Tammikuun hyvä vire jatkui helmikuussa. Alle vuoden työttömänä olleita oli vähiten ainakin 16 vuoteen. Lomautettujen määrä on pienentynyt melko tavanomaiseksi. Pitkäaikaistyöttömiä on paljon, mutta heidän määränsä on kääntynyt loivaan laskuun. Uudenmaan työttömyys on enemmän koholla kuin koko maan työttömyys. Muualla Suomessa työttömiä on jo vähemmän kuin ennen koronaa. Korkeakoulutettuja vastavalmistuneita on työttömänä vähiten vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen.
Lomautettuja on runsaat 8 000 enemmän kuin ennen koronaviruspandemiaa
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lukujen mukaan helmikuun 2022 lopussa oli kaikkiaan 26 841 kokoaikaisesti lomautettua. Määrä on alle puolet vuotta aiemmasta. Verrattuna kahta vuotta aiempaan eli aikaan aivan ennen koronaviruspandemian alkua, lomautettuja oli yli 8 000 enemmän. Tästä ei kuitenkaan saa päätellä, että lomautettuja olisi edelleen epätavallisen paljon. Heitä oli nykyistä enemmän esimerkiksi helmikuussa vuosina 2010, 2014, 2015 ja 2016.
Korkeakoulutettuja oli helmikuussa kokoaikaisesti lomautettuna runsaat 2 700. Se on huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta hieman yli 1 100 enemmän kuin ennen pandemiaa.
Kuva 1: Kokoaikaisesti lomautettujen määrä
Työttömyys on vähentynyt lisää
Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli helmikuun 2022 lopussa hieman vajaat 265 600, kun mukaan lasketaan kokoaikaisesti lomautetut. Lukema on runsaat 61 500 henkilöä pienempi kuin helmikuussa vuosi sitten, mutta lähes 17 450 suurempi kuin juuri ennen koronaviruspandemian alkua helmikuun lopussa 2020.
Kun lomautetut jätetään tarkastelun ulkopuolelle, työttömiä työnhakijoita oli helmikuun lopussa noin 238 750. Vähennystä vuotta aiemmasta oli hieman yli 32 700. Verrattuna pandemiaa edeltäneeseen helmikuuhun 2020 ilman työpaikkaa oli kuitenkin noin 9 400 henkilöä enemmän. Heistä korkeakoulutettuja oli 760.
Kausivaihtelusta puhdistettu työttömyys ilman lomautuksia (Kuva 2) väheni helmikuussa hieman edellisestä kuukaudesta.
Kuva 2: Työttömien määrä (kausipuhdistettu)
Uudenmaan työttömyys on koholla, muun Suomen ei ole
Työttömiä työnhakijoita (pois lukien kokoaikaisesti lomautetut) oli siis helmikuussa 2022 noin 9 400 enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin ennen koronakriisin alkua. Tämä työttömyyden lisäys jakautuu alueellisesti varsin epätasaisesti. Erityisesti Uudellamaalla työttömyys on kohollaan muuta maata enemmän. Uudellamaalla oli helmikuussa noin 12 800 työtöntä enemmän kuin ennen pandemiaa. Muualla Suomessa (kuin Uudellamaalla) työttömiä oli noin 3 400 vähemmän kuin ennen pandemian alkua.
Kuva 3 näyttää, että työttömyyden väheneminen on vauhdittunut myös Uudellamaalla viimeisen puolen vuoden aikana.
Kuva 3: Työttömät työnhakijat Uudellamaalla (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Alle vuoden työttömänä olleiden määrä vähenee lisää
Kuva 4 näyttää työttömien määrän työttömyyden keston mukaan. Työttömät on siinä jaoteltu kahteen ryhmään: enintään vuoden työttömänä olleet ja yli vuoden työttömänä olleet eli pitkäaikaistyöttömät. Kumpikin aikasarja on puhdistettu kausivaihtelusta, ja luvut eivät sisällä kokoaikaisesti lomautettuja.
Pitkäaikaistyöttömiä oli helmikuun lopussa 60,5 prosenttia eli runsaat 37 400 henkilöä enemmän kuin ennen koronakriisiä. Lisäys on huomattava. Myönteinen seikka on se, että pitkäaikaistyöttömien määrä on muutaman viime kuukauden aikana kääntynyt laskuun ja huippu on ohitettu. Korkea pitkäaikaistyöttömyys on silti Suomen työmarkkinoiden vaikeimmin ratkaistava ongelma. Pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen voi kestää kauan.
Alle vuoden työttömänä olleita oli helmikuussa vähiten ainakin 16 vuoteen eli koko sinä aikana, jolta tilastotietoa on käytettävissä. Verrattuna koronapandemiaa edeltäneeseen helmikuuhun 2020 alle vuoden työttömänä olleita oli nyt noin 28 000 vähemmän. Heidän lukumääränsä on vähentynyt lisää viime kuukausina, eikä tämä myönteinen suunta ole ainakaan vielä osoittanut taittumisen merkkejä
Toistaiseksi työmarkkinat vetävät hyvin. Uusien työttömyysjaksojen määrä on pysynyt akuutin koronakriisin jälkeen uudella aiempaa selvästi matalammalla tasolla. Jos alkavia työttömyysjaksoja on vähemmän, myös uusia pitkittyviä työttömyyksiä tulee aikanaan vähemmän.
Tilastotietoa työmarkkinoista ei vielä ole Venäjän Ukrainassa käymän sodan ajalta. Sota, kasvanut epävarmuus ja todennäköinen talouskasvun hidastuminen näkyvät tilastoissa jo lähikuukausina. Työmarkkinoiden puhti kärsii myös Suomessa, mutta on vielä aikaista sanoa, miten paljon. Vaikutusten suunta lienee kuitenkin selvä. Uudet työttömyysjaksot todennäköisesti lisääntyvät nykyisiltä matalilta tasoilta ja olemassa olevat työttömyydet venyvät pidemmiksi.
Mielenkiintoista on myös se, miten uusi kriisi vaikuttaa vastavalmistuneiden työllistymiseen. Viime kuukausina vastavalmistuneita on ollut työttömänä vähiten vuoden 2011 jälkeen. Korkeakoulutettujen tilanne on ollut vieläkin parempi. Heitä on viimeksi ollut yhtä vähän työttömänä kuin nyt ennen finanssikriisiä alkuvuonna 2008.
Kuva 4: Työttömien määrä työttömyyden keston mukaan (ei sisällä kokoaikaisesti lomautettuja)
Avoimia työpaikkoja on paljon
Suomessa oli helmikuun lopussa runsaat 140 000 avointa työpaikkaa (Kuva 5). Siinä on lisäystä noin 50 300 (eli 56 prosenttia) vuotta aiemmasta ja vajaat 46 100 (noin 49 prosenttia) vuoden 2020 helmikuusta. Helmikuun lopun uusista työpaikoista vajaat 37 200 oli Uudellamaalla ja noin 102 900 muualla Suomessa.
Kuva 6 näyttää avointen työpaikkojen määrät kausivaihtelusta puhdistettuna, jolloin kaikki havainnot ovat keskenään vertailukelpoisia. Avoimia työpaikkoja on edelleen paljon. Niiden määrä ei kuitenkaan näytä enää lisääntyneen kuluvan vuoden kahden ensimmäisen kuukauden aikana.
Kuva 5: Avoimet työpaikat kuukauden lopussa
Kuva 6: Avoimet työpaikat kuukauden lopussa (kausipuhdistettu)
Työttömät Suomessa >
Tilastotietoa ja kuvaajia työttömyydestä ja sen kehityksestä Suomessa
Lomautetut Suomessa >
Tilastotietoa ja kuvaajia lomautuksista Suomessa
Lisätietoja:
Tomi Husa
asiantuntija
tomi.husa@akava.fi
+358 44 3664 011
