Suomen talous on suoriutunut hyvin vaatimattomasti finanssikriisin jälkeen. Asukasta kohden laskettu reaalinen bruttokansantuote on 16 viime vuoden aikana yltänyt finanssikriisiä edeltäneelle tasolleen vain tilapäisesti vuonna 2022. Talouskasvun puute on suuri ongelma, jonka konkreettisia ilmentymiä ovat esimerkiksi julkisen talouden krooninen alijäämä ja velkaantumisen nousu.
Meillä on jo pidempään ollut laaja yhteisymmärrys, että investointeja tutkimukseen sekä kehitys- ja innovaatiotoimintaan on lisättävä pitkäjänteisesti. TKI-panostusten arvioidaan olevan paras tapa vauhdittaa tuottavuuden nousua, joka on pitkällä aikavälillä tärkein talouskasvun lähde. Näiden panostusten kasvattaminen on siten parhaimmillaan myös merkittävä osa julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisua, sillä ripeämpi talouskasvu kerryttää enemmän verotuloja.
Sekä maan nykyinen että edellinen hallitus toteavat ohjelmissaan, että Suomi tavoittelee tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten kasvattamista 4 prosenttiin BKT:n arvoon suhteutettuna vuoteen 2030 mennessä. Vilkaistaan numeroita ja katsotaan, miten tavoitteen saavuttaminen etenee.
Jäljessä aikataulusta
Tilastokeskus arvioi Suomessa tehtyjen tutkimus- ja kehittämisinvestointien kohonneen 8,29 miljardiin euroon vuonna 2023. T&K-panostusten BKT-suhde oli hieman runsaat 2,9 prosenttia. BKT-suhde on pysynyt neljä viime vuotta karkeasti ennallaan 2,9 ja 3,0 prosentin välissä.
Joitakin vuosia sitten käytettiin sellaista karkeaa peukalosääntöä, että TKI-investointeihin tarvitaan joka vuonna 600 miljoonan euron lisäys (edellisen vuoden tason päälle), jotta BKT-osuus kohoaa 4 prosenttiin vuonna 2030. Ikävä tosiasia on, että TKI-investoinnit eivät ole vielä koskaan kohonneet näin paljon edellisvuodesta. Lähimmäksi päästiin vuonna 2021, jolloin lisäys oli hieman vajaat 560 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 kasvua oli vain vajaat 360 miljoonaa euroa.
Aikaa on kulunut 4 prosentin tavoitteen asettamisen jälkeen, eivätkä tutkimus- ja kehitysmenot ole kohonneet toivotulla tavalla. Niinpä myös peukalosääntö on muuttunut. Vuoden 2022 alussa näytti siltä, että tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan noin 650 miljoonan euron vuotuinen panostusten lisäys. Vuosi sitten lisäystarve tarkentui vielä paljon suuremmaksi, 780 miljoonaan euroon. Tuoreimpien lukujen perusteella takamatka on entisestään kasvanut, ja TKI-investointien vuotuinen korotustarve on jo 840 miljoonaa euroa.
Oheinen kuvio näyttää, että neljän prosentin tavoitteen saavuttaminen vaatii jatkuvasti suurempia TKI-panostuksia erityisesti yrityksiltä, mutta myös korkeakouluilta ja julkiselta sektorilta.
Laskelma olettaa, että BKT kehittyy valtiovarainministeriön joulukuussa 2023 julkaiseman ennusteen mukaisesti. Sen mukaan BKT:n arvo kohoaa 336 miljardiin euroon vuonna 2028. Sen jälkeen oletamme, että nousu hidastuu ja BKT:n arvo on noin 354 miljardia euroa vuonna 2030. Neljä prosenttia siitä on hieman runsaat 14 miljardia euroa.
Tämä runsaan 14 miljardin euron suuruinen päätepisteen arvio on pysynyt lähes ennallaan vuoden takaisesta. Niinpä TKI-investointien vuotuisen korotustarpeen nousu aiemmasta 780 miljoonasta eurosta 840 miljoonaan euroon johtuu pelkästään kahdesta asiasta. Maali loittonee, koska ei ole pysytty aikataulussa. Sen vuoksi tavoitteet koventuvat jatkuvasti ja aika niiden saavuttamiseen vähenee koko ajan.
Tarvitseeko TKI-tavoite lisäaikaa?
TKI-panostusten kasvattaminen on erinomainen tavoite. Viime vuosien kehityksen valossa pitää ehkä kuitenkin uskaltaa kysyä, alkaako 4 prosentin saavuttaminen vuonna 2030 jo näyttää epärealistiselta? Entäpä jos suosiolla annettaisiin 1–2 vuotta enemmän aikaa tavoitteen saavuttamiseen? Jos tavoite siirrettäisiin vuoteen 2031, tavoiteltava TKI-investointien lisäys olisi karkeasti sama kuin aiemmin eli 780 miljoonaa euroa joka vuosi. Jos tavoite siirretään vuoteen 2032, vuotuinen lisäystarve putoaa hieman lisää, 740 miljoonan euron paikkeille. Aikalisä antaisi myös enemmän aikaa huolehtia siitä, että osaavaa työvoimaa on saatavilla riittävästi.
Mitä muuta pitäisi tehdä? Paljon on jo tehtykin. Julkisen sektorin rahoituksen kasvattaminen TKI-toiminnassa on varmistettu lailla. Seuraava askel on päättää julkisen TKI-rahoituksen kohdentumisesta. Hyviä kohteita voisivat olla digitalisaatio, terveysteknologia ja vihreä siirtymä sekä bio- ja kiertotalouden innovaatiot. Meillä on vihdoin myös yrityksille suunnattu pysyvä ja ylimääräinen TKI-toiminnan verovähennys. Pitää huolehtia siitä, että yritykset tuntevat sen ja oppivat sitä käyttämään.
Kuvio 1. Investoinnit tutkimus- ja kehittämistoimintaan, käyvin hinnoin
Tarvitaan muutakin. TKI-toimintaa voi pidemmän päälle laajentaa vain, jos saatavilla on enemmän osaavaa työvoimaa, sekä kotimaista että ulkomaista. Parlamentaarinen TKI-työryhmä arvioi, että vuotuinen TKI-osaajien lisätarve on noin 9 000 henkilöä vuosina 2024–2030. Koska korkeakoulut viime kädessä kouluttavat TKI-osaajat, on huolehdittava niiden perusrahoituksesta ja riittävästä aloituspaikkojen määrästä.
Hyvin koulutetun ulkomaisen työvoiman houkuttelua Suomeen ei saa heikentää vaatimuksella, että ulkomaisen työntekijän on löydettävä uusi työpaikka kolmessa kuukaudessa menetetyn tilalle, jotta hän voi jäädä Suomeen. Päinvastoin. Meidän täytyy tietenkin toivottaa kansainväliset TKI-osaajat tänne tervetulleiksi. Tutkijoiden oleskelulupien pidentäminen ja prosessien keventäminen voisivat olla toimivia keinoja.
Taulukko 1. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot, vuosittainen lisäys (milj. euroa), jolla saavutetaan 4 % BKT-osuus
Lisätietoja:
