Paikallinen sopiminen yrityksissä: mistä työnantajat haluavat neuvotella ja kenen kanssa?

Kyselyn mukaan työehtoihin liittyvistä asioista on sovittu  paikallisesti edeltävien kolmen vuoden aikana 60 prosentissa järjestäytyneistä yrityksistä ja 75 prosentissa yleissitovaa työehtosopimusta soveltavista järjestäytymättömistä yrityksistä. Henkilöstöedustuksen yleisyydessä on merkittäviä eroja eri kokoluokan yritysten välillä.

Kenen kanssa yritystyönantajat haluavat neuvotella työehdoista?

Enemmistö työnantajista – 82 prosenttia – haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa.  Suoraan henkilöstön kanssa haluaa neuvotella 44 prosenttia ja yksittäisen työntekijän kanssa 37 prosenttia työnantajista. (Taulukko 1.)

Ensisijaisesti luottamusmiehen kanssa haluaa neuvotella 12 prosenttia ja luottamusvaltuutetun kanssa prosentti työnantajista. Jonkun muun henkilöstön valitseman edustajan valitsi ensisijaiseksi neuvotteluosapuoleksi kolme prosenttia työnantajista. (Taulukko 1.)

Järjestäytyneissä yrityksissä on suhteellisesti järjestäytymättömiä yrityksiä enemmän työnantajia, jotka haluavat neuvotella työehdoista ensisijaisesti luottamusmiehen kanssa. Järjestäytyneissäkin yrityksissä suurin osa työnantajista haluaa neuvotella ensisijaisesti jonkun muun kuin henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Järjestäytymättömissä yrityksissä on järjestäytyneitä yleisempää, että työehdoista halutaan sopia suoraan henkilöstön kanssa. (Taulukko 1.)

Taulukko 1: Kenen kanssa yritystyönantajat haluavat ensisijaisesti sopia työehdoista?

Yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja, on muita yrityksiä yleisempää, että työnantaja haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti henkilöstön valitseman edustajan kanssa.

35 prosenttia työnantajista , joiden yrityksessä on henkilöstön valitsema edustaja, haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Niissä yrityksissä, joissa ei ole henkilöstön valitsemaa edustajaa, henkilöstön valitseman edustajan kanssa haluaa neuvotella merkittävästi harvempi, neljä prosenttia työnantajista.

Suoraan henkilöstön kanssa työehdoista haluaa neuvotella 37 prosenttia niistä työnantajista, joiden yrityksessä on henkilöstön valitsema edustaja, ja 49 prosenttia niistä työnantajista, joiden yrityksessä ei ole henkilöstön valitsemaa edustajaa.

Työehdoista haluaa sopia ensisijaisesti yksittäisen työntekijän kanssa 26 prosenttia niistä työnantajista, joiden yrityksessä on henkilöstön valitsema edustaja, ja 44  prosenttia niistä työnantajista, joiden yrityksessä ei ole henkilöstön valitsemaa edustajaa.

Taulukko 2 kertoo kenen kanssa työnantajat haluavat ensisijaisesti neuvotella työehdoista järjestäytyneissä ja yleissitovaa työehtosopimusta soveltavissa järjestäytymättömissä yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja. Noin puolet kyseisten yritysten järjestäytyneistä työnantajista haluaa neuvotella ensisijaisesti henkilöstön valitseman edustajan kanssa. Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavissa yrityksissä henkilöstön valitseman edustajan kanssa haluaa neuvotella vajaa viidennes työnantajista (Taulukko 2)

Niissä yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja, järjestäytyneet työnantajat haluavat useammin luottamusmiehen ensisijaiseksi neuvotteluosapuoleksi kuin yleissitovaa työehtosopimusta soveltavat järjestäytymättömät työnantajat. (Taulukko 2.)

Niissä yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja, yleissitovaa työehtosopimusta soveltavista työnantajista suurempi osuus kuin järjestäytyneistä työnantajista haluaa sopia työehdoista ensisijaisesti suoraan henkilöstön kanssa. (Taulukko 2.)

Taulukko 2: Kenen kanssa yritystyönantajat haluavat ensisijaisesti sopia työehdoista yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja?

Se, kenen kanssa työnantajat haluavat neuvotella työehdoista, vaihtelee yrityksen koon mukaan. Henkilöstömäärältään pienemmissä yrityksissä on yleisempää, että työehdoista halutaan sopia ensisijaisesti suoraan henkilöstön tai yksittäisen työntekijän kanssa.

Alle viidenkymmenen henkilön yrityksissä 47 prosenttia työnantajista haluaa neuvotella työehdoista ensisijaisesti suoraan henkilöstön kanssa, yksittäisen työntekijän kanssa 40 prosenttia ja henkilöstön valitseman edustajan kanssa yhdeksän prosenttia työnantajista. Vähintään viidenkymmenen henkilön yrityksissä henkilöstön valitseman edustajan kanssa haluaa neuvotella 61 prosenttia työnantajista, suoraan henkilöstön kanssa 19 prosenttia ja yksittäisen työntekijän kanssa 15 prosenttia työnantajista. (Kaavio 1.)

Yrityksen koon yhteys siihen, kenen kanssa työehdoista halutaan ensisijaisesti sopia, havaitaan myös yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja. Henkilöstömäärältään pienempien yritysten työnantajista suurempi osuus haluaa sopia työehdoista ensisijaisesti joko suoraan henkilöstön kanssa tai yksittäisen työnantajan kanssa verrattuna henkilöstömäärältään suurempiin työnantajiin. Henkilöstömäärältään suuremmat työnantajista suurempi osuus taas haluaa sopia työehdoista ensisijaisesti henkilöstön valitseman edustajan kanssa. (Kaavio 2.)

Kaavio 1: Kenen kanssa yritystyönantajat haluavat ensisijaisesti sopia työehdoista henkilöstömäärältään eri kokoisissa yrityksissä?

Kaavio 2: Kenen kanssa yritystyönantajat haluavat ensisijaisesti sopia työehdoista henkilöstömäärältään eri kokoisissa yrityksissä, joissa on henkilöstön valitsema edustaja?

 

Mistä työehtoihin liittyvistä asioista yritystyönantajat haluavat neuvotella paikallisesti?

Valtaosa yritystyönantajista haluaa neuvotella paikallisesti työehdoista. Vain 11 prosenttia työnantajista ilmoitti, että ei halua neuvotella työehdoista paikallisesti .

Palkankorotuksista haluaa neuvotella paikallisesti 69 prosenttia työnantajista, palkanalennuksista 53 prosenttia, työajan pituudesta 71 prosenttia, työaikajärjestelyistä 80 prosenttia, lomautuksista 65 prosenttia, irtisanomisista 61 prosenttia, vuosilomista 58 prosenttia ja lomarahoista 51 prosenttia työnantajista. Jostain muusta kuin edellä mainituista asioista haluaa neuvotella paikallisesti  kuusi prosenttia työnantajista. (Taulukko 3.)

Järjestäytyneiden ja yleissitovaa työehtosopimusta soveltavien järjestäytymättömien yritysten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja haluissa neuvotella työehtoihin liittyvistä asioista. Järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka eivät sovella yleissitovaa työehtosopimusta on muita yrityksiä yleisempää, että työnantajat haluavat neuvotella paikallisesti palkankorotuksista, palkanalennuksista, työajan pituudesta ja vuosilomista. (Taulukko 3.)

Taulukko 3: Mistä työehtoihin liittyvistä asioista yritystyönantajat haluavat neuvotella paikallisesti?

Työnantajien halukkuudessa neuvotella työehtoihin liittyvistä asioista ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja henkilöstömäärältään eri kokoluokan yritysten välillä.

Paikallinen sopiminen yrityksissä

Kyselyssä selvitettiin paikallisen sopimisen yleisyyttä kyselyhetkeä edeltävien 36 kuukauden aikana seuraavissa työehtoihin liittyvissä asioissa: palkankorotukset, palkanalennukset, työajan pituus, työaikajärjestelyt, vuosilomat ja lomarahat ja muut työehtoihin liittyvät asiat.

Palkankorotuksista, työajan pituudesta, vuosilomista ja lomarahoista sopiminen on yleissitovaa työehtosopimusta soveltavissa järjestäytymättömissä yrityksissä yleisempää kuin järjestäytyneissä yrityksissä. (Kaavio 3.)

Palkankorotuksista on sovittu 37 prosentissa järjestäytyneistä yrityksistä ja 54 prosentissa yleissitovaa työehtosopimusta soveltavista järjestäytymättömistä yrityksistä. Työajan pituudesta on sovittu 32 prosentissa järjestyneistä yrityksistä ja 44 prosentissa yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista järjestäytymättömistä yrityksistä. (Kaavio 3.)

Vuosilomista on sovittu 28 prosentissa järjestäytyneistä yrityksistä ja 42 prosentissa yleissitovaa työehtosopimusta soveltavista järjestäytymättömistä yrityksistä. Lomarahoista on sovittu 18 prosentissa järjestäytyneistä yrityksistä ja 32 prosentissa yleissitovaa työehtosopimusta soveltavista järjestäytymättömistä. (Kaavio 3.)

Kaavio 3: Yritykset, joissa on sovittu seuraavista työehtoihin liittyvistä asioista edeltävien 36 kuukauden aikana.

Henkilöstömäärältään eri kokoluokan yritysten välillä havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja vain muutamissa työehtoihin liittyvistä asioista sopimisessa. Vuosilomista sopiminen oli yleisempää alle 50 henkilön yrityksissä (39 %) kuin tätä suuremmissa yrityksissä (19 %). Lomarahoista sopiminen oli yleisempää alle 50 henkilön yrityksissä (28 %) kuin tätä suuremmissa yrityksissä (13 %).

 

Henkilöstöedustus yrityksissä

Yrityksistä 38 prosentissa on henkilöstön valitsema edustaja. Erot henkilöstöedustuksen yleisyydessä ovat kuitenkin suuria eri koko luokan yritysten välillä. Henkilöstöedustuksen yleisyydessä ei havaita merkittäviä eroja verrattaessa saman kokoluokan järjestäytyneitä ja järjestäytymättömiä yrityksiä toisiinsa.

Yrityksistä 25 prosentissa on luottamusmies, kuudessa prosentissa luottamusvaltuutettu, 11 prosentissa yhteyshenkilö ja seitsemässä prosentissa yhteistoimintaedustaja. (Taulukko 4.)

Henkilöstön valitsemat edustajat ovat järjestäytyneissä yrityksissä yleisempiä kuin muissa yrityksissä ja yleissitovaa työehtosopimusta soveltavissa yrityksissä yleisempiä kuin yrityksissä, jotka eivät sovella yleissitovaa työehtosopimusta. (Taulukko 4.)

Taulukko 4: Henkilöstön valitsemien edustajien yleisyys järjestäytyneissä ja järjestäytymättömissä yrityksissä.

Henkilöstöedustus vaihtelee yrityksen koon mukaan. Alle 10 henkilöä työllistävistä yrityksistä 90 prosentissa ei ole henkilöstön valitsemaa edustajaa, kun vähintään 50 henkilöä työllistävistä yrityksissä henkilöstöedustajaa ei ole 21 prosentissa yrityksistä. Vähintään 50 henkilöä työllistävistä yrityksissä yrityksistä 67 prosentissa on luottamusmies ja 40 prosentissa jokin muu henkilöstön valitsema edustaja. (Kaavio 4.)

Kaavio 4: Henkilöstön valitsemien edustajien yleisyys eri kokoisissa yrityksissä

Vähintään 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä havaittiin joitakin eroja henkilöstöedustuksen yleisyydessä eri toimialojen välillä. Vähintään 50 henkilöä työllistävistä teollisuusyrityksistä lähes kaikissa – 96 prosentissa alojen yrityksistä – on henkilöstön valitsema edustaja. Saman kokoluokan yrityksistä, joilla ei ole toimintaa teollisuudessa, henkilöstöedustaja oli 68 prosentissa yrityksistä.

Vähintään 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä kaupan alalla on muita toimialoja harvinaisempaa, että yrityksessä on henkilöstöedustaja. Vähintään 50 henkilön kaupan alan yrityksistä  17 prosentissa on henkilöstön valitsema edustaja. Saman kokoluokan muiden alojen yrityksistä 36 prosentissa on henkilöstön valitsema edustaja. Rakentamisessa tai palvelualoilla toimivien ja muiden toimialojen yritysten välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa henkilöstöedustuksen yleisyydessä.

Selvityksen toteutus

Selvitystä varten kerättiin 500 yritystä kattava kyselyaineisto. Kohdejoukko koostuu vähintään viisi henkilöä palkkaavista yrityksistä (osakeyhtiöt, avoimet yhtiöt, kommandiittiyhtiöt, osuuskunnat). Kohdejoukon ulkopuolelle rajattiin valtion ja kuntien liikelaitokset.

Aineisto kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin. Haastatteluun vastasi yrityksen toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtoryhmän jäsen tai edellä mainittujen henkilöiden omasta organisaatiostaan nimeämä edustaja.

Aineiston edustavuus varmistettiin määrittelemällä ennalta eri koko- ja toimialaluokan yrityksille kiintiöt. Tutkimusaineisto painotettiin niin, että se vastaa toimiala- ja yrityskokorakenteeltaan perusjoukkoa (vähintään viisi henkilöä palkkaavat yritykset). Aineiston keräsi Kantar TNS Oy 16.12.2020–12.1.2021 välisenä aikana.

Tutkimusaineiston analysoi Akava Works. Tutkimusmenetelmänä käytettiin ristiintaulukointia ja tilastollisena testimenetelmänä khiin neliö -riippumattomuustestiä. Artikkelissa esitetyissä kaavioissa ja taulukoissa muuttujien väliset tilastollisesti merkitsevät yhteydet on merkitty *-merkillä. Merkintä tarkoittaa, että aineistossa (500 yritystä) havaittu ero vertailuryhmien välillä voidaan vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä havaita myös tutkimuksen perusjoukossa (kaikki yli viisi henkilöä palkkaavat yritykset).

Taulukko 5: Aineiston piirteet

**Yritys voi sijoittua useampaan toimialaluokkaan.

Lisää kyselyn tuloksia

Yrityskyselyn keskeiset tulokset .pdf