Kotitalousvähennyksen tarkoitus on kannustaa kotitalouksia ostamaan oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä, kotitaloustyötä sekä hoiva- tai hoitotyötä ulkopuolisen tarjoamina palveluina.
Raportti keskittyy ilmastonmuutoksen hillinnän keinoihin ja tarkastelee erityisesti sitä, miten hintaohjauksella ja sääntelyllä ohjataan kotitalouksien, yritysten ja julkisen sektorin käyttäytymistä. Raportti tuo näkökulmia vihreän siirtymän vastuukysymyksiin: kenen tulisi kantaa vastuu ympäristövaikutuksista ja kenelle ympäristöverojen kustannukset loppujen lopuksi kohdentuvat? Millaista olisi päästöjen hinnoittelu, jolla yhteiskunnan hyvinvointi olisi mahdollisimman suuri ja haitalliset vaikutukset mahdollisimman pienet?
Alueiden ja kuntien vastuulla on suuri osa ihmisten palveluista. Näkökulmia alueiden elinvoimaisuuteen -raportti tarkastelee Suomen maakuntien kehitystä eri näkökulmista.
Noin puolet akavalaisista vastaajista kertoo ostavansa erilaisia palveluita siksi, että kotitalousvähennys alentaa niiden hintaa. Suosituimpia palveluita ovat remontti- ja asennuspalvelut. Myös siivous- ja kotitalouspalveluita käyttää moni vastaaja. Suurin osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä katsoo, että vähennyksen tason kasvattaminen nykyisestä lisäisi heillä palveluiden kulutusta. Vastaavasti he tinkisivät erityisesti siivouspalveluiden ostamisesta, jos kotitalousvähennystä ei olisi.
Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät keskituloiset. Vuonna 2018 kaikista täyden kotitalousvähennyksen tehneistä yli 35 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa vuodessa ja 60 prosenttia enintään 50 000 euroa vuodessa. Käyttäjämäärien kasvun jatkumisesta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ole vielä nähty.
Mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä tekee töitä, sitä kivuttomampaa on kerätä verotulot, joilla rahoitetaan modernin hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Julkisen talouden mittavan kestävyysvajeen kaventamisessa nykyistä korkeampi työllisyys on suorastaan välttämätön.
Veronpalautukset ovat tulleet tänään viimeistä kertaa samana päivänä palautuksen saajien pankkitilille. Palkka vilahtaa pankkitilille säännöllisesti tilipäivänä. Tiedämme melko tarkkaan, kuinka suuri nettopalkkamme on verojen jälkeen, mutta kuinka suuri osa meistä muistaa tarkasti bruttopalkkansa? Emmehän koskaan saa sitä itsellemme. Voimme toki vilkaista palkkalaskelmaa ja tarkistaa asian, mutta moniko mahtaa viitsiä? Työnantaja...
Artikkelissa kuvataan OECD:n esittämän yleistukimallin (universal credit) keskeiset piirteet ja pohditaan malliin liittyviä avoimia kysymyksiä.
Verotuksen progressio on kiristynyt vuoden 2010 jälkeen, kirjoittaa pääekonomisti Eugen Koev Akava Works -artikkelissa.
Toiminnalliset evästeet ovat verkkosivuston toimivuuden ja kehityksen kannalta tarpeellisia. Toiminnalliset evästeet eivät tallenna tietoja, joista sinut voitaisiin välittömästi tunnistaa.
