Syksyn edettyä kohti talvea näyttää yhä selkeämmin siltä, että yleinen työttömyys on lähtenyt loivaan kasvuun. Kasvu koskee erityisesti alle puoli vuotta kestäneitä työttömyysjaksoja. Lisää aiheesta voi lukea tuoreimmasta Akava Works -työttömyyskatsauksesta. Nyt keskellä käännettä on hyvä hetki palata tarkastelemaan vastavalmistuneiden työttömyyttä.
Tammikuusta 2022 alkaen vastavalmistuneiden työttömien määrän lasku näyttäisi selvästi hidastuneen tai jopa pysähtyneen (kuvio 1). Tilanne ei kuitenkaan ole missään nimessä synkkä. Vastavalmistuneiden työttömyys ei ole juurikaan kasvanut yleisen työttömyyden tavoin ja heidän työllistymisensä on yhä poikkeuksellisen hyvällä mallilla. Viimeksi samalla tasolla oltiin alkuvuonna 2008 ennen globaalia taantumaa. Tällä hetkellä tosin vaikuttaisi siltä, että ollaan uudelleen matkalla kohti taantumaa ja kasvavaa työttömyyttä (katso muun muassa Akava Worksin talousennuste 12/2022). On odotettavissa, että vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa lähitulevaisuudessa.
Alemmilla korkeakoulututkinnoilla myönteinen kehitys jatkunut pidempään
Kuviossa 2 on jaoteltu työttömät vastavalmistuneet korkeakoulutetut koulutusasteittain. On hyvä huomioida, että kausivaihtelusta puhdistettujen lukujen tapauksessa käyrien osoittamia lukuja ynnäämällä ei päästä aivan samoihin määriin kuin kuvion 1 käyrässä.
Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneita vastavalmistuneita on lähes koko tarkastelujakson (10/2007–10/2022) ollut jonkin verran enemmän työttömänä kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Pääasiassa alemmat korkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulutukintoja, sillä harvassa yliopistotutkinnossa tavoitetutkintona on kanditason tutkinto. Koronavuonna 2020 alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys kasvoi sekä suhteellisesti että määrällisesti enemmän kuin ylempien koulutusasteiden. Vastaavasti alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien määrä on vuonna 2022 jatkanut yhä aavistuksen laskuaan samalla kuin muilla koulutusasteilla lasku on jo taittunut.
Vastavalmistuneita tutkijakoulutusasteen, eli lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon suorittaneita, on työttömänä varsin vähän. Edellisen puolen vuoden aikana heitä on ollut työttömänä kuukausittain vain noin 30 henkilöä. Suhteessa muihin korkeakoulutettuihin tutkijakoulutettujen vastavalmistuneiden työttömyys on laskenut eniten viime vuosina. Tällä hetkellä vastavalmistuneita tutkijakoulutettuja on työttömänä alle kolmannes vuosien 2014–2015 tasosta.
Työttömyyden kehityksessä vuonna 2022 tutkintokohtaisia eroja
Kuten kirjoituksen alussa mainitsin, käänne korkeakouluista vastavalmistuneiden työttömyyden laskevassa trendissä näyttäisi ajoittuvan vuoden 2022 alkuun. Myöhemmin totesin, että alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaavaa käännettä työttömyydessä ei ainakaan vielä ole havaittu. Mutta miltä tilanne näyttää yksittäisten tutkintoryhmien kohdalla?
Kuviossa 3 on tarkasteltu kausipuhdistetun työttömyyden muutosta tutkintoryhmittäin tämän vuoden aikana eli 1/2022–10/2022. Mukana eivät ole tutkintoryhmät, joissa vastavalmistuneita työttömiä on erityisen vähän. Tällaisia tutkintoja ovat muun muassa lääkärit, lastentarhaopettajat, arkkitehdit ja farmaseutit, jossa jokaisen kohdalla lokakuussa 2022 oli alle 10 vastavalmistunutta työttömänä.
Suurimmassa osassa tarkasteltavia tutkintoja kausivaihtelusta puhdistettu vastavalmistuneiden työttömyys on vähentynyt vuoden alusta. Eniten, eli vähintään viidenneksen, työttömyys on vähentynyt restonomeilla, ylemmän korkeakouluasteen taideainetutkinnoilla ja sosionomeilla. Valtio- yhteiskunta- ja hallintotieteiden maistereilla työttömien määrä on pysynyt lähes muuttumattomana. Sitä vastoin oikeustieteen kandidaateilla, joka on nimestään huolimatta maisteritason tutkinto, työttömyys on lisääntynyt neljä prosenttia. Eniten valituilla tutkintoryhmillä vastavalmistuneiden työttömyys on lisääntynyt luonnontieteellisten alojen filosofian maistereilla (+13 %).