Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?
Akava Works -selvitys "Sopiminen, osallistuminen ja luottamus – Mitä voimme oppia Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmistä?" luo katsauksen kahden keskeisen verrokki- ja kilpailijamaamme Ruotsin ja Saksan työmarkkinajärjestelmiin. Samalla se hahmottelee suuntaa ja aineksia Suomen työmarkkinajärjestelmän kehittämiselle sekä keinoja järjestäytymisen edistämiselle.
Talousennuste 12/2023: Sakkaako?
Heikko kansainvälinen kysyntä painaa Suomen vientiä. Kuluttajien luottamus on kateissa, asuntomarkkinat ovat jäässä ja investoinnit vähenevät rakentamisen sukeltaessa. Yksityinen kulutus kasvaa vain vähän, vaikka reaalitulot kasvavat inflaation hidastuessa ja korkojen aleneminen kasvattaa monen perheen taloudellista liikkumavaraa. Työllisyys heikkenee ja työttömyys nousee. Suomen kokonaistuotanto supistuu 0,3 prosenttia vuonna 2024 siitä huolimatta, että talous kääntyy loivaan nousuun vuoden jälkipuoliskolla.
Kustannuskilpailukyky vertailussa: Kilpailijamaita hitaampi palkkakehitys ylläpitää Suomen kustannuskilpailukykyä
Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee aavistuksen verran vuonna 2023, koska vienti- ja tuontihintamme ovat kehittyneet epäedullisemmin kuin kilpailijamaissa. Myös Ruotsin kruunun voimakas devalvoituminen on vaikuttanut Suomen kustannuskilpailukykyyn.
Enemmistö akavalaisista ajattelee, että hallituksen tulisi aloittaa neuvottelut työmarkkinajärjestöjen kanssa
Luotettavat ja tutkimukseen perustuvat vaikutusarviot ovat akavalaisille uudistusten hyväksyttävyyden kannalta merkityksellisiä. Enemmistö akavalaisista katsoo, että työmarkkinajärjestöillä pitäisi olla rooli neuvotteluissa, joissa valmistellaan työmarkkinoita koskevia uudistuksia.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 12/2023: Työmarkkinat jäähtyvät
Työttömien ja lomautettujen määrät jatkavat kasvuaan. Pitkäaikaistyöttömyys näyttää kasvavan hitaasti. Erityisesti alle vuoden mittaiset työttömyydet ovat lisääntyneet. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on noussut vuodessa yli kolmanneksella. Samalla avoimia työpaikkoja on yli 40 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Korkean osaamistason maahanmuuttokatsaus 11/2023
Myönteisten oleskelulupien määrät kasvoivat toistamiseen. Tuoreimmalla vuosineljänneksellä myönnettiin 14 656 oleskelulupaa eli 2 715 lupaa enemmän kuin edellisellä vuosineljänneksellä. Työn perusteella myönnettyjen oleskelulupien määrät laskivat edellisen 12 kuukauden aikana. Tutkijoiden lupamäärät ovat maltillisessa kasvussa. Opiskelijoiden lupamäärät ovat puolestaan nousussa.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 11/2023: Työttömyys kasvaa – se ei yllätä
Työttömien ja lomautettujen määrät ovat edelleen kasvussa. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu suhteellisesti enemmän korkeakoulutettuihin. Vastavalmistuneiden korkeakoulutettujen työttömyys on nousussa ja ylemmän korkea-asteen suorittaneita on työttömänä enemmän kuin ennen koronakriisiä.
Korkeasti koulutetut yritysomistajat Suomessa – taustat, tulot ja yritykset
Selvitys kuvaa korkeasti koulutettuja osakeyhtiöiden omistajia ja heidän yrityksiään vuosina 2006–2021.
Yrittäjäkysely 2023: Yrittäjät hyödyntävät alustatalouden mahdollisuuksia vielä melko vähän
Akava Worksin yrittäjäkyselyn mukaan akavalaisista yrittäjistä vajaa viidennes oli edeltävien 12 kuukauden aikana käyttänyt digitaalisia alustoja yrityksensä liiketoiminnassa. Kyselyn mukaan ikä tai sukupuoli ei vaikuta merkittävästi siihen, miten paljon digitaalisia alustoja hyödynnetään.
Työttömyys- ja lomautuskatsaus 10/2023: Ennakoiko korkeakoulutettujen työttömyyden nousu laajempaa työllisyyden heikkenemistä?
Työttömien ja lomautettujen määrät kohoavat edelleen. Pitkäaikaistyöttömiä (kesto yli vuoden) on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, mutta sitä lyhyempi työttömyys on lisääntynyt. Työttömyyden nousu painottuu 30–49-vuotiaiden ikäryhmän ohella korkeakoulutettuihin. Alle 30-vuotiaiden korkeakoulutettujen työttömyys on kasvanut jo vuoden ajan. Samanlainen on ylemmän korkea-asteen suorittaneiden vastavalmistuneiden tilanne. Korkeakoulutettujen työttömyyden nousu on usein edeltänyt laajempaa työttömyyden nousua. Käykö nyt samalla tavalla?
