Kotitalousvähennys työllistää

Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät keskituloiset. Vuonna 2018 kaikista täyden kotitalousvähennyksen tehneistä yli 35 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa vuodessa ja 60 prosenttia enintään 50 000 euroa vuodessa. Käyttäjämäärien kasvun jatkumisesta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ole vielä nähty.

7.4.2021

Uudet käyttäjät luovat lisää kysyntää työlle, joka vaatii ainakin yhden työntekijän paikan päälle asiakkaan kotiin tai vapaa-ajan asunnolle. Kotitalousvähennys työllistää. Miten se voisi olla työllistämättä?

Kotitalousvähennyksellä halutaan kannustaa kotitalouksia ostamaan tavanomaista oman asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyötä, kotitaloustyötä sekä hoiva- tai hoitotyötä ulkopuolisen tarjoamina palveluina. Maksetuista tuloveroista tehtävä henkilökohtainen vähennys alentaa ostajan palvelusta maksamaa hintaa ja kasvattaa niiden kysyntää. Sen avulla halutaan parantaa työllisyyttä, vähentää harmaata taloutta (eli halukkuutta teettää samoja töitä pimeästi) sekä edistää asuntojen korjaamista, ylläpitoa ja perusparannuksia eli pienentää  korjausvelkaa. Ostamalla palvelun ammattilaiselta voi keskittyä omiin töihin tai viettää vapaa-aikaa perheen kanssa.

Kotitalouspalvelun ostaja maksaa tyypillisesti ostamansa palvelun verojen jälkeisellä nettotulollaan. Palvelun ostohinta koostuu kuitenkin huomattavassa määrin erilaisista veroista ja veroluonteisista maksuista. Hinta sisältää ainakin työntekijän palkan (sekä nettopalkan että tuloverot), työnantajan maksamat sivukulut ja arvonlisäveron. Kotitalousvähennys alentaa palvelun hintaa ja pienentää sitä verokiilaa, joka on ostohinnan ja työn suorittajan ansaitseman nettopalkan välissä. Matalampi hinta lisää palveluiden kysyntää, parantaa työllisyyttä ja vähentää halukkuutta hankkia palveluita pimeästi.

Kuva: Kotitalousvähennyksen ehdot vuosina 2001-2021. Kotitalousvähennys, enimmäismäärä ja vähennyskelpoinen osuus.

Kuvio 1: Kotitalousvähennyksen ehdot vuosina 2001–2021

Kotitalousvähennyksen ehdot ovat muuttuneet usein 

Vuonna 2021 palvelun ostaja saa vähentää työn osuudesta eli työkorvauksesta 40 prosenttia 100 euron omavastuun ylittävältä osalta aina 2 250 euron ylärajaan saakka. Tuon ylärajan saavuttaa 5 725 euron suuruisilla palveluostoilla. Kahden aikuisen kotitaloudessa kumpikin saa tehdä yhtä suuren vähennyksen. Enimmäisvähennyksen saa, kun maksettu työkorvaus on vähintään 11 450 euroa. 

Kotitalousvähennyksen ehdot olivat samat myös vuonna 2020. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että parin viime vuosikymmenen aikana ehdot ovat muuttuneet huomattavan usein (katso kuvio 1), välillä vähennys on muuttunut korkeammaksi ja välillä pienemmäksi. Anteliaimmillaan vähennyksen ehdot olivat vuosina 2009–2011. 

Kotitalousvähennys, yhteensä. Kotitalousvähennyksen yhteismäärä vuosina 2001– 2019

Kuvio 2: Kotitalousvähennyksen yhteismäärä vuosina 2001–2019

Kotitalousvähennyksen suosio on kasvanut merkittävästi 

Runsaat 459 000 suomalaista käytti kotitalousvähennystä vuonna 2019 (Lähde: Verohallinnon tilastotietokanta). Saadun kotitalousvähennyksen yhteismäärä oli hieman yli 476 miljoonaa euroa. Tähän vähennykseen oikeuttaneet palveluiden ostot kohosivat kaikkiaan 1,2 miljardiin euroon eli noin yhteen prosenttiin kaikista yksityisistä kulutusmenoista. 

Muiden toimialojen liikevaihdot tarjoavat hyvän vertailukohdan palveluostojen suuruudelle. Kotitalousvähennykseen oikeuttaneet ostot ovat samaa suuruusluokkaa kuin yritysten liikevaihto (tuotoksen arvo) esimerkiksi juomien valmistuksessa, huonekalujen valmistuksessa, tekstiilien valmistuksessa tai painamisessa.

Uudet asiakkaat kasvattavat kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden kysyntää

Kotitalousvähennys on kasvattanut suosiotaan merkittävästi olemassaolonsa aikana. Vähennyksen yhteismäärä kasvoi 40 miljoonan euron tuntumasta vuonna 2002 noin 11-kertaiseksi vuonna 2019. Tuollainen kasvu merkitsee tasaisella vauhdilla keskimäärin hieman runsaan 15 prosentin nousua vuodessa (kuvio 2). Se jakautuu siten, että vähennyksen käyttäjien lukumäärä on kasvanut keskimäärin runsaat 10 prosenttia (kuvio 3ja vähennys henkilöä kohden keskimäärin noin viisi prosenttia vuodessa. Vähennyksen kokonaismäärä kasvoi jyrkästi vuonna 2009 ja väheni selvästi vuonna 2012 sen ehtojen muuttuessa huomattavasti. Tätä käsitellään erillisessä tekstiosiossa kirjoituksen lopussa. 

Kotitalousvähennyksen käyttö kasvoi tiedossa olevan viiden viime vuoden aikana (vuodesta 2014 vuoteen 2019) hieman yli 30 prosenttia eli keskimäärin 5,5 prosenttia vuodessaKäyttäjien lukumäärä kohosi lähes viidenneksellä (3,8 prosenttia vuodessa) ja keskimääräinen vähennys runsaat 9 prosenttia (1,8 prosenttia vuodessa) samalla, kun vähennyksen enimmäismäärä pysyi muuttumattomana. 

Käyttäjien lukumäärän jatkuva kasvu tarkoittaa sitä, että uudet asiakkaat kasvattavat kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden kysyntää. On syytä uskoa, että käyttäjämäärä voi kasvaa vielä pitkään, kun kotitalousvähennys opitaan tuntemaan entistä paremmin. Se tarkoittaa, että kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ole vielä nähty. Kotitalousvähennys, käyttäjien lukumäärä. Kotitalousvähennyksen käyttäjien lukumäärä vuosina 2001– 2019

Kuvio 3: Kotitalousvähennyksen käyttäjien lukumäärä vuosina 2001–2019

Kotitalousvähennyksen käyttö on viime vuosina kohdistunut eniten remonttipalveluihin. Niiden osuus on ollut lähellä 80 prosenttia. Kotitaloustyön, kuten kotisiivouksen, osuus on ollut jonkin verran alle 20 prosenttia. Hoiva- ja hoitopalveluiden osuus on ollut varsin vaatimaton, alle 4 prosenttia. 

Kuinka yleistä kotitalousvähennyksen käyttö on? 

Hieman runsas 10 prosenttia kaikista täysi-ikäisistä suomalaisista käytti kotitalousvähennystä vuonna 2019. Taulukko 1 näyttää, että alle 35 000 euron vuosituloilla kotitalousvähennyksen käyttö on keskimääräin tätä vähäisempää ja sitä suuremmilla tuloilla vastaavasti yleisempää.  

Keskimääräisen kotitalousvähennyksen suuruus (niillä, jotka sitä käyttävät) eroaa yllättävän vähän eri tuloluokkien välillä. Vuodessa 20 000–34 999 euroa ansaitsevilla keskimääräinen vähennys oli 985 euroa ja esimerkiksi 65 000–79 999 euroa ansaitsevilla 1 097 euroa. Ero vähennyksessä näiden tuloluokkien välillä on vain 112 euroa. Vähennyksen määrän ero alimman tuloluokan, joka ansaitsee vuodessa 10 000–19 999 euroa ja korkeimman tuloluokan (100 000 tai sen yli) välillä on selvästi suurempi, 597 euroa. 

Taulukko: Kotitalousvähennyksen käyttö tuloluokittain vuonna 2019 (Lähde: Sisu-malli). Lähde: Verohallinnon tilastotietokanta.

Taulukko 1: Kotitalousvähennyksen käyttö tuloluokittain vuonna 2019 (Lähde: Sisu-malli). Lähde: Verohallinnon tilastotietokanta.


Kuinka moni tekee 
täyden kotitalousvähennyksen? 

Verohallinnon tilastojen tarkempi tarkastelu vuodelta 2019 paljastaa, että lähes kaikilla tulotasoilla vähintään 10 prosenttia kotitalousvähennyksen käyttäjistä pystyy tekemään täyden vähennyksen. Eniten kotitalousvähennystä käyttäneeseen viidennekseen pääsee 2 040 euron suuruisella vähennyksellä, kun tulot ovat 25 000–29 999 euroa ja noin 2 360 euron vähennyksellä 90 000–99 999 euron tuloluokassa. Kaikissa tuloluokissa on paljon niitä, joiden kotitalousvähennys on varsin pieni ja toisaalta melko vähän niitä, jotka pystyvät tekemään täyden vähennyksen. Absoluuttisesti eniten kotitalousvähennyksen käyttäjiä on keskituloisissa. Lukumääräisesti eniten kotitalousvähennystä  käyttävät keskituloiset.

Kuinka moni henkilö tekee täyden kotitalousvähennyksen eri tulotasoillaTähän ei saada kovinkaan helposti vastausta Verohallinnon tilastojen avulla. Onneksi vastaus kuitenkin löytyy Tilastokeskuksen Sisu-mikrosimulointimallista ja sen pohja-aineistona olevasta Tulonjakotilastosta, jonka tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2018. Sisu-mallin tiedot vuodelta 2018 ovat hyvin lähellä Verohallinnon tietoja. Edellisen mukaan vuonna 2018 kotitalousvähennyksen käyttäjiä oli vajaat 440 000, jälkimmäisen mukaan vajaat 445 000.

Sisu-mallin Tulonjakotilastosta nähdään, että vuonna 2018 vajaat 14 prosenttia kaikista kotitalousvähennyksen käyttäjistä teki täyden vähennyksen. Kiinnostavaa on, että lukumääräisesti eniten täyden vähennyksen tekijöitä oli tuloluokassa 20 00034 999 ja toiseksi eniten tuloluokassa 35 000–49999 (Taulukko 2). Edellisessä ryhmässä oli runsaat 17 000 henkilöä ja jälkimmäisessä vajaat 15 000 henkilöä. Kaikista täyden kotitalousvähennyksen tehneistä 36 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa vuodessa60 prosenttia enintään 50 000 euroa vuodessa ja 74 prosenttia enintään 65 000 euroa vuodessa (katso kumulatiivinen osuus taulukossa). Voidaan perustellusti sanoa, että kotitalousvähennys on keskituloisten käyttämä vähennys eikä hyvätuloisten yksinoikeus.

Täyden kotitalousvähennyksen käyttäneet vuonna 2018

Taulukko 2: Täyden kotitalousvähennyksen käyttäneet vuonna 2018 (Lähde: Sisu-mallin Tulonjakotilasto)

 

Kannattaako kotitalousvähennystä laajentaa? 

Kotitalousvähennystä käyttävien määrä on kasvanut tasaisesti vähennyksen olemassaolon aikanaKäyttö voi edelleen yleistyä merkittävästi, mutta se edellyttää, että kansalaiset oppivat tuntemaan vähennyksen ehdot nykyistä paremmin. Silloin on tärkeää, että kotitalousvähennyksen ehtoihin saadaan tietynlaista pysyvyyttä tai suuntaa edestakaisten muutosten sijaan. 

Kotitalousvähennystä voidaan kasvattaa kolmella tavalla. Sen enimmäismäärää voidaan nostaa, työkustannusten vähennyskelpoista osuutta kasvattaa ja/tai omavastuuosuutta pienentää. Näitä vaihtoehtoja arvioidaan seuraavassa tarkemmin. 

a) Vähennyksen enimmäismäärän kasvattaminen 

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän kasvattaminen aiheuttaa lisäkustannuksia ainoastaan silloin, kun vähennystä todella käytetään aiempaa enimmäismäärää enemmänJos enimmäismäärän kasvattaminen ei lisää vähennyksen käyttöä, lisäkustannuksia ei aiheudu. 

Suurempi vähennyksen käyttö olisi hyvä asia. Palveluita ostettaisiin enemmän kuitillaTämä parantaa työllisyyttä. Kotitalousvähennyksen alainen työ tehdään aina sen ostajan kotona (tai siihen verrattavassa paikassa). Se vaatii ainakin yhden työntekijän paikan päälle tekemään työn. 

Se, että runsas kymmenesosa täysi-ikäisistä suomalaisista teki täysimääräisen kotitalousvähennyksen vuonna 2019, kuulostaa melko vähältä. Miksi vähennyksen enimmäismäärää pitäisi siis kasvattaa? 

On hyvin todennäköistä, että täysimääräisen kotitalousvähennyksen käyttäjät eivät ole joka vuosi samoja ihmisiä, vaan käyttäjäjoukko vaihtuu. Ostamalla vakituisen viikkosiivouksen joka toinen viikko ei ainakaan kahden aikuisen taloudessa saa käytettyä koko kotitalousvähennystäTäyden kotitalousvähennyksen käyttämiseksi täytyy hankkia jotain muutakin palvelua ja se muu on tyypillisesti remontti-, asennus– tai huolto- ja korjauspalveluita. Kukaan ei toivottavasti tarvitse remonttipalveluita joka vuosi tai edes joka toinen vuosi. Moni suomalainen tarvitsee niitä kuitenkin aika ajoin. Silloin kotitalousvähennyksen yläraja tulee helposti vastaan. Työt voi pyrkiä ajoittamaan vuodenvaihteen molemmille puolille, jolloin voi saada kustannukset sovitettua kahden peräkkäisen vuoden kotitalousvähennykseen. 

Korkeampi kotitalousvähennyksen yläraja olisi helppo tapa kannustaa nopeaan remontointiin, kun tarvetta on. Samalla ymmärrettäisiin, että täyteen vähennykseen yltää pieni osa käyttäjistä ja tämä joukko vaihtuu vuosittain.  

b) Omavastuuosuuden poisto tai pienentäminen 

Jos halutaan edistää pienituloisten kotitalousvähennyksen käyttöä, kannattaa miettiä omavastuuosuuden poistoa tai pienentämistä. 

Vuonna 2019 kotitalousvähennyksen käyttäjiä oli 459 tuhatta. Heidän omavastuuosuuksiensa kokonaissumma oli sata euroa kertaa tuo lukumäärä eli karkeasti 46 miljoonaa euroa. Omavastuuosuuden poisto maksaisi tuon 46 miljoonaa euroa, jos kotitalousvähennyksen suosio pysyisi ennallaanTodellisuudessa kustannus olisi suurempi, sillä vähennyksen suosio voisi kasvaa melko paljonkin, koska varsinkin pienempien korjaustöiden tai melko harvoin teetettävien kotitaloustöiden teettäminen tulisi aiempaa edullisemmaksiNykyistä omavastuuta pienemmät kulut ilmoitettaisiin silloin verottajalle. Se olisi tietenkin hyvä asia ja vain osoittaisi kotitalousvähennyksen hyödyllisyyden työllisyyden edistäjänä ja harmaan talouden ehkäisijänä. 

c) Vähennyskelpoisen osuuden kasvattaminen 

Kotitalousvähennyksen alaisesta työkorvauksesta saa vuonna 2021 vähentää 40 prosenttia. Vähennyskelpoisen osuuden korottaminen alentaa palveluiden hintaa ostajalle ja lisää niiden kysyntää. 

Vähennyskelpoisuuden korottaminen 50 prosenttiin maksaisi vuoden 2019 palveluostojen arvolla teknisesti laskettuna noin 120 miljoonaa euroaTämä olettaa, että ostot eivät kasva, mutta niistä saa suuremman vähennyksen. Todellisuudessa ostot tietysti kasvaisivat hinnan alentuessa ja vähennystä käytettäisiin enemmän. 

_ _ _ _ _ _ _ _

Kotitalousvähennyksen käyttö kasvoi merkittävästi vuonna 2009 

Kotitalousvähennyksen kokonaismäärä on kasvanut hämmästyttävän tasaisesti lukuun ottamatta ajanjaksoa 2009–2012, jolloin sen ehtoihin tehtiin suuria muutoksia (kuvio 2). 

Vuonna 2009 vähennyksen enimmäismäärä kasvatettiin 2 300 eurosta 3 000 euroon. Samalla poistettiin remonttipalveluille aiemmin asetettu 1 150 euron yläraja. Muutosten seurauksena kotitalousvähennyksen käyttö kasvoi yli 170 miljoonalla eurolla eli  78 prosenttia edellisvuodesta. Käyttäjien lukumäärä lisääntyi 16 prosenttia ja keskimääräinen vähennys kohosi 53,5 prosenttia. 

Kotitalousvähennyksen ehtojen perusteella voidaan laskea, että sen käytön lisäys 170 miljoonalla eurolla yhdessä vuodessa on edellyttänyt, että siihen oikeuttavia palveluita on ostettu vuonna 2009 vähintään 250 miljoonan eurolla enemmän kuin vuonna 2008. 

Oletetaan, että remontoinnin osuus kotitalousvähennyksen käytöstä oli 80 prosenttia myös vuonna 2009. Silloin kotitalousvähennyksen laajennuksen olisi pitänyt näkyä ainakin 200 miljoonan euron lisäyksenä (0,80 kertaa 250) remontointipalveluihin liittyvän työn ostoissa sekä remontointipalveluita tarjoavien yritysten liikevaihdossa. Rakennus- tai remonttiala ei pysty kasvattamaan liikevaihtoaan yhdessä vuodessa näin paljon ilman, että se tarvitsee lisää työntekijöitä. Kysynnän lisäyksen on täytynyt väistämättä lisätä sekä tehtyjä työtunteja että työpaikkojen määrää. Rakentaminen tai korjaaminen kohteessa edellyttää, että siellä on paikalla käsipareja työtä tekemässä. 

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) päätyvät tuoreessa raportissaan (Harju, Jysmä, Koivisto ja Kosonen: ”Does Household Tax Credit Increase Demand and Employment in the Service Sector?) tulokseen, että kotitalousvähennyksen laajentaminen ei lisännyt työllisyyttä vuonna 2009. Tulos selittyy luultavasti sillä, että rakennusala koki vuonna 2009 finanssikriisistä aiheutuneen kysynnän supistumisen, joka oli mittaluokaltaan moninkertainen verrattuna siihen piristysruiskeeseen, jonka kotitalousvähennyksen kasvattaminen antoi. Finanssikriisi painoi liikevaihtoa ja työllisyyttä monin verroin enemmän alas kuin kotitalousvähennys pystyi sitä tukemaan. 

Tilastokeskuksen luvut kertovat karua kieltä kriisin vakavuudesta. Toimialan ”asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen” liikevaihto supistui vuonna 2009 edellisvuodesta yli 15 prosenttia eli runsaat 1,7 miljardia euroa. Työllisyys heikkeni 9,7 prosenttia eli lähes 5 300 henkilöä. Kotitalousvähennyksen laajentaminen lisäsi todistetusti palveluiden ostoa, mutta tätä myönteistä vaikutusta lienee mahdoton erottaa syvästä pudotuksesta. 

_ _ _ _ _ _ _ _

Kotitalousvähennyksen käyttö on vähentynyt vain vuonna 2012 

Vuonna 2012 kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskettiin kolmasosalla 2 000 euroon ja työkustannusten vähennyskelpoinen osuus neljäsosalla 60 prosentista 45 prosenttiin. Tämän seurauksena suomalaiset käyttivät vähennystä kaikkiaan lähes 175 miljoonaeuron verran eli yli 35 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Käyttäjien lukumäärä väheni 10 prosenttiaTämä on ensimmäinen ja ainoa kerta vähennyksen olemassaoloaikana, kun sen käyttäjät vähenivät. Keskimääräinen vähennys pieneni noin 30 prosenttia. Arvioimme kotitalousvähennykseen oikeuttaneiden palveluostojen supistuneen tuolloin noin 100 miljoonalla eurolla. Sillä on epäilemättä ollut kielteinen vaikutus näitä palveluita tarjoavien yritysten liikevaihtoon ja työllisyyteen. 

Kotitalousvähennyksen suuruus käyttäjää kohti keskimäärin vuosina 2001– 2019

Kuvio 4: Kotitalousvähennyksen suuruus käyttäjää kohti keskimäärin vuosina 2001–2019

_ _ _ _ _

Lopuksi 

Kotitalousvähennytyöllistää. Miten se voisi olla työllistämättä? 

Kotitalousvähennykseen oikeuttava työ tehdään aina asiakkaan kotona tai vapaa-ajan asunnollaTyö on manuaalistaRemontointia, siivousta ja hoivaei voi tehdä etätyönä, vaan aina tarvitaan tekijöitä paikalle. 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavat palveluiden ostot olivat noin 1,2 miljardia euroa vuonna 2019. Kyseessä on siten liikevaihdoltaan valtava ”toimiala”Vähennyksen käyttäjämäärä kasvaa edelleen, mikä luo uutta kysyntää sen piiriin kuuluville palveluille. Esimerkiksi vuosina 2014–2019 käyttäjien lukumäärä kasvoi yli 75 000 henkilöllälähes viidenneksen. Jokainen uusi asiakas tarvitsi tekijän kohteeseenMillään toimialalla ei voi olla joutilasta työvoimaaNiinpä kysynnän lisäys nostaa väistämättä työllisyyttä, etenkin remontoinnin ja kotisiivouksen kaltaisissa tehtävissä, joissa tuottavuutta on luultavasti melko vaikea kasvattaa. 

Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten sitä käyttävät keskituloiset. Täysimääräisesti vähennyksen käyttää kaikilla tulotasoilla vain osa vähennyksen saajista ja luultavasti kyseessä ovat eri henkilöt eri vuosina. Täyteen vähennykseen yltäminen edellyttää luultavasti remonttipalveluiden ostoa ja siihen useimmilla ei  kuitenkaan ole tarvetta joka vuosi. 

 

Ohessa artikkeli pdf-tiedostona

Kotitalousvähennys työllistää Artikkeli 3_2021

 

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostaminen ja vähennyksen taso – Mitä sanovat akavalaiset? ->

Tomi Husan artikkeli kertoo akavalaisille tehdyn kyselyn tuloksista: mitä kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja he ostavat ja miten kotitalousvähennyksen lisääminen tai poistaminen vaikuttaisi palveluiden hankintaan.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Lue lisää aiheesta