TKI-tavoite oli kova jo silloin, kun se asetettiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt siitä entistäkin kovemman.
Sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, kenties muutamien muiden asioiden ohella, ovat luultavasti olleet Suomen tärkeimpiä valttikortteja niiden ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden mielissä, jotka ovat tänne mahdollisesti tuloa suunnitelleet. Muuttuneissa oloissa sijainti Venäjän naapurissa heikentää maamme houkuttelevuutta investointien kohteena. Samasta syystä ulkomaisten asiantuntijoiden houkutteleminen Suomeen töihin on luultavasti jatkossa aiempaa vaikeampaa, ainakin jonkin aikaa. Osa täällä asuvista voi alkaa tuntea vetoa muualle.
Vaikka ulkomaisten investointien ja työntekijöiden houkutteleminen näyttää juuri nyt aiempaa vaikeammalta, uskottavaa vaihtoehtoa ei oikein ole. Ei Suomesta enää tule merkittävää teollisen massavalmistuksen paikkaa. Tulevaisuuden talouskasvu tulee entistä enemmän palveluista. Kasvukyvyn vauhdittaminen hakemalla tuottavuuden parantamista panostuksilla osaamiseen ja TKI-toimintaan on meille oikea tie, olkoonkin että se näyttää nyt taas vähän vaikeammalta. Siihen on edelleen pyrittävä, että Suomessa tehdään tulevaisuudessa enemmän suunnittelua, tutkimusta, tuotekehitystä, muotoilua ja ylipäätään aivotyötä.
Turvallisuustilanteen muuttuminen ei ole ainoa syy, miksi TKI-tavoite saattaa osoittautua kovaksi. On myös teknisempiä syitä.
Varsin yleisesti käytetyn peukalosäännön mukaan 4 prosentin tavoite voidaan saavuttaa vuonna 2030, jos TKI-investoinnit kasvavat joka vuosi 600 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Julkisen sektorin ja korkeakoulujen osuus tästä vuotuisesta lisäyksestä olisi yksi kolmasosa ja yksityisen sektorin osuus kaksi kolmasosaa.
Edellä mainittu 600 miljoonan euron vuotuinen lisäystarve on parhaimmillaankin vain karkea arvio, koska yritämme osua liikkuvaan maaliin. Emme oikeasti tiedä, mikä on BKT:n arvo vuonna 2030. Viime kuukausina kiihtynyt hintojen nousu näyttää jatkuvan pidempää kuin aiemmin luultiin. Pelkästään se saattaa turvottaa BKT:n arvoa niin paljon, että arviot tarvittavista TKI-panostuksista osoittautuvat liian mataliksi. Tarvitaan suurempia panostuksia.
TKI-panostusten arvioidaan viime vuosina olleen noin 2,9 prosenttia BKT:n arvosta. Osuuden kohottaminen vaatii tietysti, että TKI-investointien arvo kasvaa nopeammin kuin nimellinen BKT eli BKT:n arvo. Nimellinen BKT kasvoi nopeinta vauhtiaan ainakin vuosikymmeneen vuoden 2021 toisella puoliskolla, lähes 8 prosenttia vuotta aiemmasta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä yli 5 prosentin hintojen nousu selittää enemmän kuin puolet nimellisen BKT:n kohoamisesta.
Tällaisessa nousukiidossa TKI-investointien on vaikea pysyä mukana. Neljän prosentin tavoite uhkaa tänä ja ensi vuonna karata. Sen tavoittelusta ei kuitenkaan saa luopua, sillä TKI-investointien kasvattaminen on Suomelle ratkaisevan tärkeää. Kyse on myös enemmän maratonista kuin pikamatkasta.
Lisätietoja:
