaatioon ja tekoälyteknologiaan. Kyselyssä selvitettiin kokemuksia uuden teknologian käytöstä työssä, näkemyksiä teknologisesta muutoksesta omassa työssä sekä suhtautumista teknologiseen muutokseen.
Kyselyn tulokset osoittavat muun muassa että korkeakoulutetut käyttävät selvästi enemmän mobiiliteknologiaa työssään kuin muut. Mobiiliteknologian koetaan useammin helpottaneen työtä kuin vaikeuttaneen sitä.

Vesa Vuorenkoski
Artikkelin kirjoittaja on Akavan yhteiskunta-asioiden päällikkö

Lue artikkeli (pdf):

Teknologian_merkitys_Suomelle_Artikkeli_22019

Korkeakoulutettujen työttömien määrä vähentyy vauhdilla – työttömyyskatsaus joulukuu 2018

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä vähenee hyvää vauhtia. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2018 marraskuun lopussa yhteensä 32 207. Vähennystä vuotta aiempaan verrattuna tuli 6 176 henkilöä eli 16,1 prosenttia. Työttömistä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 17 190 (muutos vuoden aikana −16,3 %) ja ylemmän 13 871 (−15,9 %). Tutkija-asteen koulutuksen suorittaneita oli työttömänä 1 146 (−15,3 %).

Kaikkiaan marraskuun lopussa Suomessa oli 219 531 työtöntä työnhakijaa, joka on 15,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Ohessa katsaus pdf-tiedostona:

Korkeakoulutettujen_tyottomien_maara_vahentyy_vauhdilla_Tyottomyyskatsaus_joulukuu_2018_Artikkeli_23_2018

Koulutettujen aivovuoto ja osaamisvaihtotase 2000-luvulla

Viime vuosina suomalaisten korkeakoulutettujen maastamuuttajien absoluuttinen määrä on kasvanut. Ulkomaille muuttavat erityisesti nuoret aikuiset sekä naiset. Joka kolmas korkeakoulutettu maastamuuttaja on 25–34-vuotias nainen. Lisäksi tutkijakoulutusasteen suorittaneet ovat selvästi yliedustettuina maastamuuttotilastoissa. Suurin osa korkeakoulutettujen maastamuutosta kohdistuu toiseen EU-maahan. Selvästi suosituin yksittäinen kohdemaa on Ruotsi.

Osaamisvaihtotaseen käsitteellä tarkoitetaan samantasoisen koulutuksen suorittaneiden maastamuuton ja maahanmuuton määrän välistä erotusta. Korkeakoulutettujen tilastoitu osaamisvaihtotase on alijäämäinen. Tilastoitu alijäämä on kasvanut trendinomaisesti vuodesta 2005. Osaamisvaihtotaseen määrittämiseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, minkä johdosta korkeakoulutettujen osaamisvaihtotaseen alijäämä on todellisuudessa tilastoitua pienempi. Suomalaisten korkeakoulutettujen suhteellinen maastamuutto on pysynyt melko muuttumattomana vuodesta 2005, eikä merkkejä vakavasta aivovuodosta ole havaittavissa.

Koulutettujen_aivovuoto_ja_osaamisvaihtotase_2000-luvulla_Artikkeli_72018(1)

Kansainvälisyys on monelle millenniaalille itsestäänselvyys

Akava Works on selvittänyt nuorten aikuisten suhtautumista kansainvälisyyteen. Korkeakoulutetuista 18–35–vuotiaista 44 prosenttia pitää ulkomaille muuttoa todennäköisenä vaihtoehtona. He uskovat, että ulkomaille muutto parantaa heidän työmarkkina-arvoaan ja tuo parempia urakehitysmahdollisuuksia. Enemmistö vastaajista, 55 prosenttia, katsoo, että suomalainen työelämä vaatii tulevaisuudessa aiempaa enemmän kansainvälistä työvoimaa. Pohtiessaan työelämässä tärkeitä asioita vastaajista melkein puolet, 44 prosenttia, pitää tärkeänä, että oma työympäristö on kansainvälinen.

Lue artikkeli (pdf):

Kansainvalisyys_on_monelle_millenniaalille_itsestaanselvyys_Artikkeli_52018(1)