Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 1/24: Erityisasiantuntijoiden työlupien määrä laskussa
Vuonna 2023 myönnettiin 48 908 oleskelulupaa, mikä on yli 8 000 enemmän kuin edellisvuonna. Työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrä laski kuitenkin 1 000 luvalla. Laskuun vaikutti ennen kaikkea Suomeen pyrkivien erityisasiantuntijoiden määrän väheneminen. Erityisasiantuntijoiden osuus Suomen työperäisestä maahanmuutosta on laskussa.
Verkkolähetys: Akava Works -maahanmuuttokatsaus
Keitä ovat Suomeen EU:n ulkopuolelta muuttavat asiantuntijat? Paljonko heitä Suomeen tulee ja missä he työskentelevät? Miten hallitusohjelman maahanmuuttokirjaukset voivat vaikuttaa osaajien maahanmuuttoon?
Näkökulmia tekoälyyn, osa 2 – Riku Neuvonen: Tekijänoikeudella suojattu aineisto tekoälyn koulutuksessa
Tällä hetkellä tekoäly on vallitseva ilmiö monilla aloilla. Samalla siihen liittyy myös monia pelkoja ja uhkakuvia. Erityisesti luovilla aloilla sen pelätään ja uskotaan korvaavan luovan työn tekijät. Keskustelusta usein kuitenkin unohtuu, että tekoälyä koulutetaan olemassa olevan aineiston perusteella. Onko tämä tekijänoikeuden kannalta sallittua? Entä voiko tekoäly olla tekijänoikeuden suojaan oikeutettu tekijä?
Näkökulmia tekoälyyn, osa 1 – Arto Klami: Miksi tekoäly oppi näkemään ja juttelemaan nyt ja mihin se riittää?
Vielä muutama vuosi sitten moni tekoälytutkijakin arvioi, että sujuvasti keskusteleva tekoäly on vielä kaukainen tulevaisuudenhaave. Nyt tarjolla on kuitenkin toinen toistaan vakuuttavammin toimivia palveluita ja moni meistä käyttää niitä jo päivittäisen työnsä tehostamiseen. Mistä tässä läpimurrossa on kyse ja miten se saatiin aikaan?
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 1/2024: Huonoja enteitä
Työttömien ja lomautettujen määrät kasvavat edelleen. Korkeakoulutettujen työttömyys lähestyy korona-ajan korkeimpia lukuja ja saavuttanee ne keväällä. Tämä on huono enne, joka ennakoi työttömyyden laajempaa kasvua. Vastavalmistuneiden työttömyys kasvaa selvimmin ylemmän korkea-asteen suorittaneilla korkeakoulutetuilla. Katsauksen luvut ovat joulukuun 2023 lopulta.
Työttömyyden pitkittyminen: miten koulutusaste, kansallisuus ja työttömäksi jäämisen ajankohta vaikuttavat?
Noin puolet työttömien työnhakijoiden työttömyysjaksoista kestää alle kolme kuukautta. Lomautuksista vastaavasti puolet päättyvät jo yhden kuukauden sisällä. Työttömyyden pitkittymiseen lyhyellä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi työttömäksi jäämisen kalenterikuukausi. Etenkin kesän lomakausi hidastaa työllistymistä, mikä korostuu korkeakoulutetuilla sekä ulkomaan kansalaisilla.
Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?
Akava Works -selvitys "Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?" luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin. Samalla se hahmottelee suuntaa ja aineksia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiselle sekä keinoja järjestäytymisen edistämiselle.
Talousennuste 12/2023: Sakkaako?
Heikko kansainvälinen kysyntä painaa Suomen vientiä. Kuluttajien luottamus on kateissa, asuntomarkkinat ovat jäässä ja investoinnit vähenevät rakentamisen sukeltaessa. Yksityinen kulutus kasvaa vain vähän, vaikka reaalitulot kasvavat inflaation hidastuessa ja korkojen aleneminen kasvattaa monen perheen taloudellista liikkumavaraa. Työllisyys heikkenee ja työttömyys nousee. Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2024 siitä huolimatta, että talous kääntyy loivaan nousuun vuoden jälkipuoliskolla.
Kustannuskilpailukyky vertailussa: Kilpailijamaita hitaampi palkkakehitys ylläpitää Suomen kustannuskilpailukykyä
Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee aavistuksen verran vuonna 2023, koska vienti- ja tuontihintamme ovat kehittyneet epäedullisemmin kuin kilpailijamaissa. Myös Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen on vaikuttanut Suomen kustannuskilpailukykyyn.
Enemmistö akavalaisista ajattelee, että hallituksen tulisi aloittaa neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa
Luotettavat ja tutkimukseen perustuvat vaikutusarviot ovat akavalaisille uudistusten hyväksyttävyyden kannalta merkityksellisiä. Enemmistö akavalaisista katsoo, että työmarkkinajärjestöillä pitäisi olla rooli neuvotteluissa, joissa valmistellaan työmarkkinoita koskevia uudistuksia.
