Korkeakoulutettujen työttömyys on kasvusuunnassa. Korkeakoulutettuja työttömiä oli helmikuun 2020 lopussa yhteensä 35 654. Määrä on 1 084 henkilöä (+3,1 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Tässä selvityksessä pyritään kuvaamaan, keitä perusasteen varaan jääneet henkilöt ovat. Tätä tarkastellaan muun muassa perinteisten demografisten mittarien avulla, kuten ikä- ja sukupuolijakauma ja asuinpaikka. Lisäksi tarkastellaan heidän pääasiallista toimintaansa työmarkkina-aseman kautta. Pääasialliselta toiminnaltaan perusasteen varassa olevat ovat varsin heterogeeninen ryhmä.

Korkeakoulutettujen työttömyys kääntyi noususuuntaan vuoden 2019 aikana ja kasvu on jatkunut myös vuodenvaihteen jälkeen. Muiden kuin korkeakoulutettujen työttömien määrä on vielä hienoisessa laskussa. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2020 tammikuun lopussa yhteensä 36 561. Määrä on 856 henkilöä (+2,4 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Akava Works toteutti yhdessä akavalaisten neuvottelujärjestöjen kanssa kyselyn työhön liittyvästä matkustamisesta, matka-ajan korvaamisesta ja matkustamisen kuormittavuudesta ja turvallisuudesta.

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien kokonaismäärä vuoden lopussa oli edellistä vuodenvaihdetta suurempi. Korkeakoulutettuja työttömiä oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 36 431, joka on 626 henkilöä (+1,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin.

Akava Works julkaisee ennusteen talousnäkymiin ja työmarkkinoihin kahdesti vuodessa. Ensimmäinen ennuste joulukuulta 2019 arvioi Suomen talouden kasvavan 1,2 prosenttia vuonna 2020. Kasvu nojaa kotimaiseen kysyntään ja kulutuksen lisäykseen. Työmarkkinoiden osalta ensi vuonna nähtäneen työttömyyden kasvavan monilla aloilla.

Akavan opiskelijat ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus ovat yhteistyössä toteuttaneet Harjoittelubarometrin, joka kartoittaa opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä harjoittelusta sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.

Työttömyys on nousussa. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömien kokonaismäärä lokakuun lopussa oli edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Akavan luottamusmiesbarometrin 2019 mukaan enemmistössä akavalaisista työpaikoista oli käytetty työehtosopimuksen mukaista mahdollisuutta sopia paikallisesti työnantajan ja työntekijöiden edustajan kesken. Yksityisellä sektorilla oli yleisempää kuin julkisella sektorilla, että luottamusmiehet kokivat työnantajan neuvotteluvaltuudet rajallisiksi paikallisessa sopimisessa. Luottamusmiehet pitivät henkilöstöedustusta yritysten hallinnossa edustamiensa työntekijöiden kannalta tärkeänä. Puolessa vähintään 150 henkilöä työllistävistä yrityksistä, joissa oli akavalainen luottamusmies, henkilöstö ei ollut edustettuna yrityksen hallinnossa.

Nyt Suomen EU-puheenjohtajakaudella on mielenkiintoista tarkastella, miten ne nuoret, jotka ovat varttuneet koko koulutaipaleensa Suomen EU-jäsenyyden aikana, näkevät Euroopan unionin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen tutkija Kiira Sarasjärvi nostaa Akava Works -blogissa esiin Lukiolaisbarometrin alustavia tuloksia.