Yritysten innovaatioinvestoinnit ovat vähentyneet merkittävästi vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin jälkeen. Tilastokeskuksen pitämä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) -toiminnan tilasto kertoo yritysten todellisista panostuksista. Tilasto ei ole täydellinen, mutta antanee riittävän tarkkuustason kuvan kaikkien yritysten TKI-panostusten tasosta. Tätä kuvaa täydentää Elinkeinoelämän keskusliiton investointitiedustelu, joka julkaistaan joka kesänä. EK:n julkaisu kertoo kuitenkin vain osan teollisuustoimialojen tilanteesta.
Viime syksynä Tilastokeskuksen luvuista sai sellaisen kuvan, että yritysten TKI-panostusten vähentyminen on alkanut pienentyä. Vaikutelmana oli, että kenties supistuminen on hidastunut niin paljon, että TKI-panostusten ennakoidaan vuonna 2017 kääntyneen noin 90 miljoonan euron kasvuun. Voidaanko huokaista helpotuksesta?
Pelkkä yritysten innovaatiotoiminnan kokonaisinvestointeja kuvaava euromäärä ei kerro meille paljoakaan. Tilastokeskus itse nostaa kiinnostavia yksityiskohtia luvuista esiin. Yksi kiinnostavimmista koskee teollisuuden osuutta TKI-panostuksista, jonka raportoitiin laskeneen 64 prosenttiin kaikista yritysten TKI-panostuksista vuonna 2016. Osuus on laskenut vuosien aikana. Mutta missä teollisuuden osalta oikeasti mennään?
Kun tarkastellaan lähemmin teollisuuden TKI-panostusten tilastoja vuodesta 2000 alkaen, nähdään, että teollisuuden TKI-panostukset ovat nyt matalammalla tasolla kuin vuonna 2000. Muiden kuin teollisuustoimialojen yritysten investoinnit ovat sen sijaan kasvaneet reippaasti. Tämä kertoo osaltaan elinkeinorakenteen murroksesta.
Kuvio 1. Yritysten innovaatiotoiminta vuoden 2015 hinnoissa, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2000–2016. http://www.stat.fi/til/tkke/index.html
Usein kuulee tässä yhteydessä sanottavan, että teollisuuden TKI-panostusten heikentyminen johtuu Nokian TKI-toiminnan romahduksesta. Tätä argumenttia voi tutkia tarkemmin esimerkiksi siten, että Tilastokeskuksen luvuista poistaa elektroniikkatoimialan kokonaan pois. Näin voidaan verrata teollisuustoimialoja, pois lukien elektroniikkateollisuus, ja muita yrityksiä toisiinsa. Kuva näyttää tässäkin tarkastelussa teollisuuden osalta aika synkältä. Finanssikriisi näyttää vaikuttavan teollisuuden TKI-panostuksiin, vaikka Nokian vaikutus poistettaisiinkin.
Kuvio 2. TKI-investoinnit ilman elektroniikkateollisuutta vuoden 2015 hinnoissa, miljoonaa euroa
Lähde: Tilastokeskus. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2000–2016. http://www.stat.fi/til/tkke/index.html
Teollisuuden TKI-panostusten tilasta kertoo myös Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelu. Siinä on raportoitu vuoteen 2016 asti myös teollisuuden TKI-toiminnan parissa työskentelevien henkilöiden määrät. Edellä kuvattua euromääräisten investointien heikentymistä täydentää kuva henkilömäärän supistumisesta. Teollisuudessa TKI-toiminnan parissa työskentelee entistä harvempi työntekijä, ja kehitys on ollut samankaltainen sekä kotimaassa että ulkomailla.
Kuvio 3. Teollisuuden TKI-henkilöstön määrän kehitys
Lähde: EK:n investointitiedustelut 2010–2016
Tilastokeskuksen luvut kertovat menneisyydestä. Miltä nykyisyys näyttää? EK:n investointitiedustelu julkaistaan seuraavan kerran kesäkuussa 2018. Siinä on toivon mukaan myös ennakkotieto tälle vuodelle. Viime vuonna EK:n ennakkotieto tiesi kertoa, että pudotus olisi jatkunut ainakin kotimaassa vuonna 2017. Tälle saamme vahvistusta tämän vuoden lokakuussa, kun Tilastokeskus julkaisee vuoden 2017 luvut.
Elinkeinorakenteen murroksen etenemistä voi yrittää myös arvioida muista lähteistä TKI-panostuksista kertovien tietojen rinnalla. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan maaliskuussa 2016 työttömiä korkeakoulutettuja oli 47 600, kun tämän vuoden maaliskuussa enää 36 500. Osa heistä on varmasti työllistynyt myös TKI-toimintaan. Mikäli kesäkuussa EK:n investointitiedustelu ei raportoi kasvua teollisuuden TKI-panostuksissa vuodelle 2017 tai ennakoi kasvua tälle vuodelle, niin on oletettava, että muiden kuin teollisuustoimialojen TKI-toimintaan on työllistynyt entistä suurempi joukko korkeakoulutettuja.
Elinkeinorakenteen murros jatkuu, mikä on sinällään myönteistä. Mutta mitä teollisuudessa pitäisi tehdä, jotta innovaatioihin investoiminen saataisiin taas voimistumaan?
Oma kysymyksensä on, kuinka paljon innovaatiotoiminnan tilastoista jää piiloon sen vuoksi, että yritykset eivät niitä ilmoita. Erityisesti digitalisaatioon liittyvät yritysten kehityspanostukset saattavat olla suurempia kuin näistä luvuista voisi päätellä. Ehkä tässäkin suhteessa muiden toimialojen yritykset ovat teollisuutta edellä. Eli ero teollisuustoimialojen ja muiden toimialojen yritysten välillä saattaa olla tilastoituakin jyrkempi.
Vesa Vuorenkoski
Kirjoittaja toimii vastaavana lakimiehenä Akavassa
