Kysymyksiä ja vastauksia kotitalousvähennyksestä

Kotitalousvähennykseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia Akava Works -selvitysten perusteella.

7.4.2021

Työllistääkö kotitalousvähennys?

Miten kotitalousvähennys voisi olla työllistämättä? Kotitalousvähennykseen oikeuttava työ tehdään aina asiakkaan kotona tai vapaa-ajan asunnolla. Työ on manuaalista. Remontointia, siivousta ja hoivaa ei voi tehdä etätyönä, vaan aina tarvitaan työntekijä tai työntekijöitä paikalle.

Käyttäjien lukumäärän kasvu tarkoittaa, että uudet asiakkaat lisäävät kotitalousvähennyksen piiriin kuuluvien palveluiden kysyntää. Vuonna 2019 yli 75 000 asiakasta enemmän tarvitsi tekijän kotiinsa tai vapaa-ajan asunnolleen kuin vuonna 2014. Mikään toimiala ei ole etukäteen varannut työvoimaa noin suurta muutosta varten. Kysynnän lisäys on väistämättä tukenut työllisyyttä.

Käyttäjämäärien noususta päätellen kotitalousvähennyksen täyttä potentiaalia työllisyyden vahvistajana ei ehkä ole vielä nähty.

Paljonko kotitalousvähennys lisää palveluiden kulutusta ja siten työllisyyttä?

Kotitalousvähennykseen oikeuttaneet työkustannukset olivat kaikkiaan 1,2 miljardia euroa vuonna 2019. Kyse on kooltaan merkittävästä ”toimialasta”. Uudet vähennyksen käyttäjät tuovat palveluille uutta kysyntää ja jokainen heistä tarvitsee tekijän kotiinsa tai vapaa-ajan asunnolleen. Kotitalouksien koteihinsa ostaman työn kustannukset kasvoivat viidessä vuodessa 173 miljoonaa euroa. Tuon mittaluokan lisäys palkkasummassa kertoo merkittävästä työpanoksen lisäyksestä.

Kuinka yleistä kotitalousvähennyksen käyttö on?

Kotitalousvähennystä käytti vuonna 2019 runsaat 459 000 suomalaista eli hieman yli 10 prosenttia kaikista täysi-ikäisistä. Saadun vähennyksen yhteismäärä oli hieman yli 476 miljoonaa euroa. Vähennykseen oikeuttaneet palveluiden ostot olivat noin 1,2 miljardia euroa. (Lähde: Verohallinnon tilastotietokanta).

Painottuuko kotitalousvähennyksen käyttö joihinkin tiettyihin palveluihin?

Viime vuosina kotitalousvähennyksen käyttö on painottunut remonttien kaltaisiin palveluihin eli rakentamiseen ja korjaamiseen ynnä muihin vastaaviin palveluihin. Niiden osuus on ollut vuosittain lähes 80 prosenttia vähennykseen oikeuttavista palveluiden ostoista. Kotitaloustyön, kuten esimerkiksi kotisiivouksen, osuus on ollut jonkin verran alle 20 prosenttia. Hoiva- ja hoitopalveluiden osuus on toistaiseksi jäänyt varsin vaatimattomaksi, alle 4 prosenttiin.

Kuka käyttää kotitalousvähennystä?

Kotitalousvähennystä käytetään kaikilla tulotasoilla. Lukumääräisesti eniten käyttäjiä on pieni- ja keskituloisten sekä jonkin verran sitä enemmän ansaitsevien joukossa. Kotitalousvähennyksen käyttö on keskimääräistä yleisempää hyvätuloisilla, mutta heitä on lukumääräisesti melko vähän.

Käyttäjistä noin 180 000 tienasi vuonna 2019 alle 35 000 euroa, noin 171 000 kuului tuloluokkaan 35 000 – 65 000 euroa ja runsaat 115 000 ansaitsi vähintään 65 000 euroa. Toisella tavalla ilmaistuna kaikista vähennyksen käyttäjistä 38 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa, 60 prosenttia enintään 50 000 euroa ja 75 prosenttia enintään 65 000 euroa.

Kuinka suuri osa kotitalousvähennyksen käyttäjistä tekee täyden vähennyksen?

Vajaat 14 prosenttia kaikista kotitalousvähennyksen käyttäjistä teki täyden vähennyksen vuonna 2018. Eniten täyden vähennyksen tekijöitä oli tulokuokassa 20 000–34 999, jossa heitä oli runsaat 17 000 henkilöä ja toiseksi eniten tuloluokassa 35 000–49 999, jossa oli vajaat 15 000 henkilöä.

Täyden kotitalousvähennyksen tehneistä 36 prosenttia ansaitsi enintään 35 000 euroa vuodessa, 60 prosenttia enintään 50 000 euroa ja 74 prosenttia enintään 65 000 euroa vuodessa. (Lähde: Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulointimalli)

Voiko kotitalousvähennyksen käyttäjien määrä kasvaa nykyisestä?

Kotitalousvähennys sai viidessä vuodessa (2014–2019) yli 75 000 käyttäjää lisää. Noin 20 prosentin käyttäjämäärän kasvu on varsin huima verovähennykselle, joka on ollut olemassa vuodesta 2001 saakka. Lisäys saattaa kertoa siitä, että kotitalousvähennyksen tarjoamia mahdollisuuksia eivät läheskään kaikki kansalaiset vielä tunne. Niinpä on syytä uskoa, että käyttäjämäärä voi kasvaa vielä paljonkin, kun vähennys ja sen käyttömahdollisuudet opitaan tuntemaan paremmin.

Miten voitaisiin lisätä pienituloisten kotitalousvähennyksen käyttöä?

Kotitalousvähennyksessä on 100 euron omavastuu. Sen vuoksi vähennystä saa käytännössä hyvin vähän tai ei lainkaan pienistä tai hyvin harvoin tehtävistä palveluiden ostoista. Jos omavastuuta pienennetään tai se poistetaan, kaikki kotitalousvähennyksen käyttäjät hyötyvät, sekä pieni-, keski- että suurituloiset.

Kotitalousvähennys työllistää >

Pasi Sorjosen artikkeli kotitalousvähennyksen käytöstä eri tuloluokissa, sekä sen vaikutuksesta kotitalousvähennykseen oikeuttavan työn kysyntään.

Kotitalousvähennykseen oikeuttavien palveluiden ostaminen ja vähennyksen taso – Mitä sanovat akavalaiset? >

Tomi Husan artikkeli kertoo akavalaisille tehdyn kyselyn tuloksista: mitä kotitalousvähennykseen oikeuttavia palveluja he ostavat ja miten kotitalousvähennyksen lisääminen tai poistaminen vaikuttaisi palveluiden kulutukseen.

Lisätietoja:

Pasi Sorjonen

Pasi Sorjonen

pääekonomisti

+358505575271

Tomi Husa

Tomi Husa

Asiantuntija

+358 44 3664 011